perjantai 29. kesäkuuta 2018

5 parasta draiveria EMBA-opintoihin


Golf kesä on alussa ja myös business -koulutuksen pelikentille on hyvä ottaa mukaan parhaat draiverit. Minulla on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdosta, yrittämisestä ja menestyneiden kasvuyrityksien johtamisesta. Pohdin miten ja miksi Menestyksen Strategiat on ollut minulle erittäin positiivinen, tärkeä ja hyödyllinen tapa kehittää itseäni. 

Mielestäni opintojen tarkoitus on saada arvosanojen tai tutkintotodistusten lisäksi kuitenkin ensisijaisesti lisää tietoa ja ymmärrystä. Se miten oppiminen jokaisella käytännössä toteutuu, on hyvin henkilökohtaista ja persoonallista. 
Kiteytin oman oppimiskokemukseni tärkeimmät viisi draiveria: 

1. Keskustelukumppanit

Elämä on koko matkansa pituinen oppimiskokemus. Siitä saa kuitenkin paremmin irti, kun oppimiskokemukseen kytketään samanhenkisesti ajattelevat ihmiset. Olen luonteeltani äärimmäisen kiinnostunut ympäristöstä ja miten asiat käytännössä toimivat. Yhdistelen ajatuksiini palasia ja yritän nähdä asiat toimivina kokonaisuuksina. Koen, että ymmärrän asiat paremmin kuin uuteen asiaan on syy miksi se on niin tärkeää. Hyvä sparraaja antaa aina paljon lisäarvoa. Hyvä yhteishenki on se ”the juttu”. 

2. Mielenkiintoiset aiheet

EMBA -ryhmässä aiheiden mielenkiintoisuutta ei ole tarvinnut kovinkaan paljon pohtia. Itseasiassa mielenkiintoiset aiheet yhdistettynä hyviin keskustelukumppaneihin auttavat minua henkilökohtaisesti omaksumaan nopeasti uutta. EMBA-opintojen monialaisuus on tuonut minulle käytännön työkaluja johtajana. 

3. Oma osaaminen

Opintomatkani mielekkyyteen liittyy se, että olen voinut hyvin käyttää omaa laaja-alaista osaamistani ja kokemusta hyödyksi kehittämään itseäni. Edellä mainitut teesit yhdistettynä kokemusperäiseen osaamiseen auttavat reflektoimaan uudet asiat käytännön ajatuksien tasolle todella nopeasti. Tarvitsen siis aina uuden oppimiseen syyn, miksi tämä on tärkeää ja miksi se tulisi osata. Mielestäni tästä syystä omat pohjatiedot ovat erittäin tärkeitä EMBA -opinnoille.

4. Mielenkiintoiset kirjat 

Aikaisemmin olen kokenut, että kirjojen lukeminen on tylsää. Olen käyttänyt tiedon etsimiseen usein verkkoa ja se on ollut primääri tapani etsiä tietoa. Verkosta etsiminen on hyvin nopeaa ja tieto löytyy nopeasti. Menestyksen Strategiat kurssin aikana olen lukenut enemmän kuin koskaan. Kurssimateriaalin kirjavalinnat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Niiden innoittamana olen lisäksi lukenut kaksi kirjaa; John C. Maxwellin ”The 15 Invaluable laws of Growth” ja ”Hit Refresh” – Microsoft´s CEO Satya Nadella with Greg Shaw and Jill Tracie Nichols. 

5. Ajattele Globaalisti = yhteinen kieli

Minua on kiinnostanut aina kansainvälinen business. Menestyksen Strategiat -opinnot ajoittuivat ajankohtaan, jolloin olen käytännössä tehnyt tätä liiketoimintaa kokopäiväisesti. Olen saanut äärimmäisen hyviä ideoita ja ajatuksia, nimenomaan kansainväliseen liiketoimintaa liittyen. Opintomateriaali pohjautuu kansainvälisten yliopistojen huippututkimuksiin, oivalluksiin ja kokemukseen. Nämä ovat itseasiassa olleet erittäin hyödyllisiä, kun olen keskustellut liiketoiminnan kehittämisestä kansainvälisten kollegoitteni kanssa. Näiden asioiden ympärillä meillä on ollut aina yhteinen kieli. 

Loppuyhteenvetona Jyväskylän yliopiston Menestyksen Strategiat opintokokonaisuus ansaitsee ihanne tuloksen jokaiselle draiverille. Hyvä lähtölyönti antaa täydet mahdollisuudet päästä ihannetulokseen myös väylän muissa lyönneissä!

