EMBA tutkimuksen filosofia – jokainen ihminen on laulun arvoinen

Ajanjaksot ennen tärkeitä tapahtumia ovat aina erityisiä. Tuntuu niin kuin havainnointikoneistossa olisi tehostin päällä. Huomio kiinnittyy ärhäkästi erilaisiin tulevaan tapahtumaan liittyviin asioihin ja jotkut havainnot puhuttelevat rajun voimakkaasti.

Nyt tuo tärkeä tapahtuma oli tammikuun EMBA-lopputyö valmiiksi seminaari. Ennen seminaaria havaintokoneisto oli virittynyt miettimään kaikkea tutkimiseen liittyvää ja huomaamaan erilaisia maailman ilmiöitä tutkimuksen silmälasien kautta. Ennen seminaaria pysähdyin sattumalta katsomaan televisiosta Elämäni biisi -ohjelmaa ja siellä yksi laulutoive oli Veikko Lavin "Jokainen ihminen on laulun arvoinen".

Oli huikea tajuta kuinka laulun sanat ihan erityisellä tavalla tiivistävät myös EMBA-tutkimuksen ja miksei monen muunkin laadullisen tutkimuksen filosofiset avainkohdat. Tutkimusfilosofialla tässä blogissa tarkoitan kahta asiaa:

1. ontologiaa eli millainen on tutkittavan kohteen olemus, perusluonne ja
2. epistemologiaa eli millaisten tutkimusmenetelmien suuntaan ontologinen näkemys tutkimusta
    ohjaa, jotta kokonaisuus olisi toimiva, perusteltu ja looginen.

Mutta antaa Veikko Lavin sanoituksen viedä. Laulussa sanotaan, että ihmisiä on kuin muurahaisia ja kaukaa katsottuna ihmiset ovat niin samanlaisia ettei heitä voi toisistaan erottaa. Tämän tylyn avauksen jälkeen asetelma käännetään päälaelleen ja laulu jatkaa, että jos kurkistaa voi sielun syvyyteen niin ei ole kahta samanlaista ihmistä.

Laulussa on tiiviissä ja upeassa taiteellisessa muodossa paljon muutakin oleellista, myös filosofisessa mielessä, mutta nyt keskityn tuohon ontologiseen ja epistemologiseen kärkeen ja tutkimuksen lähtökohtiin.

Laulun sanoituksen upeasti avaama ontologinen ydin on jokaisen ihmisen ainutkertaisuus. Ja jos tämän ottaa lähtökohdaksi niin tästä seuraa, että epistemologiset valinnat eli käytettävät tutkimusmenetelmät ovat sellaisia, joiden kautta on mahdollista tavoitella ainutkertaisen ihmisen aitoa näkemistä ja ymmärtämistä. Tällöin ei voi katsoa kaukaa.

EMBA-tutkimuksissa ollaan tyypillisesti lähellä – lähellä työkavereita, asiakkaita, organisaation laajemman sidosryhmäverkoston avaintoimijoita. EMBA-tutkimuksissa ollaan usein myös lähellä itseä – oman maailmakuvan rakentumista ja oman ymmärryksen piirteitä katsotaan tarkemmin kuin arjen kiireessä tulee tehtyä. Pyrkimys ymmärtää syvästi ihmistä, itseä ja muita, on luontainen lähtökohta. Johtamisen psykodynamiikka ja yhteisödynamiikka ovat molemmat läsnä.

Usein EMBA-päättötöissä liikutaan sekä yksilöiden että organisaation tasolla strategisissa kysymyksissä. Samalla on selvää, että organisaatioiden ainutkertaiset strategiset asetelmat syntyvät ainutkertaisten ihmisten ajattelun ja toiminnan tuloksena.

EMBA-lopputyön tekeminen on vahva tapa vahvistaa omaa kykyä tuottaa strategisia havaintoja ja avauksia organisaatiolle ja myös kykyä - Veikko Lavin sanoitusta lainaten - ”kurkistaa sielun syvyyteen”.  Jos jokin on johtamisessa aina tärkeää ja jonka opettelemisessa riittää jatkuvasti tekemistä on kyky ymmärtää yhä syvemmin ihmistä. Olisiko tuo ihmisen ymmärtämisen vahvistuminen sittenkin EMBA-tutkimuksenkin kestävin ja tärkein tulos, vaikka tutkimisen erityisenä nimettynä kohteena olisikin strategia, johtaminen, myynti, talous tai vaikka tekoälyn rooli organisaation menestyksessä?

Nyt kun olemme lähtemässä vuoteen 2022 niin on mielenkiintoista huomata mitkä asiat ovat pinnalla johtamisen maailmassa. Puhutaan paljon asiakasymmärryksestä, henkilöstökokemuksesta, muutoksen johtamisesta, osaajakilpailusta, osallisuuden merkityksestä strategian luomisessa ja toteuttamisessa, aidon yhteisen ajattelun voimasta, jne. Osallisuus, ihmisen ymmärtäminen ja toimiva vuorovaikutus ovat keskiössä.

Näyttää siltä, että Veikko Lavin sanoitus puhuttelee vahvasti myös 2022.

Aurinkoista vuotta 2022!

Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi 
emba.jyu.fi