Kesä ja EMBA-opiskelijan olemus

Mikä on EMBA-opiskelijan ydinolemus? Olen vakuuttunut siitä, että EMBA-opiskelija on erityistapaus ja on tärkeää tunnistaa EMBA-opiskelijan ontologinen olemus. Ydinolemuksen tunnistaminen on pohja rakentaa vaikuttava opintopolku ja toisaalta se auttaa myös ottamaan tehot irti EMBA-opinnoista.

Ennen kuin otan tässä blogissa yhden sukelluksen ontologian maailmaan toivon, että jokaisen EMBA-opiskelijan ja myös jokaisen arvoisan EMBA-alumnin ydinolemuksessa on kesän jälkeen mukavasti auringon ja kesän tuomaa rusketusta ja rajusti energiaa sekä innostusta lähteä uuden kauden aloitukseen, jossa teillä on tärkeä tehtävä viedä taitavasti valittuja asioita ja hankkeita tietämisestä tekemiseen.

Tämän blogin sukelluksen teen juuri tuohon tietämisen ja tekemisen maailmaan. Mietin, että jos joskus business kirjojen nimistä pidettäisiin kilpailu niin varmaan yksi teos kärjen joukossa olisi Pfefferin ja Suttonin: The Knowing-Doing Gap. Tuo otsikko kertoo jo itsessään paljon ja haastaa mainiosti miettimään organisaation johtamisen kysymyksiä. Kirja pohtii tietämisen ja tekemisen monimutkaista suhdetta organisaatioissa. 

Tässä blogissa otan kaksi näkökulmaa tekemisen ja tietämisen kuiluun nimenomaan EMBA-opiskelijan olemuksen näkökulmasta.

1. Tieto viitekehyksestä, teoriasta, kirjan sisällöstä

Voi varmaan hyvin väittää, että monissa tapauksissa opiskelija on pitkällä, jos hän hankkii itselleen tiedon jonkin teorian, viitekehyksen ja tai kirjan sisällöstä. Tuo tietämys on perusta menestyä vaikkapa tentissä ja siltä osin homma on hoidettu.

EMBA-opiskelijan tilanne on toinen. Tieto viitekehyksestä, teoriasta tai vaikka kirjan sisällöstä on aina vasta alku siinä todellisessa ja akuutissa elämäntilanteessa, jossa EMBA-opiskelija elää ja toimii. Tuo erityinen elämäntilanne muodostaa EMBA-opiskelijan ontologisen olemuksen ytimen.

EMBA-opiskelijan maailmassa oma organisaatio ja oma toimintaverkosto on aina läsnä ja osa ajattelemisen ja tekemisen kokonaisuutta. Niinpä hankittu uusi tieto jostakin viitekehyksestä tai teoriasta on väistämättä aina vasta alku ja osa kokonaisuutta. Nimittäin asetelmaan kuuluu aina mm. seuraavat kysymykset: 

• onko tuo viitekehys ylipäätänsä arvokas näköala toiminnan kehittämiseen omassa toimintaympäristössä ja 
• jos se on arvokas näköala, niin onko se sellainen uusi menestymisen mahdollisuus, jonka suhteen on syytä aloittaa joitakin toimenpiteitä.
  
  Edelleen on mietittävä mitä nuo toimenpiteet olisivat ja mikä olisi oma rooli ajattelun ja toiminnan kehittämisessä.

Eli EMBA-opiskelijan maailmassa uusi tieto kytkeytyy välittömästi ja monitahoisesti käsillä olevaan tekemisen maailmaan. Uuteen tietoon liittyy aina arviointi tiedon merkittävyydestä ja käyttömahdollisuuksista omassa toimintaympäristössä. 

Jokainen toimintaympäristö tarjoaa väistämättä monitahoisen kimpun joitakin mahdollisuuksia ja rajoitteita ja noiden seikkojen syvällinen ymmärtäminen on tärkeä osa EMBA-opiskelijan osaamista. Samalla EMBA-opinnot pyrkivät rohkaisemaan uusiin kokeiluihin ja sitä kautta koko verkoston toimintakyvyn kasvattamiseen.

2. Onko kuilu ongelma

Perusajatus knowing-doing gap -ajattelussa on, että kuilu on ongelma. Organisaatiossa tiedetään asioita, mutta moninaisista syistä johtuen ei sitten kuitenkaan osata, haluta tai kyetä pistämään toimeksi. Näin ajateltuna ja kuvattuna kuilu on ongelma.

Voi kuitenkin myös kysyä, että mitä jos kuilua ei olisi. Eikö silloin puutuisi myös näköalat siitä missä suunnassa on kehittymisen mahdollisuuksia? Olisiko jopa niin, että EMBA-opiskelijan tehtävä ei ole ainakaan pelkästään kuilun poistaminen, vaan myös kuilun kasvattaminen.

Tosin tässä kuilun kasvattaja myös aktiivisesti miettii, kuinka siltoja kuilun yli rakennetaan ja kuinka tiedosta päästään toimintaan. EMBA-opinnot vievät nimittäin jatkuvasti uusien näköalojen äärelle niin kurssien ja luennoitsijoiden kautta kuin myös opiskelijakollegoiden kanssa käytyjen keskustelun kautta. Niinpä EMBA-opiskelijan olemukseen kuuluu myös uusien kehittymisen näköalojen löytäminen ja niiden avaaminen omalle verkostolle. Voi sanoa, että kun EMBA-opiskelijan olemus muuttuu, niin samalla koko toimintaverkoston olemus muuttuu.

Toivotan parasta kauden alkua! Jatkuvaa menestystä uusien relevanttien kehittymisen mahdollisuuksien tunnistamiseen ja taitoa viedä koko verkostoanne onnistuvan ja menestyvän tekemisen suuntaan.

Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi

JYU EMBA.Menesty johtajana.