Psykologinen työsopimus

Suomalainen työelämän kehitys on valitettavasti edennyt juuri sillä tavalla, kuin on ollut nähtävissä jo pitkään. Perinteisiä työpaikkoja katoaa valtavalla vauhdilla, mikä ilmenee jatkuvina yt-neuvotteluina ja massairtisanomisina. Yksittäisen työntekijän näkökulmasta irtisanominen tai sen uhka on koettelemus, jonka vaikutukset tuntuvat koko elämänpiirissä.

Markkinaehtoisesti toimivat yritykset pyrkivät luomaan toiminnallaan arvoa asiakkailleen. Muutospaineiden seurauksena liiketoimintamalleja muokataan uusiksi ja niiden toteuttamiseksi tarvitaan uutta osaamista. Välillä se johtaa siihen, että ihmiset vaihtuvat tai ihmiset korvataan teknologisilla ratkaisuilla. Kuulostaa raadolliselta, mutta yritykselle se on elinehto.

En usko, että ihmisten irtisanominen tuo kovin monelle johtajalle mielihyvää. Päinvastoin, uskon sen olevan useimmille johtajille työuran kovin paikka. Vaikeaa asiaa ei saa helpoksi,  mutta monia asioita voisi ennaltaehkäistä ja tehdä järkevämmin. Vastuu on molemmilla osapuolilla.

Nykypäivän työelämässä työntekijän ainoa todellinen työsuhdeturva on oma osaaminen. Niin kauan, kuin tiedät osaamisesi olevan tarpeellista, voit nukkua yösi levollisesti. Jos nykyinen työsuhde jostakin syystä katkeaa, tarvitaan osaamistasi jossain toisaalla. Kerran hankittu osaaminen ei ole kuitenkaan pysyvää, vaan sitä on jatkuvasti päivitettävä.

Osaamispuutteiden tunnistaminen ei ole helppoa. Tämän vuoksi yritysten johdon tulisi käydä säännöllisiä keskusteluja työntekijöiden kanssa ja nostaa esiin tulevia muutoksia. Työntekijöille tulisi antaa hyvissä ajoin myös mahdollisuus kehittää osaamistaan siihen suuntaan, mitä yritys tulevaisuudessa tarvitsee. Peli on silloin reilua, kun kortit ovat avoimet.

Kaikki kulminoituu viime kädessä ihmisten kykyyn uudistua ja oppia uutta. Tämä onkin meille aikuisille ihmisille usein se vaikein osa-alue. Oppimisen lähtökohta on aina oman tietämättömyyden tunnistaminen. Pitäisi tietää, ettei tiedä, jotta voisi aidosti  ymmärtää ja oppia uutta. Lisäksi pitää olla riittävästi motivaatiota ja itsekuria asioiden käytäntöön viemiseksi.

Uteliaisuus ja ihmettely ovat ominaisuuksia, joista meidän tulisi pitää kiinni. Isyysvapaallani olen saanut mahdollisuuden seurata pienen lapsen kykyä ihmetellä, olla utelias ja kokea oppimisen riemua. Kun me aikuisena pystyisimme säilyttämään tästä edes pienen osan, ei meillä olisi mitään hätää.

Vanhan sanonnan mukaan oppineella on rikkautensa aina mukanaan. Kun pidämme hyvää huolta osaamisestamme, pidämme samalla hyvää huolta myös työsuhdeturvastamme. Kun työnantaja tarjoaa mahdollisuuden jatkuvaan kehittymiseen ja työntekijät pyrkivät tämän mahdollisuuden maksimaaliseen hyödyntämiseen, on suomalainen työelämä taas piirun verran parempi.

Olli Paavola
Partner, Liikkeenjohdon konsultti 

Talentree Oy

Executive MBA –opiskelija

Menestyksen Strategiat  -ohjelman 2015-2016 osallistuja

  

Kirjoitus pohjautuu Pentti Sydänmaanlakan kirjaan ”Älykäs Itsensä Johtaminen”.

Kauden alun menestystarinoita

Elokuu on yliopistossa innostunutta uuteen kauteen virittäytymistä. Touhu on varmaan hieman samanlaista kuin mitä voisi kuvitella Korvatunturilla olevan ennen joulua. Iloista ja touhukasta uuden tekemistä: ohjelmien valmistelua, erilaisten tapahtumien suunnittelua, luentojen kehittelyä, yhteistyökumppaneiden kanssa uuden rakentamista ja paljon muuta. Tavoitteena saada paljon ihmisiä mukaan EMBA-opintoihin ja johtamiskoulutuksen eri toimintaan.

Ja vaikka huomio on tulevassa, niin mielessä ovat myös edellisen kauden menestystarinat. EMBA maailmassa iso asia ennen kesää oli EMBA- valmistumisjuhlat kesän kynnyksellä. Moni menestyi EMBA-ohjelmassa ja koska EMBA-ohjelma ei ole oma erillinen todellisuutensa vaan erityisen tiukasti yritysten ja organisaatioiden todellisuudesta nouseva ja sitä todellisuutta rakentava, niin yksilön menestys rakentaa myös organisaation menestystä.

