EMBA ohjelmat maailmalla – mitä korostetaan myrskyn keskellä

Tein nettimatkan ympäri maailmaa. Kävin vilkaisemassa mitä maailman parhaille EMBA-ohjelmille kuuluu eri puolilla rakasta palloamme. Kohteeksi valikoitui omien kokemusten ja nettihakujen perusteella 8 ehdottoman kärkipään koulua.

Mainittakoon, että maailman viidestä väkirikkaimmista maasta peräti neljän maan yksi kärkikouluista tuli mukaan tarkasteluun. Samalla mukana on kouluja myös väkiluvultaan pienistä, mutta talouden ja johtamiskoulutuksen näkökulmasta maailman kärkimaista.

Blogi ei perustu tiukkaan tai syvälliseen koulujen nettisivujen analyysiin, vaan enemmänkin vaikutelmien hakemiseen tietystä näkökulmasta. Ajattelin, että olisi yleisesti kiinnostavaa nähdä kuinka EMBA-huippukoulut ovat reagoineet maailman myllerrykseen. Nyt tietysti tilanne on herkullinen tai ehkä ennemminkin karmea, koska myllerryksissä riittää, ja olisi paljon vaihtoehtoja valita erilaisia myllerryksiä tarkastelun kohteeksi. 

Tätä blogia varten valitsin sittenkin tuon hirmuisen COVID-19 epidemian. Kyseessä on ennen näkemättömän raju myllerrys, joka on nopeasti iskenyt maailman joka kolkkaan. Tuo myllerrys on myös muuttanut rajusti työelämää ja organisaatioiden toimintaympäristöä. Kuinka tuo myllerrys siis näkyy maailman johtavien EMBA-koulujen nettisivuilla?

Maailman muutos – EMBA-ohjelmien muutos

Ennen kuin menen siihen mitä vaikutelmia nettisivuilta löysin, niin on mielenkiintoista miettiä kuinka rajusti EMBA-ohjelmien oikeastaan tulisi muuttua maailman myllertäessä. Olisihan se vähän huono vaihtoehto, jos koulutuksessa puhuttaisiin maailmasta, jota ei enää olisi olemassa.

Samalla on todettava, että koulutuksen ja maailman suhde on monitahoinen kysymys, myös EMBA todellisuudessa. Kuinka meidän on esimerkiksi ajateltava yritystieteen keskeisten oppiaineiden kuten vaikkapa strategian, markkinoinnin, talouden, johtamisen ja maailman välinen suhde? Onko esimerkiksi oppiaineiden tehtävä kertoa siitä mitä yritykset ja organisaatiot tekevät, vai mitä niiden pitäisi tulevaisuutta varten tehdä?

Mikä tai kuka oikeastaan edustaa oppiainetta – mikä tai kuka kertoo siitä mitä on strategia, markkinointi, talous ja johtaminen tänään? Kaikkiin oppiaineisiin liittyy valtavasti kirjoja, guruja, kursseja ja keskustelun kävijöitä eri tahoilta. Kenen gurun ajatukset kestävät aikaa ja muutosta, kenen eivät niin hyvin? Mistä tiedetään missä oikein ollaan menossa jonkin oppiaineen suhteen – puhuuko kyseinen oppiaine ja sen keskeiset viitekehykset vielä tästä muuttuvasta ja ehkä myös tulevasta maailmasta ja miltä osin se sen oivaltavasti ja pätevästi tekee?

EMBA todellisuudessa maailman ja oppiaineiden suhde saa vielä erityisiä sävyjä, koska monet EMBA-opiskelijat elävät rajalla – tässä kohtaa rajalla eläminen on erinomainen asia. Ensinnäkin EMBA-opiskelijoilla on tyypillisesti koko ajan päällä oman organisaation kehittämisen haaste ja mahdollisuus. Eli viitekehykset ovat testissä ja käytössä koko ajan. Tämä testi paljastaa viitekehysten toimivuuden myös myrskyn keskellä. Toisaalta viitekehykset ja oppiaineet harvoin tavoittavat yksittäisen organisaation tai toimijan erityisen tilanteen, eikä niiden tarvitsekaan sitä tehdä.

Oppiaineella/viitekehyksillä ja EMBA-opiskelijalla on tietty työnjako - oppiaine/ viitekehys virittää havainnoimaan, jäsentämään ja ymmärtämään ja EMBA- opiskelija soveltaa yleistä omaan erityiseen ympäristöönsä. Mutta soveltamisen mahdollisuus vaatii, että jakari (lue viitekehys) on myös tässä erityisessä COVID-19 maailmassa toimiva.

Mitä nyt korostetaan

EMBA-koulujen nettisivujen tiivis katselmus ja vaikutelmien hakeminen nosti esille joitakin teemoja, joita nyt näytetään erityisesti korostettavan tämän maailmaa murjovan COVID-19 pandemian aikana.

Strategian osalta puhutaan siitä, kuinka COVID-19 asettaa organisaatiot yhä nopeampien ja voimakkaampien muutosvoimien pyörteeseen. Strategisessa ajattelussa korostetaan tulevaisuuden lukutaitoa, joka nostetaan organisaation tärkeäksi kilpailukykytekijäksi. Kaikille tulevaisuus on tuntematon, mutta kuka osaa sittenkin parhaiten ennakoida ja sen mukaan varautua ja ripeästi toimia. Samalla korostetaan jatkuvan innovoimisen kykyä, muutokseen on kyettävä vastaamaan uusiutumalla, innovoimalla.

