Suomalainen työelämän kehitys on valitettavasti edennyt
juuri sillä tavalla, kuin on ollut nähtävissä jo pitkään. Perinteisiä
työpaikkoja katoaa valtavalla vauhdilla, mikä ilmenee jatkuvina
yt-neuvotteluina ja massairtisanomisina. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta
irtisanominen tai sen uhka on koettelemus, jonka vaikutukset tuntuvat koko
elämänpiirissä.
Markkinaehtoisesti toimivat yritykset pyrkivät luomaan
toiminnallaan arvoa asiakkailleen. Muutospaineiden seurauksena liiketoimintamalleja
muokataan uusiksi ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan uutta osaamista. Välillä
se johtaa siihen, että ihmiset vaihtuvat tai ihmiset korvataan teknologisilla
ratkaisuilla. Kuulostaa raadolliselta, mutta yritykselle se on elinehto.
En usko, että ihmisten irtisanominen tuo kovin monelle
johtajalle mielihyvää. Päinvastoin, uskon sen olevan useimmille johtajille
työuran kovin paikka. Vaikeaa asiaa ei saa helpoksi, mutta monia asioita voisi ennaltaehkäistä ja
tehdä järkevämmin. Vastuu on molemmilla osapuolilla.
Nykypäivän työelämässä työntekijän ainoa todellinen
työsuhdeturva on oma osaaminen. Niin kauan, kuin tiedät osaamisesi olevan
tarpeellista, voit nukkua yösi levollisesti. Jos nykyinen työsuhde jostakin
syystä katkeaa, tarvitaan osaamistasi jossain toisaalla. Kerran hankittu osaaminen
ei ole kuitenkaan pysyvää, vaan sitä on jatkuvasti päivitettävä.
Osaamispuutteiden tunnistaminen ei ole helppoa. Tämän vuoksi
yritysten johdon tulisi käydä säännöllisiä keskusteluja työntekijöiden kanssa
ja nostaa esiin tulevia muutoksia. Työntekijöille tulisi antaa hyvissä ajoin
myös mahdollisuus kehittää osaamistaan siihen suuntaan, mitä yritys tulevaisuudessa
tarvitsee. Peli on silloin reilua, kun kortit ovat avoimet.
Kaikki kulminoituu viime kädessä ihmisten kykyyn uudistua ja
oppia uutta. Tämä onkin meille aikuisille ihmisille usein se vaikein osa-alue.
Oppimisen lähtökohta on aina oman tietämättömyyden tunnistaminen. Pitäisi
tietää, ettei tiedä, jotta voisi aidosti
ymmärtää ja oppia uutta. Lisäksi pitää olla riittävästi motivaatiota ja
itsekuria asioiden käytäntöön viemiseksi.
Uteliaisuus ja ihmettely ovat ominaisuuksia, joista meidän
tulisi pitää kiinni. Isyysvapaallani olen saanut mahdollisuuden seurata pienen
lapsen kykyä ihmetellä, olla utelias ja kokea oppimisen riemua. Kun me
aikuisena pystyisimme säilyttämään tästä edes pienen osan, ei meillä olisi
mitään hätää.
Olli Paavola
Partner, Liikkeenjohdon konsultti
Partner, Liikkeenjohdon konsultti
Talentree Oy
Executive MBA –opiskelija
Menestyksen Strategiat -ohjelman
2015-2016 osallistuja