Uuteen kauteen on mukava virittyä miettimällä erilaisia menestystarinoita. Otan esille kaksi näkökulmaa, kansallisen menestymisen ja yksilön sekä tiimin menestymisen. Nämä tarinat nousevat tuoreista eri lähteistä tulleista havainnoista.

Kansallinen menestyminen

Kansallisella tasolla voidaan sanoa, että maailmassa on joitakin erityisiä menestystarinoita. Kaksi merkittävää ovat eittämättä Singapore ja Suomi, kaksi noin 5 miljoonan asukkaan maata, jotka ovat viimeisten vuosikymmenten aikana lähes uskomattomalla tavalla nostaneet kansalaistensa elämisen olosuhteita. Toisessa maassa on vuoden ympäri joka päivä sellainen +30 lämmintä, toisessa on toisenlaista, mutta loistavasti menestyneitä ovat kumpikin.

Tämä maapari herätti huomion kun törmäsin Singaporessa vireillä olevaan massiiviseen SkillsFuture hankkeeseen. Kyseessä näyttää olevan iso hanke, jonka ideana on nostaa jokaisen kansalaisen osaamistasoa, jotta maa kokonaisuutena pärjäisi yhä paremmin globaalissa kilpailussa. Singapore on ollut huikea menestystarina, ja nyt he ovat päättäneet ottaa seuraavan askeleen. Esille on otettu mm. seuraavat käsitteet: up skill; re skill; deep skill; second skill. Eli osaamista monin tavoin uudistetaan ja syvennetään ja hankitaan uutta osaamista.

Minusta tuntuu, että Suomessa joitakin vuosia sitten puhuttiin paljon enemmän suomalaisesta menestystarinasta. Sitten koitti hiljaisempi vaihe, erilaisten vaikeuksien vaihe niin yrityselämässä kuin vaikkapa kansallisten hankkeiden etenemisen maailmassa. Ollaanko nyt pääsemässä kiinni suomalaisen menestystarinan uuteen vaiheeseen? Mistä se ajatus tulee, mihin se perustuu?
Mikä toiminta Suomessa luo pohjaa menestymisen seuraavalle tasolle?
Meillä jokaisella on tuossa talkoossa tekemistä ja oma tärkeä roolimme.

Samalla kun uutta kansallisen menestystarinan vaihetta vielä kirkastetaan, niin on tietysti paikallaan huomata kuinka paljon Suomessa on tehty erinomaista työtä ja rakennettu toiminnan perustaa ja puitteita, niin henkisiä kuin konkreettisiakin. Tässä yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.

Kuva työmatkalta Jyväskylässä kesällä 2016. Onko jossain päin maailmaa maisema ja puitteet, jotka löisivät tuolle maisemalle kampoihin? Pienenä sivuhuomiona täytyy mainita, että Avance muuttaa juuri noihin Agoran maisemiin elokuun lopussa. Ja jos joku innostuu tutkimaan kuvaa tarkemminkin, niin siinä on mielenkiintoista symboliikkaa. Kuvan oikeasta ylänurkasta nimittäin kurkistaa yli 100 vuotta yliopiston historiaa, kun pääkampuksen punatiilinen rakennus katsoo Mattilanniemen kampuksen ja Agoran uusia kuvioita.

Yksilön ja tiimin menestyminen

Täytyy tunnustaa, että en oikeastaan seuraa formuloita enkä tunne ollenkaan ajajia, heistä on vain ihan pinnallinen mielikuva. Niinpä oli yllätys kun jokin aika sitten tuli vastaan video, jossa Mika Häkkinen puhui menestymisestä. Video oli kauttaaltaan mainiota asiaa ja erityisesti Mika korosti taitavasti tiimin ratkaisevaa merkitystä.

Omassa Mika Häkkistä yhtään tuntemattomassa maailmassani Mikan tarina sai eilen jatkoa, kun ihan vahingossa kanavia selatessa tuli vastaan Supertähdet ja Mika Häkkinen. Hän istui pöydässä muiden urheilussa menestyneiden kanssa ja puhui urastaan. En ollut yhtään varautunut kuuntelemaan ja katsomaan kyseistä ohjelmaa, eikä tarkoitukseni ollut kirjoittaa tänään Mika Häkkisestä. Mutta toisin kävi. 

Jotenkin Mika tuntui puhuvan erinomaista ihminen-ihmiselle puhetta; suoraa, konstailematonta aitoa puhetta. Aikaisemmin näkemäni video sai täydennystä, tuossa on yksi menestystarinan resepti: tähtää korkealle, tee kovasti työtä, kutsu ihmiset aidosti mukaan, puhu ihminen ihmiselle.

Toivotan kaikille erinomaista kauden alkua. Tehdään vuodesta erityinen menestystarinoiden kausi.

ari.manninen(at)jyu.fi
johtaja, Avance-johtamiskoulutus