Erittäin hyvää kesää ja kiitos kaikille EMBA -opiskelijoille ja mahtaville kouluttajille.











Marko Roivainen
Toimitusjohtaja, United Finance AS
Menestyksen  Strategiat -ohjelman 2017-2018 osallistuja
Executive MBA -opiskelija

keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Menestyksen Strategioita metsästämässä!

Menestyksen Strategiat merkittävänä osana Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaa on aikamoinen kokonaisuus. Ohjelmassa haetaan nimensä mukaisesti menestyksen avaimia omaan johtamiseen ja organisaation toimintaan. 


Lukuvuoden aikana syvennytään strategisesta näkökulmasta johtamisen eri osa-alueisiin: strategiaan, talouteen, markkinointiin, itsensä johtamiseen, johtamisen juridiikkaan, johtamisviestintään- ja vuorovaikutukseen, digitalisaatioon, tiedolla johtamiseen jne. Lähijaksojen ja kirjallisuuden anti viedään oman organisaation käytäntöön soveltavien tehtävien ja lopputyön avulla.

Mikä sitten on merkityksellisintä Menestyksen Strategiat -ohjelmassa asiasisältöjen lisäksi? Vastaus on selkeä: osallistujat ja lukuvuoden aikana muodostuva huikea MS-ryhmä! 
 
”Ryhmän monimuotoisuus on rikkautta. Ryhmäläisten kesken syntyy yhteistyötä ja verkostoitumista.”
 
Vaikka ryhmä on suuri (n. 40 osallistujaa), kevääseen mennessä vuoden aikana koetut ja eletyt yhteiset kokemukset muodostavat MS-ryhmästä aivan erityisen yhteisön. Kokemus samaan MS-ryhmään kulumisesta kantaa koko EMBA-opintojen ajan ja myös niiden jälkeen. Menestyksen Strategiat -ohjelman aikana syntyy liiketoiminnan kannalta merkittäviä verkostoja ja lujia ystävyyssuhteita.

Menestyksen Strategiat -ryhmä nro 41 käynnistyy 24. – 26.10.2018 Jyväskylässä. Lähde mukaan matkaan löytämään menestyksen avaimia!









 

markku.laajala(at)jyu.fi
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja

keskiviikko 2. toukokuuta 2018

Russia - an untapped market area for Finnish growth companies

“No connections, no language skills, no knowledge about the market possibilities, no idea how to start to enter into Russian market”.

This illustrative comment is taken from a short inquiry made 17th April 2018. At that day KasvuOpen event was organized in Järvenpää. KasvuOpen (GrowthOpen) is a country wide process which locates most potential Finnish start-ups and growth companies and offers a way to work and develop business with experienced coaches, so called Millers. KasvuOpen is truly a great Finnish innovation on the area of business development.
We wish to thank KasvuOpen and all those companies which were in Järvenpää for a possibility to examine how Russian market possibilities are viewed in Finland. In particular we were interested how the Finnish growth companies perceive the possibilities of Russian markets for their companies.

In the beginning of the day we shared a short inquiry to all participants. Our goal was to get direct and open comments from the participants in relation to Russian markets. We wish to thank all for your important feedback and contribution.
Next in this blog please find a summary of the answers given in that morning. In the inquiry we made three questions. The answers to questions are provided below. Please note that we have codified and collected the answers so that individual companies cannot be recognized.

Our goal here is not to focus on individual answers but to provide a general picture how those growth companies in Järvenpää event saw Russian markets. This is clearly a short snapshot and much more research is needed in the future. Hence, our aim is not to provide carefully analyzed research results, but more to tentatively explore how some Finnish growth companies perceive Russian markets.

1.      Russia from the perspective of your company - your general
   comments
    • Potential market area
    • Procurement from Russia most interesting topic
    • Are we too quick to look only Europe without also examining possibilities in Russian markets, in particular possibilities for special Finnish products
    • Russian markets feel distant and unknown, no direct connections to actual operators 

2.      From the perspective of my company which elements motivate
   to examine Russian markets? 
    • A possibility to get big volumes, large markets, close vicinity
    • A feasibility to develop products/services, which would be new in Russian markets
    • An option to find special clientele for high quality products
    • Perhaps new demand for health care products
    • Might open new possibilities to tailor large product/service packages to customers 

3.      From the perspective of my company, factors hindering our
   Russian entry/growth? 
    • How to find right partners
    • Logistical challenges
    • Volumes (if too large, can we provide)
    • No connections, no language skills, no knowledge about the market possibilities, no idea how to start to enter into Russian market
    • Marketing knowhow in Russia is lacking, feels that language and culture are unknown
    • Political decision making (quick changes in rules, legislation
    • Paperwork (a lot of documents and things to consider)
 
In sum
Our tentative hypothesis was that Finnish growth companies may not examine Russian market potential carefully enough. This hyphotesis which is here more an educated guess than a formal hypothesis is based on our observations in numerous events and discussions with entrepreneurs and growth business operators. This short inquiry and discussions during the day gave us some confirmation that there is clearly a justification for our hypothesis.

