maanantai 18. syyskuuta 2017

Kilpajuoksua

Olen kilpailuhenkinen ihminen. Pienestä pitäen olen halunnut rakentaa kilpailun pienemmästäkin asiasta. Kilpailu on toiminut myös keinona itsensä motivointiin ja omien tavoitteiden saavuttamiseen.


Kilpailu on läsnä elämässämme yhä vahvemmin. Tämän päivän yhteiskuntaa kuvataankin usein termillä kilpailuyhteiskunta. Tällä viitataan erityisesti taloudelliseen kilpailuun, jota käydään globaalilla pelikentällä.

Taloudellinen kilpailu heijastuu suoraan työpaikoille. Vapaassa markkinataloudessa toimivat yritykset elävät jatkuvassa kilpailutilanteessa, jossa niiden on jollakin keinolla oltava parempia kuin kilpailijansa. Julkisella puolella kilpailua käydään rajallisista resursseista.

Kova kilpailu on valtava haaste organisaatioille. Asetelma synnyttää helposti epävarmuutta ja pelkoa. Se myös asettaa yksilöt keskinäiseen kilpailutilanteeseen. Vastakkainasettelu ja pakottaminen syövät luottamusta ja heikentävät ihmisten sitoutumista. Kun yhdessä tekeminen unohtuu, tulee organisaatioista tehottomia.

Hyvin johdettuna kilpailullisuus ja tavoitteellisuus voivat olla kuitenkin myös voimavara, joka innostaa ihmisiä. Useimmiten kilpailullisuudesta hyötyvät sellaiset organisaatiot, joissa on jo valmiiksi innostunut, positiivinen ja yhteistyötä tukeva kulttuuri. Ihmiset tekevät työtä yhteisen tavoitteen eteen. Yksilöiden välinen kilpailu tehdään hyvin hallitusti.

Kilpailu itsessään ei ole paha asia. Silloin kun kilpailu tapahtuu omasta tahdosta ja siinä pyritään toisten nöyryyttämisen sijaan yksilön oman parhaansa tekemiseen, on kilpaileminen kehittävää. Myös tutkimukset osoittavat, että parhaimmillaan kilpailu innostaa ja edistää tavoitteiden saavuttamista.

Tiedämme hyvin myös sen, että kilpailun täydellinen puuttuminen johtaa helposti tehottomuuteen ja kyvyttömyyteen uudistua. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka kilpailun avaaminen vaikuttaa monopoliasemassa oleviin toimijoihin.

Kilpaileminen on luonnollinen osa ihmisen elämää. Kilpailu on parhaimmillaan voimavara ja keino kehittymiseen. Jos voittamisen ideologia ohjaa kaikkea tekemistä, tekee se meistä huonompia ihmisiä ja huonontaa työelämän laatua. Meidän tulisikin nähdä kilpailun hyödyt ja opetella rakentavaa suhdetta kilpailullisuuteen.












Olli Paavola
Partner, Liikkeenjohdon konsultti 
Talentree Oy
Executive MBA –opiskelija