Kolmena
peräkkäisenä talvena olemme tehneet EMBA Tulevaisuudenliiketoimintaympäristö -kurssilla trendspotting-tehtävän,
jonka tarkoitus on ollut pysähtyä tarkastelemaan maailman nykytilaa ja samalla havainnoida
mahdollisia muutoksen tuulia. Muutoksesta puhutaan joka paikassa, ja nyt olikin
hyvä hetki pysähtyä katsomaan, mitä herkkinä sensoreina toimivat Executive MBA -opiskelijat ovat asiasta
olleet mieltä.
Hyvinvointi, sen
saavuttaminen sekä ylläpitäminen on yksi suurimmista esiin nousseista
teemoista. Syödään hyvin, liikutaan ja nukutaan säännöllisesti. Toisaalta
hyvinvointi nähtiin pahimmillaan myös korostettuna suorittamisena ja jopa
pakkona: jos et juokse kolmea maratonia,
käy kuntosalilla kuudesti viikossa ja syö suopursussa uutettua parsaa, et ylitä
rimaa etkä kuulu joukkoon.
Ihmiset olivat
muutenkin paljon esillä: oli tavallisista ihmisistä tehtyjä henkilökuvia ja
sankaritarinoita, oli yksinäisyyttä ja oli ilon hetkiä. Edellisiä yhdistää
kuitenkin se, että me kaikki vanhenemme. Hyvinvoinnin lisääntyminen sekä
kansallinen ikärakenteemme johtavat väistämättömään tosiasiaan, että meillä on
yhä enemmän eläkeläisiä. Uutisissa korostuivat vanhusten heikko kohtelu ja
köyhyys, mutta tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: meillä on myös yhä enemmän
hyväkuntoisia ja ostovoimaisia vanhuksia, jotka eivät oikeastaan edes ole
vanhuksia.
He elävät täysillä
niin sanottua kolmatta elämäänsä, vaikka heille räätälöityjä palveluita ei
vielä suurissa määrin olekaan tarjolla. Lisätään tähän vielä se, että tulevat
hyväkuntoiset eläkeläiset eivät vain istu nojatuolissa kotipalvelun ruokkimana,
vaan urheilevat, pelaavat tietokonepelejä tai hemmottelevat itseään.
Edellisestä
yhteenvetona voi todeta, että ihmisten polarisoituminen hyvin monella eri tapaa
näyttäisi olevan yhä voimakkaampi trendi. On niitä, jotka pysyvät kyydissä
hyvin ja pitkään, ja toisaalta niitä, jotka ovat jääneet systeemin rattaiden
jalkoihin. Vaikka pudokkaita on toki aina ollut, on nyt kuitenkin vaarana, että
tällä hetkellä pudotus on paljon syvempään veteen kuin se on aiemmin ollut.
Ihmisten lisäksi
myös teknologia sai paljon huomiota: tekoäly, virtuaalinen ja täydennetty
todellisuus, esineiden internet ja kaikenlainen kyber
tulevat melkein kaikkialla vastaan. Tietotekniikan kehityksen varaan lasketaan
hyvin paljon, vaikka aina ei kunnolla edes ymmärretä, mihin kaikkeen sitä
ollaan jo käyttämässä tai millaisia uusia mahdollisuuksia olisi.
Tietotekniikan
ohella myös energia puhututtaa. Erityisenä yksityiskohtana on sähkön
tuottaminen sekä sen varastointi. Sähköä voidaan tehdä mitä enenevissä määrin
muutoinkin kuin polttamalla fossiilisia raaka-aineita ja sen varastointi
akkuihin on myös kehittynyt valtavin harppauksin. Sähköautot odottavat vielä
hetken tuloaan, mutta sähköpyörien läpilyönti on jo ovella.
Tekniikasta
puhuttaessa avaruuttakaan ei voi sivuuttaa.
Hetken hiljaisemman jakson jälkeen ihmiskunta on taas kiinnostunut laajentamaan reviiriään pallomme laitojen yli. Kiinnostuksen kohteina ovat niin elämysliiketoiminta kuin tarjolla olevat resurssit.
Hetken hiljaisemman jakson jälkeen ihmiskunta on taas kiinnostunut laajentamaan reviiriään pallomme laitojen yli. Kiinnostuksen kohteina ovat niin elämysliiketoiminta kuin tarjolla olevat resurssit.
Myös ajankohtaiset
suuret yhteiskunnalliset ilmiöt näkyivät. Siinä missä tämä talvi oli
poliittisen kuohunnan sävyttämää, oli edellinen vuosi valtavien ihmisvirtojen
näyttämö.
Trendeistä
itsessään on mielenkiintoista nostaa se, että trendiaallot ovat sekä jyrkempiä
ylös että myös hiipuvat nopeammin. Lisäksi moni pysähtyi pohtimaan itseään
informaation kuluttajana: luomme nykyvälineillä itsellemme omia näkemyksiämme
tukevia informaatiokuplia ja tulemme oikein hyvin toimeen tämän kuplan
sisältämällä tiedolla.
Mitä tämä kaikki
sitten tarkoittaa? Edellä tuskin sain kuvattua mitään täysin uutta ja
mullistavaa, vaan ennemminkin tiedossa olevia asioita. Oleellista ei kuitenkaan
ole se, mitä ilmiöt ovat yksinään, vaan mitä niiden yhteisestä vaikutuksesta
voi syntyä.
Oletko sinä
pysähtynyt pohtimaan, miten näköpiirissä olevat seikat vaikuttavat omaan
toimintaympäristöösi? Tai kenen ylipäätänsä pitäisi pysähtyä miettimään näitä
asioita?
Tässä samassa
yhteydessä on hyvä muistuttaa ja vaikka lukea uudestaan Vastelan Mikon kirjoittama loistava pohdinta strategiasignaaleista.
Jani Kurhinen
jani.kurhinen(at)jyu.fi