Markkinoinnin puolella korostetaan mm kuluttajien käyttäytymisen muutoksen valtavaa hyppyä COVID-19 kriisin takia. Muutos, joka muuten olisi vaatinut vuosia, tapahtui nyt kuukausissa. Nopea muutos haastaa varmasti organisaatiot jatkuvasti tutkimaan ja kehittämään asiakasymmärrystään ja asiakasvuorovaikutuksen tapoja.

Talouden maailmassa laskentatoimen perustyökalut varmaankin kestävät lähes kaikki myllerrykset. Mikäpä voisi muuttaa vaikkapa tulos-, tase- tai rahoituslaskelmien peruslogiikkaa? Kuitenkin on aina ajankohtaista miettiä, kuinka niitä toivottavia ja tavoiteltuja numeroita saadaan laskentatoimen apparaatin jauhettavaksi. Kuinka toimitaan, jotta tuloja on pitkässä juoksussa riittävästi enemmän kuin menoja.

Tästä näkökulmasta COVID-19 näyttää nettisivuilla nostaneen esille tarpeen toimia nopeasti ja ennakoivasti. Korostetaan nopean ja ennakoivan toiminnan ennen näkemättömän suurta merkitystä. On pyrittävä toimintakulttuuriin, jossa haasteisiin tartutaan mahdollisimman nopeasti ja taitavasti. On luotava ajattelumalli, jossa on sankarillisempaa estää, rajata ja hoitaa ongelma nopeasti sen sijaan, että toimeksi pistettäisiin myöhemmin, jolloin suuren kohun ja ehkä myös asiaan kuuluvan sankariviitan päälle pukemisen jälkeen taisteltaisiin näkyvästi ja samalla myös väistämättä tuntuvin kustannuksin ajan kanssa suurentunutta ongelmaa vastaan.

EMBA-koulujen sivut kertovat, että COVID-19 pandemian nähdään nostavan esille erityispainotuksia myös johtamisen näkökulmasta. Yhdeksi haasteeksi nähdään oman ja organisaation oppimistarpeen myöntäminen tässä myllerryksessä.  Johtajan tehtäviin noustaan ja niissä pärjätään todetun ja myös itse koetun pätevyyden ja osaamisen ansiosta. Kuitenkin COVID-19 tyyppinen, monia asioita rajusti muuttava mullistus, vaatii jokaiselta vielä aikaisempaakin nöyremmän oppimisotteen löytämistä ja omien tietojen rajallisuuden myöntämistä sekä halua oppia uutta.

Koulujen nettisivuilla haastettiin myös sellaisen organisaation kulttuurin luomiseen, jossa muutos pystyttäisiin näkemään oppimisen paikkana. Nähtiin, että nyt on erityinen tarve luoda organisaatioita, joissa epäonnistumisen pelko ei saa estää oppimista, innovointia ja uuden luontia.

Pohdintaa, mikä on nyt tärkeää

Nettimatka maailman huippu EMBA-koulujen sivuilla oli ajatuksia herättävä kokemus. Nostan tähän loppuun muutaman ajatuksen siitä, mikä näyttäisi noiden sivujen katsomisen kautta erikoisen tärkeältä juuri nyt ja erityisesti EMBA-opintojen näkökulmasta.

Maapallo näyttää jatkavan radallaan. Vaikutelmaksi jäi, että COVID-19 on ehkä yllättävänkin vähän myllertänyt koulujen toimintaa. Syitä vaikutelmaan voi olla monia. Nettisivujen kautta näkyy vain ohut siivu toiminnasta. Samalla on huomattava, että myllerrys on kestänyt vielä kohtuullisen vähän aikaa toimintojen perusteellisen muuttamisen näkökulmasta. 

Ehkä on myös niin, että monille EMBA-koulujen opiskelijoille on ollut sittenkin mahdollista jatkaa toimintaa etäyhteyksien kautta ja ainoastaan kohtuullisesti muuttuneiden olosuhteiden maailmassa. Ja voihan myös olla niin, että itse EMBA- koulut eivät ole olleet niin ketteriä muuttumaan kuin tämä tilanne mahdollistaisi ja/tai vaatisi.

EMBA-opiskelijan näkökulmasta tärkeää on varmaan se, että avainluennoitsijat ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa niin akateemisen tutkimuksen kuin myös käytännön organisaatioiden kanssa. Tänä aikana koulutuksessa esille nostettavien viitekehysten valinnassa ja muokkauksessa on oltava syvä tuntuma kumpaankin maailmaan, tutkimukseen ja käytäntöön.

Varmaan myös EMBA-opiskelijoiden keskinäisen verkoston ja vuorovaikutuksen merkitys kasvaa vain entisestään. On melkoinen lisäarvo kuulla omalta EMBA-verkostolta suoraan kokemuksia ja näkemyksiä monilta eri toimialoilta ja siitä, kuinka näissä erityisolosuhteissa pärjätään kaikkein parhaiten.

Tiivistetysti sanottuna EMBA-huippukoulujen nettisivuilla tänä COVID-19 aikana näyttävät korostuvan seuraavat teemat:

1. innovointiin ja uudenluontiin mahdollistavan ja kannustavan organisaatiokulttuurin luominen
2. nöyryys koko ajan oppia uutta myllerryksessä
3. muutoksista oppimisen kyky
4. arjen taitavan ja nopeasti asioihin puuttuvan työotteen sankaruuden tunnistaminen sekä esille nostaminen ja vahvistaminen
5. kyky toimia uudessa kellotaajuudessa, jossa asiat muuttuvatkin kuukausissa eikä vuosissa

Toivotan kaikkea hyvää ja parasta menestystä vuodelle 2021.

ari.manninen(at)jyu.fi
johtaja, JYU Executive Education
emba.jyu.fi