Soveltava filosofia ja EMBA: kuin kaksi marjaa?

Laajasta soveltavan filosofian kentästä otamme yhden tulokulman: Esa Saarisen edustaman näkemyksen, joka kiteytyy hänen puheessaan professorin virkaanastujaisissa. Puhe on julkaistu niin&näin lehdessä 1/2003. Tämän blogin kannalta puheen ydin kohta on sivulla 9, jossa Esa Saarinen hahmottelee näkemystään soveltavasta filosofiasta seuraavasti:

”Ratkaisevaa tällaiselle filosofialle ei ole se mitä teoriassa tapahtuu tai syntyykö teoriaa selittämään tapahtumista vaan mitä tapahtuu todella – ihmisessä itsessään hänen ajattelussaan ja tämän seurauksena hänen ympäristössään. Mitä mieltä on filosofialla, joka ei liity siihen mitä tapahtuu kotona, työpaikoilla, makuuhuoneessa, aamiaispöydässä lasten kanssa. Arjen filosofille ei mitään.”

Vuosien mittaan Esa Saarisen luentoja kuunnellessani olen erityisesti kiinnittänyt huomion siihen, kuinka Esa Saarinen usein luentojen alussa virittää osallistujia miettimään itselleen tärkeitä asioita ja oivaltamaan jotakin tärkeää, jota ei tulisi oivaltaneeksi jos ei pysähtyisi ajattelemaan ja jos ei olisi sen monipuolisen ja ajatuksia herättävän virikkeistön äärellä, jota Esa Saarisen kulloinenkin luento tarjoaa.

Samankaltainen lähtökohta

Tämä soveltavan filosofian lähtökohta on ollut huikean mielenkiintoinen myös EMBA-opintojen näkökulmasta, sillä EMBA-opinnoissa opiskelijan mukana oppimistapahtumissa on myös hänen taustaorganisaationsa.  Monia asioita ajatellaan oman taustaorganisaation todellisuutta vasten ja tyypillisesti eri kurssien viitekehyksiä testataan, koetellaan ja kehitetään oman organisaation arkipäivässä. Voi hyvin kysyä: mitä mieltä on yritystieteellä (EMBA-opintojen sisällöillä), jotka eivät liity siihen mitä tapahtuu työpaikalla?

Mielenkiintoisesti lähtökohta asetelma soveltavan filosofian ja EMBAn osalta näyttää ilmeistä samankaltaisuutta. Olennaista on olla asioiden äärellä, joilla on aitoa merkitystä oman arkielämän kannalta. Mutta erojakin varmasti on ja keskityn yhteen eroon, jolla on erityisesti EMBA-opiskelujen kannalta olennainen merkitys.

EMBA-opintojen erityispiirre

Eron kirkastamiseksi kysymys kuuluu: kenelle soveltavan filosofian opiskelu on mahdollista? Varmaankin kaikille, joilla on elämä meneillään. EMBA-opintojen osalta asetelma on erilainen johtuen juuri siitä, että EMBA-opinnoissa on aina kaksi osaa: asiat ja asioiden soveltamisympäristö.

Asiat ovat yritystieteen ja organisaatiotieteiden asioita, kuten strategiaa, johtamista, markkinointia ja taloutta. Soveltamisympäristö on se paikka, jossa EMBA-opiskelija toimii. Kesän kynnyksellä voisi käyttää lennokasta vertausta – EMBA-opinnot ovat kuin tuutti: jäätelö (opintojen sisältö) ja tötterö (soveltamisen ympäristö), molemmat tarvitaan.

EMBA:n erityispiirre opintojen rakentamisen kannalta

On tärkeää, että emme sivuuta EMBA-opintojen erityispiirrettä vain maininnalla, vaan todella paneudumme siihen mitä soveltamisympäristön olennainen rooli EMBA-opintojen näkökulmasta tarkoittaa. Mitä se tarkoittaa esimerkiksi yksittäisten kurssien ja erityisesti EMBA-päättötyön näkökulmasta.

Erinomaista virikettä tähän tarkasteluun tuo myös Sini Juutin tuore väitöskirja: Current and Future Leadership Education in Finland. Monipuolisessa väitöskirjassa on paljon erinomaisia huomioita, mutta tämän blogin näkökulmasta tärkeää on kontekstin korostaminen. Johtaminen tapahtuu jossakin kontekstissa, jota tässä blogissa on kutsuttu soveltamisympäristöksi. Niinpä tärkeää on miettiä kuinka EMBA-koulutus vahvistaa kykyä toimia arkipäivän johtamisen ja organisaation kehittämisen tilanteissa.

Katson seuraavaksi asiaa kurssien ja EMBA-päättötyön näkökulmasta ja erityisesti päättötyön näkökulmasta pyrin haastamaan niin meitä koulutuksen rakentajia kuin myös EMBA-opiskelijoita vielä syvemmin miettimään ja työstämään EMBA-opintojen erityisyyttä.

