Johtaminen on moniottelulaji!

Johtamista on ollut niin kauan kuin ihmisiäkin. Johtamisen tutkiminen ja teorianmuodostus alkoi vahvistua teollisen vallankumouksen myötä 1800-luvulla. Urheilua ihminen on harrastanut vuosituhansien ajan, mutta 1800-luvulla kehittyi myös nykyaikainen yleisurheilu.

Johtaminen on vaativaa ja monipuolista osaamista edellyttävää työtä. Johtamista voisikin verrata lajina yleisurheilun moniotteluihin. Jos 7- ja 10-ottelu vaativat yleisurheilijalta lähes kaikki mahdolliset urheilijan ominaisuudet, niin johtamisen moniottelussa punnitaan vähintään yhtä laaja kirjo johtamisosaamista ja -taitoja.

Yleisurheilun ottelussa pikajuoksut edustavat samanlaista äärimmäistä nopeutta ja teknistä osaamista kuin johtajan taitava ja viisas toiminta nopeita päätöksiä vaativissa tilanteissa. Joskus johtaja kohtaa esteitä samoin kuin pikajuoksijan edessä voi olla aitoja. Esteistä ja aidoista selviää rohkeuden ja taitavan ylitystekniikan ansiosta niin, ettei vauhti hidastu liikaa.

Johtaja on usein suunnannäyttäjä. Lisäksi hän pyrkii koko ajan uusiin, entistäkin innostavampiin, haastavampiin ja korkeampiin tavoitteisiin yhdessä organisaationsa ihmisten kanssa. Hyvässä organisaatiossa tavoitteiden saavuttamisen ja toiminnan parantamisen raja ei tule vastaan, kun ihmiset ovat innostuneita ja sitoutuneita. Tiedossa ei myöskään ole korkeus- tai seiväshyppyriman maksimikorkeus, vaan hyppääjä pyrkii koko ajan kehittymään, ponnistamaan voimakkaammin ja ylittämään entistäkin korkeammalla olevan riman.

Johtaja on strategikko. Hän pyrkii näkemään laajempia kokonaisuuksia ja yhdessä ihmisten kanssa miettimään parhaimmat menestymisen keinot muuttuvassa kilpailuympäristössä. Johtajalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja toisaalta kykyä muuttaa suunnitelmia tilanteen niin vaatiessa. Samalla tavalla 800 tai 1500 metrin juoksija laatii ketterää ja soveltavaa strategiaa ennen juoksua ja sen aikana. Häneltä vaaditaan kestävyyttä, mutta myös nopeutta. Hän tekee havaintoja itsestään, toisista juoksijoista, olosuhteista ja mukauttaa omaa juoksuaan tulkintojensa mukaan, tavoitteenaan pärjätä mahdollisimman hyvin.

Keihäänheitto ei ole pelkästään voimalaji. Tarkoituksena on hiotun suoritustekniikan avulla siirtää heittovälineeseen mahdollisimman suuri voima keihään optimaalisen lentoradan suuntaisesti. 
Kyseessä on lukuisten tapahtumien muodostama yhteen nivelletty liikesarja, jonka lopputuloksena keihäs lentää mahdollisimman pitkälle. Johtaja on usein liikkeellepanija ja voiman suuntaaja. Hänen liikesarjansa muodostuvat viisaista johtamisteoista, jotka mahdollistavat työntekijöiden entistäkin paremman menestymisen työssään. Kun organisaatio on optimaalisella lentoradalla, mittanauhat näyttävät jatkuvasti parempia tuloksia.

Johtaminen ja urheilu ovat jatkuvaa kehittymistä, kehittämistä ja itsensä haastamista. Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaan kuuluva Menestyksen Strategiat –ohjelma on varsinainen johtamisen moniottelu. Koulutus kattaa kaikki tärkeimmät liikkeenjohdolliset osa-alueet, kuten strategisen, talouden, prosessien, henkilöstön, markkinoinnin, viestinnän ja itsensä johtamisen.

Vaikuttava strategisen johtamisen ohjelma, Menestyksen Strategiat, käynnistyy lokakuussa, aloitusjakso 23.-25.10.2024. Pariisin kesäolympialaiset järjestetään jo ennen sitä, heinä-elokuussa 2024, joten tarjolla tulee olemaan sekä johtamisen että urheilun moniottelua!

