Vaativiin johdon MBA eli EMBA-opintoihin kuuluu myös kirjallinen lopputyö. Miksi? Onko kyse yliopistojen 1000-vuotisen perinteen yksioikoisesta jatkamisesta, vai jostakin muusta? Miten ylipäätänsä kirjoittaminen sopii suomalaiseen ”no nonsense” tyyliin, eli meillä parhaimmillaan hoidetaan asiat hyvin ja tehokkaasti ilman turhia krumeluureja.
Voin sanoa, että vakavan harkinnan ja jatkuvan arvioinnin jälkeen kirjallinen työ näyttää ansaitsevan kirkkaasti paikkansa osana vaikuttavia opintoja.
Miten tämä on mahdollista, sillä eihän EMBA-ohjelman kuitenkaan ole tarkoitus tuottaa uusia kirjailijoita, vaan vahvistaa johtajien ja asiantuntijoiden kykyä toimia esimiehinä ja organisaatioiden strategisina kehittäjinä? Kysymys on ihan paikallaan.
Nostan esille 4 syytä miksi kirjoittaminen, sinänsä ikivanha teknologia, näyttää olevan toimiva johtajana kehittymisen työkalu tänään ja varmaan huomennakin.
1. Kyse on ajattelusta
2. Kyse on myös tekemisestä
3. Olet jo nyt kirjoittaja
4. Opettele - unohda; tajua - ota käyttöön
1 Kyse on ajattelusta
Tyypillisesti melkein valmiista valmiiseen on pitkä matka. Tämä on erityisen totta myös ajattelun kohdalla, jossa matka melkein jäsentyneestä jäsentyneeseen vaatii usein paljon työtä. Melkein jäsentynyt ajatus on sellainen, joka tuntuu itselle selvältä, mutta kun siitä alkaa viestiä muille niin huomaa, että puhe tai teksti takkuuntuu eikä tulekaan julki läheskään niin kirkkaana kuin sen arveli tulevan.
Yksi tärkeä työkalu oman ajattelun jäsentämiseen on kirjoittaminen. Kirjoittamalla melkein valmiista ajatuksesta, tulevaisuuden suunnitelmasta, mielessä olevasta uudesta strategisesta liikkeestä tai mielessä itävästä innovaatiosta voi työstää valmiin, jäsentyneen ajatuksen. Jäsentyneen ajatuksen voi viestiä muille, selkeästi ja innostavasti.
Tämä on tärkeää, koska johtaminen on viestintää.
2 Kyse on tekemisestä
Mitä oikeastaan tapahtuu silloin kun johtaja kirjoittaa, vaikkapa EMBA-työtä? Onko kyse siitä, että sanoja syntyy ja tarina kehittyy? Tavallaan, mutta se ei ole oleellista. Oleellista on se, että kirjoittaminen on teko sinänsä ja se samalla luo laajemminkin pohjaa uuden tekemiselle, yhteiselle ponnistukselle.
Tyypillisesti melkein valmiista valmiiseen on pitkä matka. Tämä on erityisen totta myös ajattelun kohdalla, jossa matka melkein jäsentyneestä jäsentyneeseen vaatii usein paljon työtä. Melkein jäsentynyt ajatus on sellainen, joka tuntuu itselle selvältä, mutta kun siitä alkaa viestiä muille niin huomaa, että puhe tai teksti takkuuntuu eikä tulekaan julki läheskään niin kirkkaana kuin sen arveli tulevan.
Yksi tärkeä työkalu oman ajattelun jäsentämiseen on kirjoittaminen. Kirjoittamalla melkein valmiista ajatuksesta, tulevaisuuden suunnitelmasta, mielessä olevasta uudesta strategisesta liikkeestä tai mielessä itävästä innovaatiosta voi työstää valmiin, jäsentyneen ajatuksen. Jäsentyneen ajatuksen voi viestiä muille, selkeästi ja innostavasti.
Tämä on tärkeää, koska johtaminen on viestintää.
2 Kyse on tekemisestä
Mitä oikeastaan tapahtuu silloin kun johtaja kirjoittaa, vaikkapa EMBA-työtä? Onko kyse siitä, että sanoja syntyy ja tarina kehittyy? Tavallaan, mutta se ei ole oleellista. Oleellista on se, että kirjoittaminen on teko sinänsä ja se samalla luo laajemminkin pohjaa uuden tekemiselle, yhteiselle ponnistukselle.
