- Blogi perustuu kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin työelämän
varrelta
Pienet yritykset
henkilöityvät usein omistajaansa. Useissa tällaisissa yrityksissä yrittäjä on
samalla yrityksen johtaja ja periaatteessa ainoa auktoriteetti. Tällöin
yrittäjäjohtajan johtamisosaaminen ja -tapa ovat keskeisiä yrityksen toimintaa
määritteleviä asioita. Jos johtamisosaamista ja tunneälyä ei ole, voi
johtaminen olla impulsiivista ja alaisten kanssa keskustelu unohdettu.
Työntekijöiden silmissä asiat muuttuvat jatkuvasti ja monikaan ennalta sovittu asia ei hetken päästä pidä paikkaansa. Työyhteisö kärsiikin tällöin johtajan mielialanvaihteluista ja tilanne saattaa olla ajoittain melko kaoottinen. Tämä vaikuttaa ainakin osittain työntekijöiden sairasteluun ja työuupumuksesta johtuviin poissaoloihin. Yrityksessä tehdään tällöin myös paljon virheitä työntekijöiden toimesta, joihin osasyynä on työtekijöiden heikko motivaatio eli ”hällä väliä” -asenne. Huono johtamistaito ei siis motivoi alaisia ja sillä on myös virhekustannuksia nostattava vaikutus. Usein tällaiset yritykset kuitenkin toimivat kannattavasti ja voivat olla alallaan erittäin arvostettuja.
Työntekijöiden silmissä asiat muuttuvat jatkuvasti ja monikaan ennalta sovittu asia ei hetken päästä pidä paikkaansa. Työyhteisö kärsiikin tällöin johtajan mielialanvaihteluista ja tilanne saattaa olla ajoittain melko kaoottinen. Tämä vaikuttaa ainakin osittain työntekijöiden sairasteluun ja työuupumuksesta johtuviin poissaoloihin. Yrityksessä tehdään tällöin myös paljon virheitä työntekijöiden toimesta, joihin osasyynä on työtekijöiden heikko motivaatio eli ”hällä väliä” -asenne. Huono johtamistaito ei siis motivoi alaisia ja sillä on myös virhekustannuksia nostattava vaikutus. Usein tällaiset yritykset kuitenkin toimivat kannattavasti ja voivat olla alallaan erittäin arvostettuja.
Tämä nostattaakin
kysymyksen siitä, että mitkä oikeastaan ovat huonon johtamisen seuraukset ja
voiko yritys menestyä, vaikka johtaminen olisi heikkoa? Yrityksen toiminnan
tuloksellisuuteen vaikuttavat toki monet asiat, esimerkiksi sen markkina-asema
ja tuote tai palvelut. Esimerkiksi markkina-asema voi olla vahva ja segmentti
kapea. Nämä selittävät osaltaan yrityksen menestyksen. Kysymys ehkä tässä
tilanteessa kuuluukin, olisiko yrityksen tulos vielä parempi, jos johtaja
parantaisi esimiestaitojaan. Johtamisongelmat yrityksessä eivät kuitenkaan näy
aina ulospäin.
Osallistuin 2012 Jyväskylän
Yliopiston Johtamisen
psykodynamiikka -jaksolle ja koin jonkinlaisen valaistumisen. Monet
aikaisemmin työelämässä ja myös henkilökohtaisessa elämässä mietityttäneet asiat
ikään kuin kirkastuivat koulutusjakson aikana.
Koulutusohjelmassa tuotiin
mielenkiintoisesti esille kuinka esimiestyö ja johtaminen ovat tai ainakin niiden
pitäisi olla jatkuvaa kyselemistä ja vuorovaikutusta. Kysymysten avulla voi
herätellä ympäristöään ja itseään ajattelemaan uudella tavalla. Esimiehen on
tunnettava asioiden taustat ja merkitykset, jotta voi esittää oikeat
kysymykset. Esimiehen on tunnettava erityisesti itsensä, voidakseen kehittää
omia vuorovaikutustaitojaan. On oltava myös tilannetajua ja halua olla perillä
yrityksen toimintaympäristön muutoksista.
Koulutusjaksossa painotettiin myös,
että esimiestyö on nykyään yhä enemmän ihmissuhdetyötä, jossa muun työn lisäksi
on kyettävä auttamaan muita tekemään työnsä hyvin. Tarvitaan samanaikaisesti
tunneälyä, nöyryyttä ja vahvuutta. Työssä kehittyminen ja kasvaminen
edellyttävät kykyä oman toiminnan analysointiin ja seurausten peilaamiseen
haluttuihin ajatus- ja toimintamalleihin.
Keskeinen kehittymisen lähtökohta on hyvä itsetuntemus. Kun tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa, on mahdollista vaikuttaa omaan toimintaansa esimiehenä. Työyhteisö koostuu hyvin erilaisen taustan omaavista ihmisistä. Työssä on keskeistä tuntea työntekijät, joiden osaaminen on hyvin eritasoista ja jotka ovat myös hyvin eri vaiheissa työuriaan. Tämä on tärkeää, että osaa valita oikean vuorovaikutusroolin.
Keskeinen kehittymisen lähtökohta on hyvä itsetuntemus. Kun tuntee vahvuutensa ja heikkoutensa, on mahdollista vaikuttaa omaan toimintaansa esimiehenä. Työyhteisö koostuu hyvin erilaisen taustan omaavista ihmisistä. Työssä on keskeistä tuntea työntekijät, joiden osaaminen on hyvin eritasoista ja jotka ovat myös hyvin eri vaiheissa työuriaan. Tämä on tärkeää, että osaa valita oikean vuorovaikutusroolin.
Hyvän esimiehen tärkeä
taito on saada esiin jokaisen johdettavansa parhaat kyvyt ja vapauttaa
johdettavissaan piilevät voimavarat, sellaisetkin joita henkilö itse ei ole
havainnut. Siksi esimiehen tulee ymmärtää ensin itseään, jotta voi ymmärtää
muita.
Tomi Korpinen, EMBA-opiskelija
Menestyksen Strategiat 2013-2014 –ohjelman osallistuja
Yrityksen personoituminen vahvaan, näkyvään johtajaan on sekä vahvuus,että heikkous yritykselle. Kapea markkina-ala ja vahva asantuntijuus omalla markkina-alueella antaa perustuoton useinkin yritykselle, jossa kasvu on tapahtunut oman osaamisen ja yrittäjyyden kautta. Kasvaminen ulos markkinoista, laajentuminen tuo rajat omalle johtajuudelle, jossa tulee käydä keskustelua hallituksen, johtoryhmän kanssa kuka on paras missäkin roolissa. Yrittäjä, omistaja on usein paras asiantuntija omalla markkina-alueella asiantuntijana, eikä välttämättä paras toimitusjohtajana jos tässä positiossa on myös valta tehdä lähes kaikki tärkeät päätökset laajentumisen, kasvamisen kannalta.
VastaaPoista