Markku Laajala, koulutuspäällikkö, 

Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
markku.laajala(at)jyu.fi
Jyväskylän yliopiston Executive MBA

emba.jyu.fi/ms

JYU Executive MBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.

Tulevaisuuskyvykäs organisaatio: Avain kestävään menestykseen

Organisaatioiden kyky navigoida jatkuvasti muuttuvaa maisemaa on noussut keskeiseksi tekijäksi kestävän menestyksen saavuttamisessa. JYU Executive MBA -ohjelman tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -kurssilla opiskelijat, jotka ovat työssä olevia johtajia, tekivät omassa organisaatiossaan tulevaisuusharjoituksen. Harjoitus osoitti useita tärkeitä huomioita tulevaisuustyöskentelystä:

1. Jatkuva tulevaisuuteen valmistautuminen

Ensimmäinen oppimamme asia oli, että kertaluontoinen tulevaisuusharjoitus ei yksin riitä. Tulevaisuusorientaation kehittäminen vaatii jatkuvaa ja systemaattista työtä. Monille ensimmäinen harjoitus tuntui haastavalta, mikä korostaa tarvetta säännölliselle tulevaisuustyölle organisaatiossa. Se vaatii aikaa, resursseja ja sitoutumista kaikilta organisaation tasoilta.

2. Työkalua tärkeämpi on osallistaminen

Tulevaisuustyössä käytettävien menetelmien ja työkalujen valinta on tärkeää. Kuitenkin keskiössä ei ole itse menetelmä, vaan se, miten näitä työkaluja käytetään ja miten ihmiset saadaan osallistumaan prosessiin. Osallistamisella varmistetaan, että eri näkökulmat tulevat kuulluiksi ja että organisaatio pystyy yhdessä muodostamaan kattavan kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista.

3. Nykyhetken haasteet tulevaisuusajattelussa

Organisaatioiden nykyiset olosuhteet ja reunaehdot rajoittavat usein tulevaisuusajattelua. Olemassa olevista rakenteista ja ajattelutavoista on vaikea päästää irti, mikä voi estää innovatiivisten ja radikaalien tulevaisuusskenaarioiden kehittämisen. Tämä korostaa tarvetta luoda turvallisia tiloja, joissa voidaan vapaasti tutkia ja kyseenalaistaa vallitsevia oletuksia.

4. Tulevaisuustyökalujen arvo

Kun tulevaisuustyökaluja käytettiin oikein, ne tuottivat arvokkaita tuloksia. Ne auttoivat tuomaan esiin sellaisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita ei aiemmin oltu otettu huomioon tai jotka eivät olleet olleet keskustelun aiheina. Tämä osoittaa, että tulevaisuustyökalut voivat olla voimakkaita apuvälineitä uusien näkökulmien avaamisessa ja organisaation valmistautumisessa tulevaisuuteen.

Tehty harjoitus osoitti, että tulevaisuustyöskentely vaatii systemaattista lähestymistapaa, oikeita työkaluja ja avointa asennetta. Tulevaisuuskyvykäs organisaatio ei ole vain sellainen, joka kykenee ennakoimaan tulevaisuutta, vaan erityisesti sellainen, joka pystyy jatkuvasti mukautumaan ja oppimaan.

 

Jani Kurhinen
koulutuspäällikkö, 
JYU EMBA Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja
jani.kurhinen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi/tuli

JYU Executive MBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.

Tosi elämä ja EMBA tutkimuksen empiria

EMBA-opiskelijoilla on tilanne päällä, on organisaatio johdettavana ja kehitettävänä. Tässä asetelmassa tutkimuksen tekeminen on oma erityinen asetelmansa. Monien EMBA-opiskelijoiden kohdalla tutkimus on oman organisaation strateginen kehittämishanke.

Yleisestikin yksi osa tutkimusta on empiria, se aineisto, jonka pohjalta maailmasta, organisaatioista ja ihmisestä osataan sanoa tutkimuksen lopussa enemmän kuin alussa. EMBA-tutkimuksessa aineisto tulee tyypillisesti tekijän omasta kokemusmaailmasta. Joskus painottuu oma eletty elämä ja johtamis- ja kehittämiskokemukset. Joskus painottuu pyrkimys ymmärtää syvemmin ja monipuolisemmin oman organisaation toimijoita, asiakkaita tai vaikka yhteistyökumppaneita. Usein menetelmänä ovat eri tyyppiset haastattelut, tilanteisiin osallistumiset ja jopa tutkimuksen kannalta mielenkiintoisten tilanteiden rakentamiset tukimusta varten. Myös tekeminen, muutoksen johtaminen ja muutosdynamiikan analysointi on usein mukana empirisessä työskentelyssä.

