Eettisesti kestävä ihmisen kehittyminen pelastaa tulevaisuutemme
Filosofi Maija-Riitta Ollila vieraili asiantuntijana
toukokuussa Haikossa Menestyksen Strategiat ohjelman päätösjaksolla. Maija-Riitan
aiheena oli johtamisen eettiset ja moraaliset kysymykset. Yksi näkökulma
juontui hänen uusimmasta kirjastaan ”Tulevaisuuden paranneltu ihminen”.
Maija-Riitta käsitteli ihmisen ikiaikaista halua ja pyrkimystä kehittyä paremmaksi
niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Transhumanismi on vuosituhansia vanha filosofinen
ja kulttuurinen liike, jonka tavoitteena on ihmisen kehollisten ja älyllisten
kykyjen parantelu teknologian avulla. Transhumanistit pyrkivät voittamaan
ihmisen biologiset rajoitukset ja parantelemaan ihminen terveeksi, onnelliseksi
ja pitkäikäiseksi.
Transhumanistien ajatukset ja tavoitteet kuulostavat äkkiseltään oikeinkin kannatettavilta ja hyviltä. Maija-Riitta Ollila korosti kuitenkin esityksessään ja kuvaa kirjassaan merkittäviä eettisiä pulmia, joita liittyy ihmisen paranteluun.
Sairauksien parantaminen ja terveyden edistäminen ovat lähtökohtaisesti positiivisia asioita. Korkean teknologian implantit, proteesit tai keinotekoiset elimet eivät välttämättä kuitenkaan ole kaikkien saatavilla, mikä haastaa yhdenvertaisuusihanteen ja aiheuttaa eriarvoisuutta ja sosiaalista epätasa-arvoa. Terveet elämäntavat, joiden avulla huolehdimme kehostamme ja aivoistamme saavat tukea ja apua teknologiasta ja itsemittaamisesta.
Mutta entä jos kyse ei olekaan varsinaisesti terveydestä, vaan esimerkiksi kauneuskirurgisesta ulkonäön parantelusta, suorituskyvyn terästämisestä dopingin avulla tai geenimuokkauksesta? Entä missä menee ihmisyyden raja, kun aivojen toimintaa tehostetaan teknologian avulla ja ihmisen ajattelu ja kognitiiviset kyvyt muuttuvat?
Nykyään kaikkien saatavilla olevat tekoälysovellukset vaativat eettisiä linjanvetoja ja niiden käytön pelisääntöjen ja esimerkiksi tekijänoikeuskysymysten miettimistä. Maija-Riitta kysyy myös, ovatko tulevaisuuden ”luomutyperät” toisen luokan kansalaisia fyysisiä ulkomuotoihanteita luoviin ja älyllisesti teknologiparanneltuihin yksilöihin verrattuna?
Kun ihminen haluaa olla parempi, on Maija-Riitta Ollilan mukaan tärkeää kysyä, millainen on hyvä ihminen ja millainen on vielä parempi ihminen. Tavoitteena tulisi olla, ettei ihmisen parantelun tuloksena syntyisi ainakaan huonompaa ihmistä. Viisastuminen ei kuitenkaan liene huono tavoite.
Ihminen pystyy keksimään vain lähinnä sellaisia asioita, jotka jotenkin kuuluvat oman järjen ja käsityskyvyn piiriin. Kun tätä järjen ja käsityskyvyn piiriä pystytään laajentamaan, uudenlaisia ideoita ja innovaatioita pystyy syntymään. Tällainen ongelmanratkaisukyky on ihmisen elinehto. Voidaankin sanoa, että eettisesti vahvalla pohjalla tapahtuva ihmisen paremmaksi kehittyminen turvaa tulevaisuutemme.
markku.laajala(at)jyu.fi
emba.jyu.fi - Menesty johtajana.