EMBA-kurssien näkökulmasta kehitystyön täytyy tietysti olla koko ajan jatkuvaa ja täytyy koko ajan miettiä pedagogisia tapoja yhä vahvemmin ottaa sovellusympäristöjä osaksi opintoja ja toisaalta rakentaa oppimisen kokonaisuuksia, jotka ovat erityisen vaikuttavia sovellusympäristön kehittämisen kannalta. EMBA-kursseilla on oikeastaan aina haasteena muuttaa ja kehittää omaa organisaatiota ohjelmien viitekehyksien kautta.

Erityistä kehitystyötä tässä suunnassa on tehty Avance-johtamiskoulutuksessa mm. Asiakkuuksien ja myynnin johtamisen ohjelmassa, jossa Kauppisen Jyrki on entistä voimakkaammin ja laajemmin ottanut mukaan organisaation johtoa kommentoimaan kurssin hankkeita. Johtajuus ja yhteisödynamiikka kurssilla puolestaan koko idea on kehittyä yhä taitavammaksi oman organisaation muutosten dynamiikan havainnoijaksi ja muutosten tekijäksi. Tätä kurssia koko ajan kehittävät Markku Laajala ja Jyrki Kauppinen. Samalla voidaan sanoa, että EMBA-opintojen erityispiirteiden työstäminen yhä taitavammin osaksi kaikkien kurssien ydintä on sitä työsarkaa, jota tehdään kaikilla EMBA-kursseilla.

EMBA-opinnoissa päättötyö on laaja kokonaisuus, jossa koko EMBA-matkan oppeja ja myöskin omaa johtamis-, työ- ja elämänkokemusta hyödynnetään oman organisaation strategisessa kehittämishankkeessa. Tämä on tyypillisin päättötyön asetelma, josta on useita variaatioita. Päättötyön tekemisen näkökulmasta EMBA-opinnot tarjoavat taustaa ainakin kahdesta suunnasta. 

Ensinnäkin eri kurssien luennot, viitekehykset, eri opintosuoritukset sekä keskustelut EMBA-opiskelijakollegoiden kanssa luovat uutta tiedollista perustaa omaan tutkimustyöhön. Toisaalta tärkeää on myös noteerata virikkeet, joiden kautta innostetaan ja haastetaan reflektoimaan omia johtamis-, työ- ja elämänkokemuksia. Parhaimmillaan syntyy kykyä entistä taitavammin sanoittaa ja tietää mitä on oppinut vuosien saatossa tietämään. Reflektoinnin kautta kehittyy taito käyttää oman kokemuksen kautta syntynyttä viisautta yhä taitavammin.

EMBA päättötyön ja johtajan arkielämän metodologia

Tässä kohtaa haluan haastaa niin EMBA-opiskelijat kuin koulutuksia rakentavat tahotkin vielä kerran miettimään EMBA-päättötöiden erityistä metodologiaa. Koska päättötöissä ja koko EMBA-opinnoissa sovellusympäristö on niin keskeisessä roolissa, niin sovellusympäristön tutkimisen ja muuttamisen teema tulisi olla nimenomaisesti esille nostettuna myös EMBA-päättötöissä. 

Kyky vaikuttaa täytyy olla keskeinen kiinnostuksen kohde ja tavat lisätä vaikutusmahdollisuuksia keskeinen ajattelun ja toiminnan kohde. Ilman aitoa vaikutusmahdollisuutta EMBA-opintojen toinen puoli, sovellusympäristön kehittäminen ei pääse toteutumaan.

Tarkkasilmäisen pohdinnan tulisi liikkua mm. seuraavissa kysymyksissä, jotka pohjautuvat asetettuun tutkimustehtävään.

• Millainen organisaationi kyky muuttua tutkimustehtävän suunnassa oikein on?
• Millainen on organisaatiossani muutoksen ja muuttamisen dynamiikka? Mitkä tekijät auttavat/estävät muutosta ja kehittymistä?
  
• Mikä on EMBA päättötyöni rooli strategisen muutoksen liikkeelle saamisessa ja/tai vauhdittamisessa?
• Mitä voin tehdä muutoksen saralla EMBA-päättötyön aikana ja mistä asioista rakennan suunnitelman tulevaisuuteen?
• Mihin tietoni näistä asioista perustuu ja kuinka syvennän sekä lavennan omaa ymmärrystäni?
• Kuinka vakuutan valitsemilleni tahoille, että havaintoni ovat perusteltuja?
• Kuinka perustelen valitsemilleni tahoille, että valitsemani tutkimustehtävä on strategisesti keskeinen?
  
  

Samalla kun EMBA-päättötyö haastaa pohtimaan ja kehittämään muuttamisen ja kehittämisen metodologiaa omassa toimintaympäristössä niin samalla EMBA-opiskelija luo itselleen strategisen johtamisen ymmärtämistä, joka on käytössä koko työelämän ajan.

Tämän blogin hengessä voi kysyä: mitä mieltä on johtamistyöllä, strategiaprosessilla tai muulla kehittämishankkeella, joka ei vie organisaation jatkuvaa kehittymistä eteenpäin? Arjen filosofille, arjen johtajalle, EMBA-opiskelijalle - ei mitään. Ratkaisevaa on mitä todella tapahtuu.

Ari Manninen, johtaja
ari.manninen(at)jyu.fi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Avance-johtamiskoulutus

emba.jyu.fi