Tätä erityistä empiiristä asetelmaa aloin jälleen kerran miettimään kun valmistaudun 18.3.2024 EMBA tutkimusseminaariin, jossa EMBA-töiden tekijät esittelevät tutkimustensa tämän hetkisiä tilanteita ja töistä käydään yhteistä keskustelua. Usein tärkeä pohdinnan kohde on tarkka ja todellisia etenemisen mahdollisuuksia avaava tutkimustehtävä, mutta myös töiden empiirinen osuus on usein ideoinnin kohteena.

Tällä kertaa uudeksi erityiseksi elementiksi pohdintaan nousi tosi elämä ja empiria. Kuten sanottu, EMBA-opiskelijoilla on tyypillisesti strateginen kehittäminen tutkimisen kohteena ja siten tiukka ankkurointi todellisuuteen ja sen muuttamiseen. Usein kuitenkin tutkimukseen liittyvä empiria luodaan jossain määrin erikseen. Esimerkiksi valitaan tutkimuksen kannalta keskeisiä henkilöitä vaikkapa haastateltaviksi. Joskus taas rakennetaan vaikka jokin ideointipalaveri tai innovointitilaisuus, jossa samalla työstetään empiriaa tutkimusta varten. Nämä kaikki ovat erinomaisia tapoja rakentaa tutkimuksen empiriaa.

Kuitenkin joskus EMBA-tutkimuksissa empiria voi tulla suoraan tosi elämän tilanteista, niistä tilanteista, joissa strategiaa tehdään ja viedään käytäntöön. Tämä on mahdollista, koska EMBA-opiskelijan rooli organisaatiossa on päätöksentekijän ja kehittäjän rooli. Tuo rooli ja sitä kautta ainutlaatuinen mahdollisuus olla täysin mukana tosi elämän tilanteissa voi olla yksi EMBA-tutkimuksen erityinen vahvuus ja oikeastaan myös erottumistekijä suhteessa moneen muuhun tutkimukseen.

Tämän blogin tarkoitus on virittää miettimään oman tutkimuksen, erityisesti EMBA-tutkimuksen empiiristä asetelmaa ja siihen liittyvää metodia. Yksi seikka kuinka EMBA-tutkimus eroaa muusta strategisesta kehittämisestä on tekijän huolellinen ja monipuolinen tutkimusasetelman ja myös valitun tutkimusmenetelmän pohdinta ja avoin arviointi. Tuo pohdinta on analysointia omasta tekemisestä tutkimuksena, jossa luodaan tietyn tunnistetun ja itse kootun empirian kautta uutta ymmärrystä, ideoidaan erilaisia etenemisen vaihtoehtoja ja myös rakennetaan uutta tekemisen perustaa.

Niinpä EMBA-tutkimuksessa on paikallaan tarkan tutkimustehtävän lisäksi myös paneutua siihen kuinka uutta ja syvempää ymmärrystä haetaan. Voi kysyä, mikä on omassa tutkimuksessa viisastumisen perusta. Tällöin tullaan vahvasti myös empirian ja metodin pohdintaan. Tässä kohtaa ei taida vielä edes tämän ajan tekoäly (tilanne maaliskuu 2024) auttaa, vaan tarvitaan todelle huolellista tutkijan ja strategisen kehittäjän omaa ajattelua siinä erityisessä tilanteessa, jossa hän toimii. Millaista empiriaa voin käyttää, millainen empiria on tutkimustehtäväni kannalta kaikkein merkityksellisintä, millainen empiria ja sen kanssa työskentely vie parhaalla mahdollisella tavalla tekemisen suuntaan ja auttaa organisaatiota kehittymään?