It is always to case that companies are different and some companies are successful on some market areas, and some on the other. We might even propose that in a same way as a true knowledge on personal level is self-awareness (know thyself) - the same way companies should know their unique strengths and where they are at their best.  Perhaps some companies might be strong on some market areas, which they have not explored so far. At the same time it is an undeniable fact that international business is always demanding endeavor.

In this blog we have not aimed to examine carefully all the details which relate to doing business in Russia and whether Russia might be easier or more challenging market for Finnish growth companies than some other market area. However, in general we wish to suggest that Finnish growth companies would benefit in examining also those business opportunities which exist in Russia.

Also it is important that we all who work for the business development in our own way create ways to help Finnish growth companies to take successful steps into Russian markets. Here we wish to mention three operators who might have an important role in opening new routes to Russian markets.

First, let us start with the existing operator. For instance, the Finnish-Russian Chamber of Commerce (FRCC) is already active in opening connections to Russia and helping companies to prepare themselves into Russian markets.

Second, we suggest that KasvuOpen should consider opening special Russian growth path in the future. Perhaps one event in Helsinki, one in Saint Petersburg. KasvuOpen has the expertise to find most potential growth companies and organize valuable coaching events for those companies. It would be important if KasvuOpen would use its expertise on this area and boost growth into Russian markets.

Thirdly, let us not forget our own role, also Universities could offer new services. In fact, our goal is to open new EMBA program in Saint Petersburg. That would be collaboration between University of Jyväskylä and Peter the Great St. Petersburg Polytechnic University.

The program would follow the structure of the AMBA accredited Avance Executive MBA program which is a country wide program in Finland. Avance Executive Education at the University of Jyväskylä is also most willing to develop tailored programs for companies and organizations which wish to increase their international collaboration and business capabilities, in Russia and in other market areas.


Authors of this blog:

Professor, Dr Tatiana Khvatova
Higher School of Business and Management
Peter the Great St. Petersburg Polytechnic University





Director
Ari Manninen
ari.manninen(at)jyu.fi

Avance Executive Education
University of Jyvaskyla

keskiviikko 11. huhtikuuta 2018

Ongelman maineenpalautus

Usein ongelma ei ehkä olekaan ongelma sinänsä, vaan ennemminkin haaste on se, että ongelmaa ei enää nähdä, ei haluta nähdä tai ei uskalleta nähdä.

Ihmisen toiminnalle ja ajattelulle tuntuu olevan tyypillistä tottua vallitseviin olosuhteisiin. Tottuminen näyttää tapahtuvan usein hämmästyttävän nopeasti. Yksi ilmenemismuoto tästä tottumisesta on legendaarinen kaiken kehittämisen pysäyttävä ja monessa paikassa vastaan tuleva kommentti: ”täällä on aina tehty näin” - niinpä tuo uusi idea ei ole mahdollinen, järkevä, kannattava, asiakkaiden kaipaama, jne.


Ehkä ”täällä on aina tehty näin” ajattelu saattaa olla syvempi ilmiö kuin mitä olemme tulleet ajatelleeksi. Ehkä kyse ei olekaan muutoshaluttomuudesta, laiskuudesta, negatiivisesta mielen lajista tai jostakin muusta sellaisesta asiasta, vaan ehkä kyse on myös siitä, että ongelmaa ei enää yksinkertaisesti nähdä, on niin syvästi totuttu ottamaan olemassa oleva todellisuus ainoana mahdollisena.
Varmaan moni kiirehtii sanomaan, että kyllä Suomessa ja suomalaisessa ajattelussa riittää ongelmia ja murheita, kansakunnan melankolinen mielenlaatu pitää asiasta huolta, vaikkakin olemme ilmeisesti siirtymässä koko ajan elämäniloisempaan ajattelutapaan. Silti voitaneen vielä väittää, että murehtiminen on tai on ainakin ollut yksi kansallisurheilu. Tässä blogissa tarkoitus ei ole kuitenkaan kulkea murheen alhossa, vaan tavoitteena on jäljittää ongelmia, joille olisi tehtävissä jotain, kun vain ongelmat huomattaisiin.