Hyvin laadittu teksti avaa osuvasti sitä, että missä
ollaan ja mihin suuntaan seuraavat strategiset askeleet on järkevää ottaa.
Oman organisaation vahvuudet ja haasteet selkiytyvät, kilpailutilanne jäsentyy, keskeiset muutokset asiakkaiden toiminnassa ja tarpeissa sekä monet muut tulevan menestymisen kannalta keskeiset asiat kirkastuvat. Se paljon puhuttu yhteinen tilannekuva selkiytyy ja se luo omalta osaltaan yhteisen ajattelun ja toiminnan perustaa.
Samalla EMBA-työhön kuuluu usein jo tehtyjä johtamistekoja ja niiden syvälle käyvää reflektointia ja arviointia. Selviää mikä oikeasti toimii juuri nyt siinä todellisuudessa jonka keskellä eletään ja minkä suhteen on syytä luoda uutta ja kokeilla jotain muuta jatkossa.
Edelleen monissa EMBA-töissä avataan tekemisen reittiä pitkälle eteenpäin, luodaan tiekarttaa tuleville strategisille liikkeille ja kovalle kehittämisen työlle. Ajatus avaa tietä tekemiselle.
Tämä on tärkeää, koska oivaltavat kasvun ja kehittymisen näköalat ovat kultaakin kalliimpia.
3 Olet jo nyt kirjoittaja
Olisiko niin, että moni johtaja ehkä asiaa tarkemmin miettimättä onkin itse asiassa melkoinen kirjailija jo nyt. Voisin kuvitella, että monen esimiehen vuodessa lähettämien sähköpostien, erilaisten tiedotteiden ja raporttien, intraan laitettujen viestien, lehtikirjoitusten, asiantuntijakommenttien, tekstiviestien, yammer yms. viestien ja monien muiden kirjoitusten määrä on melkoinen. Johtaminen on viestintää ja se voi olla jo nyt hämmästyttävän paljon myös kirjallista viestintää.
Oman organisaation vahvuudet ja haasteet selkiytyvät, kilpailutilanne jäsentyy, keskeiset muutokset asiakkaiden toiminnassa ja tarpeissa sekä monet muut tulevan menestymisen kannalta keskeiset asiat kirkastuvat. Se paljon puhuttu yhteinen tilannekuva selkiytyy ja se luo omalta osaltaan yhteisen ajattelun ja toiminnan perustaa.
Samalla EMBA-työhön kuuluu usein jo tehtyjä johtamistekoja ja niiden syvälle käyvää reflektointia ja arviointia. Selviää mikä oikeasti toimii juuri nyt siinä todellisuudessa jonka keskellä eletään ja minkä suhteen on syytä luoda uutta ja kokeilla jotain muuta jatkossa.
Edelleen monissa EMBA-töissä avataan tekemisen reittiä pitkälle eteenpäin, luodaan tiekarttaa tuleville strategisille liikkeille ja kovalle kehittämisen työlle. Ajatus avaa tietä tekemiselle.
Tämä on tärkeää, koska oivaltavat kasvun ja kehittymisen näköalat ovat kultaakin kalliimpia.
3 Olet jo nyt kirjoittaja
Olisiko niin, että moni johtaja ehkä asiaa tarkemmin miettimättä onkin itse asiassa melkoinen kirjailija jo nyt. Voisin kuvitella, että monen esimiehen vuodessa lähettämien sähköpostien, erilaisten tiedotteiden ja raporttien, intraan laitettujen viestien, lehtikirjoitusten, asiantuntijakommenttien, tekstiviestien, yammer yms. viestien ja monien muiden kirjoitusten määrä on melkoinen. Johtaminen on viestintää ja se voi olla jo nyt hämmästyttävän paljon myös kirjallista viestintää.
Onkin varmaan paikallaan pysähtyä hieman arvioimaan omaa
toimintaa myös kirjoittamisen näkökulmasta. Millaisia johtamistekoja oikeastaan
kirjoittamalla teen? Annanko kirjoittamiselle sen ajan ja arvon, jonka se
taitaa myös johtamistyön osana ansaita?