Uskoisin, että näihin empiria- ja menetelmäpohdintoihin voi hyvin liittyä myös pohdinta siitä, että voisiko EMBA-työni empiria tulla suoraan tosi elämän tilanteista. Tutkimuksissa on aina tärkeää kyky olla tietoinen siitä mitä tekee ja kyky löytää eri vaihtoehtoja sekä kyky valita perustellen minkä viisastumisen vaihtoehdon valitsee. Tätä kykyä tarvitaan erityisesti tutkimuksen empiirisen asetelman tunnistamisessa, empirian keräämisessä ja kuvaamisessa sekä tätä kaikkea arvioivan oman menetelmän eli metodin pohtimisessa. Samalla EMBA työn tekijän on hyvä tunnistaa, että jo empirian kokoamiseen liittyvä tekeminen omalta osaltaan vaikuttaa siihen millaisia vaikutuksia koko tutkimushankkeella tulee olemaan.

Kokemuksesta tiedän, että EMBA tutkimukset ovat vaikuttavia luettavia ja niiden kautta organisaatioiden strategista kehittämistä viedään vahvasti  eteenpäin. Toisin sanoen EMBA töiden ansiosta tosi elämässä tapahtuu. Tämä blogin kysymys kuuluu, että kuinka tosi elämän on syytä ja mahdollista olla mukana jo tutkimuksen empiriassa ja miten tällainen tosi elämän elementti on tutkimuksessa järkevä rakentaa? 

Tämä kysymys jokaiselle harkittavaksi, organisaatiot ja strategisen kehittämisen asetelmat ovat eri organisaatioissa erilaisia. EMBA-työn tekijällä on tutkijan vapaus, etsiä ja löytää ratkaisu, joka vie ymmärrystä tutkimustehtävän kysymyksen suunnassa syvemmäksi ja samalla luo organisaation strategiselle tekemiselle ja kehittämiselle vahvaa perustaa. 

Toivotan ajatuksen lentoa, uusien näköalojen löytämistä ja parasta menestystä kehittämistyöhön.

Ari Manninen
johtaja, JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

JYU Executive MBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.

Koko Suomen EMBA rakentuu laajan yhteistyön kautta. Alkanut vuosi 2024 on erityinen, olemme saaneet kulkea 40 vuotta Menestyksen polkuja. On kiitoksen aika, on aika katsoa mistä elementeistä yhteistyö on rakentunut ja luonnollisesti on aika katsoa eteenpäin.

Koko Suomen EMBA ei olisi totta eikä mahdollinen ilman päteviä osallistujia eri puolilta Suomea, eri organisaatioista. Kiitos luottamuksesta EMBA-opiskelijat ja arvoisat alumnit. EMBA-opinnoissa verkostot, yhdessä oppiminen on ihan olennaista. On ollut hienoa nähdä, kuinka omalla osaamisellanne ja kokemuksellanne jatkuvasti tuotte seminaareihin ja eri oppimispolkujen tilanteisiin ajankohtaista sisältöä, vahvaa näkemyksellisyyttä ja johtamisen todellisuutta. Jakamalla viisaus vahvistuu.

Koko Suomen EMBA ei nousisi kunnolla siivilleen, mikäli emme saisi mukaan maan parhaita osaajia johtamisen ja strategiamaailman eri osa-alueilta ja eri organisaatioista. On koko Suomen kannalta hienoa, että eri alojen osaajat tulevat innolla kohtaamaan päteviä johtajia ja asiantuntijoita koulutusohjelmissa. Noissa tilanteissa luennoitsijoiden kohtaama vaatimustaso on kova ja todellista asiantuntemusta testataan. Samalla tilaisuudet ovat erinomaisia paikkoja hioa ja edelleen kehittää omaa osaamista sekä luoda todellista teorian ja käytännön vuoropuhelua.

Koko Suomen EMBA kokoontuu seminaareihin eri puolilla Suomea ja omasta sekä meidän kaikkien yliopistolaisten puolesta kiitän kaikkia huippuasiantuntijoita erinomaisesta yhteistyöstä. Ette arvaakaan kuinka tärkeää ja iloista on nähdä teidät aamulla seminaarisalissa energisinä ja innostuneina virittymässä päivän teemaan.

