maanantai 28. tammikuuta 2019

Henkilöstökokemus ei saisi olla vain muotisana, vaan konkreettista arjessa mukana elämistä



Henkilöstökokemus nousee muotisanana esiin monien yritysten strategiassa – niin myös meidän. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei henkilöstökokemus ole vain sana, vaan se on ennen kaikkea sitä, että johto ymmärtää, millaista työntekijän arki on ja elää siinä mukana.

Voimaannuttava, keskusteleva ja yllättävä. Näillä kolmella sanalla voisin kuvailla aiemmin syksyllä tekemääni Itä-Suomen kierrosta, jonka aikana vierailin toimialajohtajan roolissani kuudessa L&T:n Ympäristöpalveluiden yksikössä.

Yhteistä Lahden, Mikkelin, Kuopion, Iisalmen, Joensuun ja Jyväskylän yksikköjen vierailuille oli se, että me-henki ja yhteisen tekemisen fiilis oli vahvasti esillä juttutuokioissamme. Sillä niinhän se menee, että mitä parempi fiilis työntekijöillämme on, sen parempaa asiakaskokemusta voimme tarjota.

Selvää on myös se, että hyvä henkilöstökokemus saa nykyiset työntekijät pysymään meillä ja voimme entistä helpommin palkata uusia tekijöitä taloon.

Kirjoitin kierrokseni jälkeen muistiin 5 + 1 tärkeää oppia näistä vierailuista jatkoa ajatellen. Päätin jakaa ne vuoden aluksi koosteena teille lukijoille, jotka olette kiinnostuneita johtamisesta, yrityskulttuurista ja henkilöstökokemuksesta.

Ympäristöpalveluiden toimialajohtajan 5 + 1 oppia parempaan henkilöstökokemukseen:

  • Ei kalvoja vaan kuuntelua.
    Yksikkövierailujen jälkeen minulta usein kysytään, mistä juttelin kuljettajien, yksikönpäälliköiden ja muiden työntekijöiden kanssa. Ja ehkä se avain on juuri se, että me nimenomaan juttelemme. Tälläkään vierailulla minulla ei ollut mukanani Powerpoint-esitystä, josta olisin esitellyt vain omia näkemyksiäni.

  • Istu samaan kahvipöytään ja kuule parhaat jutut!
    On aina hienoa kuulla tarinoita kentältä. Itä-Suomen kierroksellani kuulin mm. sankaritarinan Mikkelistä. Siinä kuljettajamme Marko oli nähnyt lapsen ja pyörän tien poskessa pulassa. Hän ei ollut voinut heti pysäyttää autoa kohdalle, mutta oli kääntynyt vähän matkan päässä ympäri ja ajanut lapsen luo kysyäkseen mikä oli hätänä. Pieneltä pyöräkuskilta oli lähtenyt ketjut irti. Marko tuumi, että eihän se auta kuin laittaa lapselle ketjut paikalleen ja pian pyörä kulki taas.

    Muutaman päivän päästä paikallislehdessä kiiteltiin yleisöpalstalla Markoa tästä hyvästä työstä. Ja yksikkövierailulla tarinan kertoivat minulle ylpeät työkaverit. Aika hieno osoitus yhteishengestä ja siitä, että ollaan ylpeitä työkaverista!

  • Osallistu arkeen.
    Juttutuokioiden lisäksi yksikkövierailut ovat arkeen osallistumista. Joskus jopa niin konkreettisesti, että tällä reissulla etsimme Mikkelissä jäteauton letkuja ja johtoja rikkonutta salamatkustajaa yhdessä kuljettajien kanssa.

    Tärkeä yhdistävä tekijä vierailuille oli myös se, että teimme jokaisessa yksikössä Safety Walkit. Pääosin asiat olivat työturvallisuuden osalta todella hyvällä mallilla, mutta pientä parannettavaa löytyi. Kiitos vain jokaiselle yksikölle näistä kävelytuokioista, siisteistä tiloista ja työturvallisuuden vaalimisesta!

  • Kysy mielipidettä.
    Syksyn reissulla juttelin esimerkiksi jätekuljettajien kanssa siitä, mitä mieltä he ovat työvaatteista ja varusteista, joita he työssään käyttävät. Olen huomannut, että motivaatio eri suojavarusteiden käyttämiseen kasvaa, kun niiden valintaan saa itse vaikuttaa.

  • Sparratkaa ja ratkaiskaa ongelmia yhdessä!
    Puhuimme yksikkövierailuilla paljon asiakkaista ja mietimme yhdessä, miten saisimme uusia asiakkaita ja miten asiakkaitamme palveltaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Oli tosi kiva jälleen huomata, miten tiivistä yhteistyötä myynti ja yksiköt tekevät maakunnissa.
  • + Pyydä itsellesi suoraa palautetta!
    Mieleenpainuvin palaute, jonka matkan varrella sain, tuli Joensuussa työskentelevältä kuljettajaltamme. Olimme hetken aikaa jutustelleet Joensuussa työntekijöiden keskuudessa mukanani olleen liiketoimintapäällikkö Ari Kukkuraisen kanssa, kun kuljettaja tuumi: "No kyllähän te olettekin ihan mukavia miehiä eikä teitä tartte pelätä ollenkaan". Niin se istuu meidän suomalaisten selkärangoissa tiukassa tuo vanhan ajan yrityskulttuuri, jossa johtajia kuuluu vähän jännittää. Haluan kuitenkin itse esimerkilläni näyttää, että toteutamme strategiaamme kuljettajiemme ja muiden työntekijöidemme kanssa yhdessä.