 
Niinpä voidaan sanoa, että kyky nähdä ongelmia on oikeastaan merkki taitavasta ja rohkeasta ajattelusta, kyvystä nähdä muutakin kuin mitä on ja sitä kautta kyvystä tuottaa uutta. Ei ole varmaan sattuma, että uutta ajattelua ja toimintaa hakevissa tutkimuksissa lähdetään liikkeelle tutkimusongelmasta. Tarkka ja selvä tutkimusongelma ja siihen vastaaminen on tutkimuksellisen ajattelutavan keskeinen idea. Joskus tosin vaikkapa EMBA yhteyksissä sanaa ”tutkimusongelma” vierastetaan ja mieluummin halutaan puhua vaikka tutkimuksen tavoitteista. Sanalla ongelma on niin kovin negatiivinen kaiku. Ehkä tämä blogi voi olla omalta osaltaan ”ongelma” sanan maineenpalautus kirjoitus.

On hienoa lukea kuinka wikipedia puhuu ongelmasta:
 
Ongelma on este, joka tekee vaikeaksi saavuttaa halutun päämäärän, kohteen tai tarkoituksen. Se viittaa tilanteeseen, ehtoon tai asiaan, jota ei ole vielä ratkaistu. Laajassa merkityksessä ongelma tulee asianomaiselle henkilölle ilmeiseksi sitten kun hän huomaa merkittävän eron olemassa olevan tilanteen ja halutun tilanteen välillä.
Työelämässä ongelmasta käytetään usein kiertoilmausta haaste, koska käsite ongelma saatetaan kokea negatiiviseksi ilmaukseksi. Esimerkiksi: Yrityksellämme on loppuvuonna edessään monia haasteita tarkoittaa samaa kuin Yrityksemme kohtaa loppuvuonna monia ongelmia. 
Wikipedian määrittely nostaa hyvin esille sen kuinka ongelma liittyy siihen kuinka haluttu päämäärä tai tavoite on vaikea saavuttaa. Tässä blogissa pohditaan sitä kuinka uusi tavoite tai päämäärä jää kokonaan asettamatta, koska olemassa oleva todellisuus peittää ongelman näkemisen. Tuntuu että asiat ovat niin kuin ne ovat - eihän siinä silloin ole oikeastaan mitään ongelmaa.

Onko ongelmien huomaamatta jääminen sitten isokin ongelma? Se voi olla.
Otetaan kaksi esimerkkiä. Suomalaisessa yritystieteessä oli aikaisemmin käsite Liiketaloustiede. Tuo oppiaine olisi voinut viedä yritystiedettä hyvin kokonaisvaltaiseen yritysten menestymisen ja kehittymisen pohdintaan, liiketoimintalähtöiseen teorian ja ajattelun kehittelyyn.

Kaikin keinoin yritysten kasvua tutkiva yritystiede tuntuisi tärkeältä tieteen alalta. Kuitenkin kansainvälinen virtaus on nostanut esille voimakkaasti yritystieteen osa-alueet kuten vaikka: markkinoinnin, strategian, johtamisen, laskentatoimen, jne. Nämä yritystieteet vievät ajattelua eteenpäin, mutta nostavatko ne tarpeeksi voimakkaasti ongelmaksi yrityksen markkinoilla menestymisen ja liiketoiminnan kasvun haasteet?  (Tässä kohtaa kiitän
Kyösti Karjulaa monista tärkeistä keskusteluista). 
Toinen esimerkki voisi liittyä minkä tahansa yrityksen tai organisaation johtamiseen.
Tiedämme, että aito strateginen ajattelu on erittäin vaativaa. On ihan toista oikeasti tunnistaa organisaatiolle uusia relevantteja mahdollisuuksia ja todella kehittää organisaation toimintaa kuin teknisesti pyöritellä strategiaprosessia siihen kuuluvine toimenpiteineen.
Monessako paikassa on paljon strategiatyötä ilman oikeaa strategiatyötä?
Oikeaan strategiatyöhön kuuluu aito strategisen ajattelemisen ja toiminnan kyky? Ja jos aito strateginen ajattelu puuttuu, niin silloin eivät aidot strategiset ongelmat nouse koskaan työstämisen kohteeksi.
Niinpä, kun seuraavan kerran kohtaat ongelman, saatat olla ihan oikeilla kehittämisen jäljillä. Onnea matkaan!








 
Ari Manninen
johtaja, Avance-johtamiskoulutus
ari.manninen(at)jyu.fi
 
 
 
 
 
 
kuva 1: www.freepik.com">Designed by snowing / Freepik>