40 vuotta vaikuttavaa johtamiskoulutusta

Koko Suomen EMBA tarvitsee myös vahvat juuret. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellinen tausta on erinomainen pohja ponnistaa, sillä vaikuttavuudesta eli aidosta osaamisen kehittämisestä on EMBA-ohjelmassa kyse. Yliopisto on myös ihmisiä, energisoivia innostajia ja kannustajia. Muistan esimerkiksi, kuinka 1990-luvulla erästä tilaisuutta varten kävimme rehtori Aino Sallisen puheilla. Silloin muuten rehtoraatti oli meidän upean vanhan kampuksen rakennuksessa T. Tuolloin rehtori Sallinen kuunteli suunnitelmamme ja sanoi suurin piirtein seuraavasti:”olette kuin huippu-urheilijoita, jotka virittyvät tilaisuuteen”. Hän tavoitti jotain oleellista, oppimispolun varrella eri tilaisuudet ovat meille tärkeitä, teemme kaikkemme vaikuttavuuden rakentumiseksi – huumoria unohtamatta.

Koko Suomen EMBA-ohjelmaa ei olisi ilman yliopiston johtamiskoulutusyksikön tekijöitä. Yksikössä olleet ja yksikössä olevat ovat nämä Menestyksen polut rakentaneet. Jokaiselle organisaatiolle voidaan esittää totuus: asiakkaat maksavat palkkanne. Se on totta, mutta totuuden pohjalla on toinen yhtä tärkeä totuus - jotkut luovat sen toiminnan, joka on asiakkaille arvokasta. Monimutkaisessa maailmassa on vaikea tietää montaakaan asiaa varmaksi. Kuitenkin kun keneltä tahansa Avance-johtamiskoulutuksessa kysytään, miten tuo JYU EMBA ohjelma on rakentunut, niin oikea vastaus jokaisen kohdalla on: me sen olemme tehneet. 

Kiitos koko EMBA verkostolle ja jokaiselle avaintoimijalle erinomaisesta ja vaikuttavasta yhteistyöstä, jatketaan täyttä vauhtia vuonna 2024 ja siitä eteenpäin kohti uusia juhlavuosia ja uusia Menestyksen polkuja. 

Juhlavuosi 40 v. täynnä tapahtumia ja uutuusohjelmia

Juhlavuosi 2024 onkin täynnä tapahtumia ja tapahtumien kirjo täydentyy vuoden mittaan. Aina keskeistä ovat EMBA-koulutusohjelmat, jotka uusiutuvat jatkuvasti ja samalla myös täysin uusia ohjelmia syntyy maailman muuttuessa.

EMBA-koulutusohjelmien kokonaisuudessa tärkeä uutuusohjelma on nyt kolmatta kertaa keväällä toteutettava Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen. Keväälle ajoittuvat myös Terveydenhuollon johtaminen ja Asiakkuuksien ja myynnin johtaminen sekä tammikuun lopulla alkava Muutosjohtaminen. Ajankohtainen uutuusohjelma on myös syksylle ajoittuva Strateginen yritysvastuu.

Samalla kaikki ohjelmat uudistuvat koko ajan ja erityisen isosti syksyllä toteutettava Verkostojen johtaminen kompleksisessa maailmassa. Yksi erityisesti alumneja kiinnostava uutuus on varmaan International study trip, opintomatka suuntautuu Islantiin kesäkuussa 2024.

Juhlavuosi 2024 tuo myös mukanaan tapahtumia, joihin toivomme mukaan niin arvoisia alumneja ja nykyisiä EMBA-opiskelijoita kuin myös EMBA-polkua suunnittelevia. Verkossa tapahtumat lähtevät liikkeelle JYU EMBA-webinaareilla Liiketoimintaa tukeva HR-johtaminen – avain organisaation kasvuun ja menestykseen, 16.1.2024 ja Tekoäly johdon työkaluna, 19.1.2024 Juhlavuotena jatkuvat myös suositut EMBA-verkkoinfot, Terveydenhuollon johtaminen -verkkoinfo 23.1.2024 sekä Executive MBA-opintojen verkkoinfo 1.2.2024.

Kaikki juhlavuoden tapahtumat löydät kootusti nettisivultamme - poimi sinua kiinnostavat tilaisuudet ja tavataan vuoden aikana! Tapahtumista kerromme vuoden mittaan myös some-kanavillamme LinkedIn, Facebook, Instagram. Lämpimästi tervetuloa juhlimaan kanssamme!

Erinomaista alkanutta vuotta 2024 ja menestyksen polkuja.

Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
linkedin.com/in/arimanninen/ 
emba.jyu.fi 

JYU EMBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.