       Vaikka strategia suunnitellaan toimistolla, se kuitenkin toteutetaan
       kentällä!



Petri Salermo,
Toimialajohtaja, Ympäristöpalvelut
Lassila&Tikanoja Oyj
Executive MBA -opiskelija

maanantai 7. tammikuuta 2019

Jotain vanhaa ja jotain uutta


Vuosi vaihtui taas kerran ja samalla se tarjoaa hyvin tekosyyn pysähtyä ja katsella ympäriinsä: mitä näkyy takana ja mitä voisi olla tulossa seuraavan mutkan takana? 

Edellistä vuotta siivitti hyvin vahva globaali talouspoliittinen keskustelu, jota hallitsivat USAn ja Kiinan keskinäinen uhkailu sekä EU:n ja Britannian välinen kipuilu. Jos tilannetta katsoo historian perspektiivistä, löytyy sieltä paljon vaikutteita nykyiseen tilanteeseen.  



Kiinalainen dynastia on yksi merkityksellisimmistä tekijöistä nykyihmisen aikakaudella. Sen merkitys on ollut vähäinen pari viime vuosisataa, mutta nyt se on kokenut uuden ajan koittaneen. USA:lle tämä tarkoittaa sen oman vaikutusvallan vähentymistä, josta ei selkeästi olla mielissään. Toki Kiinan käyttämät menetelmät eivät kaikki ole länsimaisen talousjärjestelmän mukaan, mutta se on osoittanut pelaavansa omilla säännöillään. Britannia on puolestaan modernin historian yksi suurimmista, mutta tällä hetkellä se on vain yksi jäsen muiden joukossa ja tasaveroinen vaikkapa Suomen kanssa. Ei se näin voi olla, joten yritetään paluuta vanhaan. Tosiasia kuitenkin on, että nykyisessä maailmassa keskinäiset riippuvuussuhteet ovat paljon vahvempia kuin imperiumin kultakaudella.  

Entäpä sitten kulman takana? Tänä tai ensi vuonna, seuraavalla vuosikymmenellä? Jos tästä lähdettäisiin tulevaisuuskarttaa piirtämään, millaisia ilmiöitä siihen pitäisi laittaa opasmerkeiksi? 

Kiinan vauhti tuskin tulee kovinkaan paljoa rauhoittumaan. Se haluaa olla jälleen suuri ja arvostettu. Maailman nopeimpien supertietokoneiden listalla komeilee kiinalaisia laitteita, ja viimeisimpänä saavutuksena oli pehmeä laskeutuminen kuun toiselle puolelle. Jos samalla mietitään historian kautta, on nykyisen kehityksemme merkittäviä askeleita ennenkin otettu juuri Kiinassa. 

Eurooppalaisilla oli myöhemmin parempia ja suurempia visioita siitä, mitä näillä keksinnöillä voitiin tehdä, mutta ehkä tässä olisi yksi mahdollisuus hyötyä tilanteen kehittymisestä isommalla mittakaavalla: ei se voi olla pelkästään huono asia, että yli miljardin asukkaan maa on kiinnostunut kehittämään teknologiaa. Ehkäpä saamme sieltä taas uuden “kirjapainokoneen” vauhdittamaan omaa teollisuuttammekin. 

No, entä Britannia? Kaikki meret on jo seilattu, eikä siirtomaavalta muutenkaan ole enää oikein muodikasta. Avaruus nyt olisi jäljellä, mutta sinne suuntaan ei ainakaan vielä toistaiseksi ole osoitettu merkittäviä liikkeitä. Kotirintamalla skotit rakoilevat riveistä, eikä hallituksen tuki muutenkaan ole aukotonta. 

Ainakin osa finanssitoimijoista on tähyämässä Euroopan suuntaan ja keskinäinen kauppakin tulee kokemaan jotain sellaista, mihin emme ole tottuneet. Britannia saa taas päättää omasta suunnastaan, mutta täältä on kyllä kovain vaikea arvata, millainen tuo suunta olisi. Ehkä tästä voisi rakentaa muutaman erilaisen skenaarion? 

Globaali talous on vain yksi teema, jota voi tarkastella tulevaisuutta silmällä pitäen. Kohteena voi olla jotain paljon pienempääkin, esimerkiksi oman yrityksen tai toimialueen tulevaisuus. Tärkeää olisi kuitenkin pysähtyä miettimään, mitä nykyisin eteen nousevat asiat voisivat tarkoittaa laajentuessaan tai käynnistäessään jonkin merkittävän dominoefektin. Mikä asia on merkittävä ja toisaalta mihin ei kannata kiinnittää liikaa resursseja? Tällaiset ovat mielenkiintoisia strategisia harjoituksia, jotka voivat tuoda silmien eteen uusia mahdollisuuksia tai odottamattomia uhkakuvia.  

Toivotan hyvää matkaa kohti suunniteltua tulevaisuutta!














jani.kurhinen(a)jyu.fi
koulutuspäällikkö, JYU EMBA
Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja