Itsensä tunteminen, johtajan paras ominaisuus?

- Blogi perustuu kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin työelämän varrelta 

Pienet yritykset henkilöityvät usein omistajaansa. Useissa tällaisissa yrityksissä yrittäjä on samalla yrityksen johtaja ja periaatteessa ainoa auktoriteetti. Tällöin yrittäjäjohtajan johtamisosaaminen ja -tapa ovat keskeisiä yrityksen toimintaa määritteleviä asioita. Jos johtamisosaamista ja tunneälyä ei ole, voi johtaminen olla impulsiivista ja alaisten kanssa keskustelu unohdettu. 

Työntekijöiden silmissä asiat muuttuvat jatkuvasti ja monikaan ennalta sovittu asia ei hetken päästä pidä paikkaansa. Työyhteisö kärsiikin tällöin johtajan mielialanvaihteluista ja tilanne saattaa olla ajoittain melko kaoottinen. Tämä vaikuttaa ainakin osittain työntekijöiden sairasteluun ja työuupumuksesta johtuviin poissaoloihin. Yrityksessä tehdään tällöin myös paljon virheitä työntekijöiden toimesta, joihin osasyynä on työtekijöiden heikko motivaatio eli ”hällä väliä” -asenne. Huono johtamistaito ei siis motivoi alaisia ja sillä on myös virhekustannuksia nostattava vaikutus. Usein tällaiset yritykset kuitenkin toimivat kannattavasti ja voivat olla alallaan erittäin arvostettuja.

Tämä nostattaakin kysymyksen siitä, että mitkä oikeastaan ovat huonon johtamisen seuraukset ja voiko yritys menestyä, vaikka johtaminen olisi heikkoa? Yrityksen toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavat toki monet asiat, esimerkiksi sen markkina-asema ja tuote tai palvelut. Esimerkiksi markkina-asema voi olla vahva ja segmentti kapea. Nämä selittävät osaltaan yrityksen menestyksen. Kysymys ehkä tässä tilanteessa kuuluukin, olisiko yrityksen tulos vielä parempi, jos johtaja parantaisi esimiestaitojaan. Johtamisongelmat yrityksessä eivät kuitenkaan näy aina ulospäin.

Osallistuin 2012 Jyväskylän Yliopiston Johtamisen psykodynamiikka -jaksolle ja koin jonkinlaisen valaistumisen. Monet aikaisemmin työelämässä ja myös henkilökohtaisessa elämässä mietityttäneet asiat ikään kuin kirkastuivat koulutusjakson aikana.

Koulutusohjelmassa tuotiin mielenkiintoisesti esille kuinka esimiestyö ja johtaminen ovat tai ainakin niiden pitäisi olla jatkuvaa kyselemistä ja vuorovaikutusta. Kysymysten avulla voi herätellä ympäristöään ja itseään ajattelemaan uudella tavalla. Esimiehen on tunnettava asioiden taustat ja merkitykset, jotta voi esittää oikeat kysymykset. Esimiehen on tunnettava erityisesti itsensä, voidakseen kehittää omia vuorovaikutustaitojaan. On oltava myös tilannetajua ja halua olla perillä yrityksen toimintaympäristön muutoksista.

Koulutusjaksossa painotettiin myös, että esimiestyö on nykyään yhä enemmän ihmissuhdetyötä, jossa muun työn lisäksi on kyettävä auttamaan muita tekemään työnsä hyvin. Tarvitaan samanaikaisesti tunneälyä, nöyryyttä ja vahvuutta. Työssä kehittyminen ja kasvaminen edellyttävät kykyä oman toiminnan analysointiin ja seurausten peilaamiseen haluttuihin ajatus- ja toimintamalleihin. 

Keskeinen kehittymisen lähtökohta on hyvä itsetuntemus. Kun tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa, on mahdollista vaikuttaa omaan toimintaansa esimiehenä.  Työyhteisö koostuu hyvin erilaisen taustan omaavista ihmisistä. Työssä on keskeistä tuntea työntekijät, joiden osaaminen on hyvin eritasoista ja jotka ovat myös hyvin eri vaiheissa työuriaan. Tämä on tärkeää, että osaa valita oikean vuorovaikutusroolin.

Hyvän esimiehen tärkeä taito on saada esiin jokaisen johdettavansa parhaat kyvyt ja vapauttaa johdettavissaan piilevät voimavarat, sellaisetkin joita henkilö itse ei ole havainnut. Siksi esimiehen tulee ymmärtää ensin itseään, jotta voi ymmärtää muita.

 
Tomi Korpinen, EMBA-opiskelija

Menestyksen Strategiat 2013-2014 –ohjelman osallistuja

Villillä kortilla peliin mukaan

Urheilussa villi kortti on tunnettu termi, jonka avulla joku potentiaalinen henkilö saa erillisen osallistumisluvan kilpailuun. Tulevaisuuksien tutkijat käyttävät samaa termiä myös yllättävästä tapahtumasta tai asiasta, joka tekee särön jonkin tarkastelupisteen lineaariseen tulevaisuuteen. Havainnointi ja ympäristön tarkkailu ovat oleellisessa asemassa villien korttien löytämisessä. Mistä siis villin kortin voisi löytää?

Jos aloittaisimme ymäpärillä olevien trendien tarkastelulla: kuntosaleilla ja maratoneilla riittää urheilijoita. 50 vuotta sitten energia piti suunnata työntekoon, mutta nyt osalle energiasta on löydettävä muuta käyttöä.
Kaikki eivät kuitenkaan pysty tekemään "oikeita" valintoja joko omasta tai ympäristöstä johtuvasta syystä. Haaveet ja todellisuus eivät käy täysin käsi kädessä. Terveys, puhtaus ja hyvinvointi ovat esillä olevia termejä, mutta samalla esimerkiksi liikalihavuus, suurkaupunkien surkea ilmanlaatu tai merien muovimatot ovat globaaleja kasvutrendejä. Voisiko yhdyskuntajätteestä tuotetulla sähköenergialla toimiva kaupungin logistiikkaverkosto olla nykyisen kehityksen muuttava villi kortti? 

Kokonaan oma juttunsa on sitten vielä mustat joutsenet, joilla tarkoitetaan tapahtumaa, joka on mahdollinen, mutta äärimmäisen harvinainen tai jopa epätodennäköinen. Marsia on pidetty kuivana ja kuolleena kappaleena, mutta nyt sieltä löytyikin viitteitä nestemäisestä vedestä. Toki varsin suolaisesta vedestä, mutta sitä voinee jotenkin hyödyntää tai voisiko sieltä löytyä jotain vielä kiinnostavampaa?

NASAlla on ajateltu olevan yksinoikeus suuriin avaruusinnovaatioihin, mutta myös Kiinaa sekä Venäjää tämä pelikenttä kiinnostaa kovasti. Ja onhan toki Suomessakin asian parissa viisaita päitä.

Öljy-yhtiö Shell on kunnostautunut tulevaisuuteen varautumisessa, eikä mainetta yhtään heikennä 1970-luvun öljykriisin ennakointi. Shellin tulevaisuustiimin tehtävänä ei kuitenkaan ole ennustaa tulevaisuutta, vaan tuoda erilaisia vaihtoehtoja strategisen suunnittelun tueksi. Jos tähän jää pohtimaan hetkeksi, niin kuinka moni voi rehellisesti nostaa käden ylös sen merkiksi, että meidän strategisessa suunnittelussa on otettu huomioon myös isoja, ehkä pelottaviakin muutoksia? 

Moni isokin organisaatio on kaatunut siihen, että liiketoimintasuunnittelu on tehty nykyisyyden jatkon näkökulmasta. Kodak teki aikoinaan Nikonille ja Canonille digikennot heidän ensimmäisiin ammattilaisille suunnattuihin digikameroihin. Heillä oli siis osaamista, ajatus uusista mahdollisuuksista, mutta liian kova luotto silloiseen lypsylehmään eli filmeihin. Vastakkaisesta näkökulmasta katsoen IBM julkisti hiljattain ostavansa oman henkilöstönsä käyttöön Macbookkeja; siis henkilökohtaisen tietokoneen kaupallistanut yritys ostaa nyt työvälineet entiseltä kilpailijaltaan.

Nyt on menossa niin talouden, yhteiskuntapolitiikan kuin teknologisen kehityksen murroksia. Murrokset ovat aina tehneet muutoksia. Miten sinä valmistaudut tulevaan? Avaatko uuden pelin, pyritkö roikkumaan mukana vai heitätkö kortit pöytään?

jani.kurhinen(at)jyu.fi