Voiko tiedostamattomat ajatusmallit avata laajemmille kaistoille?

Jarmo mietti valmennuksessa missä asioissa hän kokee olevansa taidoiltaan hyvä. Ensi töikseen hän sanoi, ettei oikein näe olevansa hyvä missään. Kehonkielestä paistoi epävarmuus. Miettiessään mistä ajatus oli saanut alkunsa, hän muisti hetkiä lapsuudesta. Urheilujoukkueen valmentaja oli lähisukulainen, joka oli ”omalleen” aina kovempi kuin muille. Jarmon mieleen muistui lausahduksia kuten: ”ei riitä, ei tarpeeksi, ei niin hyvä kuin tai pitäisi pystyä enempään.” Kun vanhoja muistoja käsiteltiin parilla harjoituksella, avautui oma tietoisuus ”riittävän hyvä” ja ”tosi hyvä” kanaville.

Solubiologi Bruce Lipton kuvaa, kuinka jokainen meistä on inhimillinen vastaanotin ja tallennuslaite. Me toimimme uskomustemme varassa, joista suurimmasta osasta emme ole edes tietoisia:

• Tutkimusten mukaan 0-7 vuoteen asti tallennamme ympäristöstämme kaikki ärsykkeet suodattamatta omaan tietoisuuteemme.
• Tallennuksesta muodostuu ohjelmointimme ja se siirtyy suoraan ”kovalevyllemme”, tiedostamattomaan mieleen. 
• Varhaislapsuudessa syntyy myös maailmankuvamme, jokaiselle erilainen.
• Minäkuvamme alkaa muodostua 2-vuotiaasta lähtien, sekin osaltaan suodattamatta tapahtuvan tallennuksen ja ympäristöstä saadun lapsen maailmasta käsin tulkitsemamme palautteen tuloksena.

 

Me olemme omien kokemustemme arkkitehteja: kun uskot,
ettet voi tehdä jotain, uskomuksesi on voimakkaampi kuin todellisuus. 

Tiedostamaton mielemme on napannut jo lähtökuopissa erilaisia totuuksia kyseenalaistamatta. Olemme tarkentaneet huomaamattamme vastaanottimemme erilaisille taajuuksille, joita voisi verrata radioasemiin: olen matemaattisesti lahjakas FM, häviäjä FM, voittaja FM, mikään ei riitä FM, kiltti tyttö FM, mies mitataan työnsä tuloksilla FM, jne. Häiritseväksi vanha ohjelmointi käy silloin kun se rajoittaa meitä tekemästä, oppimasta ja toteuttamasta itseämme täysipainoisesti. 

                  Varhainen ohjelmointimme muodostaa ison vyyhdin.

Liptonin mukaan olemme tietoisia vain noin 5% kognitiivista aktiviteettiamme. Kun tietoinen mielemme ajattelee, lakkaamme kiinnittämästä huomiota ympäristöömme ja aivot vaihtavat automaattisesti osan toiminnoista autopilotille, vanhoille lapsuudessa omaksutuille taajuuksille. Autopilottimme ohjaakin huomattavaa osaa käytöksestämme ja toiminnoistamme. 

                            Vanhaa ohjelmointia voi muuttaa.

Onneksi meidän ei tarvitse jäädä ikuisuuksiksi kiinni vanhaan ohjelmointiimme, tietoisuustaajuuksille, joille emme nykytaitojemme tai kykyjemme perusteella kuulu. Pienten tietoisuusharjoitusten avulla voimme muuttaa vahingossa totuuksiksi muotoutuneita käsityksiä itsestämme ja kyvyistämme. Tietoisuusjohtamisen keinoin vanhojen ”radiokanavien” havaitseminen helpottuu ja voimme siirtyä käyttämään sujuvasti laajempaa kaistaa.

Avancessa on jo pitkään nähty oman kehityshistorian ja uskomusten tutkimisen sekä oivaltamisen tärkeys: Johtajuus- ja yhteisödynamiikka -ohjelma tarjoaakin oivat puitteet oman itsen kehitystyölle.

Marja Koivisto 
Executive MBA -opiskelija

marja.koivisto(at)heweco.fi
www.tietoisuusjohtaminen.fi