Onkohan tämä kirjailijan rooli vähenemässä johtajan työssä
tulevina vuosina? Tuskinpa. Taitaa olla, että kirjallisen viestinnän merkitys
vain kasvaa. Edellä mainitut kirjallisen työskentelyn muodot säilynevät ja
lisäksi vahvistuu tarve olla koko ajan vahvemmin esillä myös kirjallisesti,
niin talon sisällä kuin julkisestikin. Johtajien blogit, twitter-viestit, ja
näkyvyys sosiaalisessa mediassa on yksi suuntaus joka voi koskettaa monia, ja
jolla on yhä enemmän liiketaloudellista merkitystä jatkossa.
Tämä on tärkeää, koska johtaminen on viestintää, myös
kirjallista viestintää.
4 Opettele - unohda; tajua - ota käyttöön
Oppimisen näkökulmasta oppimisen ja tajuamisen ero on
mielenkiintoinen. Oppiminen on tärkeää, mutta se on vasta matkan alku, siitä on
vielä kuljettava aimo taival ennen kuin asian ymmärtää eli tajuaa kunnolla ja
pystyy myös aidosti omaa näkemystään soveltamaan. Oppimisen kohdalla on vielä
helppo kääntyä takaisin viisastumisen tiellä, ja niin käy vaikka ei aina
haluaisikaan. Opitun asian mielessä pitäminen vaatii kertausta ja unohtaminen
vaanii aina lähistöllä.
Tajuaminen on jotain muuta. Kun jotain tajuaa, niin milloin
sen unohtaa? Ei välttämättä milloinkaan. Näin käy erityisesti, kun ottaa heti
aktiiviseen käyttöön sen uuden ymmärryksen jonka on saavuttanut. Uusi tapa
ajatella, jäsentää asioita ja toimia asettuu osaksi omaa ainutlaatuista tekemisen,
johtamisen ja olemisen tapaa. Ja mitä enemmän uutta ymmärrystä käyttää ja sen
kautta toimii, niin sitä mielenkiintoisemmaksi uusi tapa ajatella muodostuu ja
sitä paremmin sitä pystyy soveltamaan myös uusiin ja erilaisiin tilanteisiin.
Tajuamiseen ei ole useinkaan oikotietä, on pysähdyttävä, ajateltava ja
työstettävä oma käsitys asioista.
Hyvä työkalu tajuamisen tavoittelussa on kirjoittaminen, sen kautta voi pikkuhiljaa ja etappi kerrallaan jäsentää omaa ajattelua.
Tämä on tärkeää, koska aito omakohtainen näkemys on toimivan
johtamisen perusta.
Kiitos kaikille kirjoituksista!
Tämä on hyvä kohta kiittää teitä kaikkia, joiden kirjoituksia olen saanut lukea. Ne ovat avanneet niin minulle kuin meille kaikille Avancessa huikean näköalan siihen mitä organisaatioissa tapahtuu ja miten menestystä sekä kasvua rakennetaan. Olemme saaneet nähdä mitä ovat johtamisen haasteet ja mahdollisuudet erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä.
On jännä huomata, että tässäkin kohtaa kirjoittamisen teknologia on käytössä ja saan laittaa nämä kiitokset kirjoittamalla.
Toivotan kaikille oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää, miksei vaikkapa hyvien tekstien parissa.
Kiitos kaikille kirjoituksista!
Tämä on hyvä kohta kiittää teitä kaikkia, joiden kirjoituksia olen saanut lukea. Ne ovat avanneet niin minulle kuin meille kaikille Avancessa huikean näköalan siihen mitä organisaatioissa tapahtuu ja miten menestystä sekä kasvua rakennetaan. Olemme saaneet nähdä mitä ovat johtamisen haasteet ja mahdollisuudet erilaisissa tilanteissa ja tehtävissä.
On jännä huomata, että tässäkin kohtaa kirjoittamisen teknologia on käytössä ja saan laittaa nämä kiitokset kirjoittamalla.
Toivotan kaikille oikein aurinkoista ja rentouttavaa kesää, miksei vaikkapa hyvien tekstien parissa.
ari.manninen(at)jyu.fi