maanantai 7. tammikuuta 2019

Jotain vanhaa ja jotain uutta


Vuosi vaihtui taas kerran ja samalla se tarjoaa hyvin tekosyyn pysähtyä ja katsella ympäriinsä: mitä näkyy takana ja mitä voisi olla tulossa seuraavan mutkan takana? 

Edellistä vuotta siivitti hyvin vahva globaali talouspoliittinen keskustelu, jota hallitsivat USAn ja Kiinan keskinäinen uhkailu sekä EU:n ja Britannian välinen kipuilu. Jos tilannetta katsoo historian perspektiivistä, löytyy sieltä paljon vaikutteita nykyiseen tilanteeseen.  



Kiinalainen dynastia on yksi merkityksellisimmistä tekijöistä nykyihmisen aikakaudella. Sen merkitys on ollut vähäinen pari viime vuosisataa, mutta nyt se on kokenut uuden ajan koittaneen. USA:lle tämä tarkoittaa sen oman vaikutusvallan vähentymistä, josta ei selkeästi olla mielissään. Toki Kiinan käyttämät menetelmät eivät kaikki ole länsimaisen talousjärjestelmän mukaan, mutta se on osoittanut pelaavansa omilla säännöillään. Britannia on puolestaan modernin historian yksi suurimmista, mutta tällä hetkellä se on vain yksi jäsen muiden joukossa ja tasaveroinen vaikkapa Suomen kanssa. Ei se näin voi olla, joten yritetään paluuta vanhaan. Tosiasia kuitenkin on, että nykyisessä maailmassa keskinäiset riippuvuussuhteet ovat paljon vahvempia kuin imperiumin kultakaudella.  

Entäpä sitten kulman takana? Tänä tai ensi vuonna, seuraavalla vuosikymmenellä? Jos tästä lähdettäisiin tulevaisuuskarttaa piirtämään, millaisia ilmiöitä siihen pitäisi laittaa opasmerkeiksi? 

Kiinan vauhti tuskin tulee kovinkaan paljoa rauhoittumaan. Se haluaa olla jälleen suuri ja arvostettu. Maailman nopeimpien supertietokoneiden listalla komeilee kiinalaisia laitteita, ja viimeisimpänä saavutuksena oli pehmeä laskeutuminen kuun toiselle puolelle. Jos samalla mietitään historian kautta, on nykyisen kehityksemme merkittäviä askeleita ennenkin otettu juuri Kiinassa. 

Eurooppalaisilla oli myöhemmin parempia ja suurempia visioita siitä, mitä näillä keksinnöillä voitiin tehdä, mutta ehkä tässä olisi yksi mahdollisuus hyötyä tilanteen kehittymisestä isommalla mittakaavalla: ei se voi olla pelkästään huono asia, että yli miljardin asukkaan maa on kiinnostunut kehittämään teknologiaa. Ehkäpä saamme sieltä taas uuden “kirjapainokoneen” vauhdittamaan omaa teollisuuttammekin. 

No, entä Britannia? Kaikki meret on jo seilattu, eikä siirtomaavalta muutenkaan ole enää oikein muodikasta. Avaruus nyt olisi jäljellä, mutta sinne suuntaan ei ainakaan vielä toistaiseksi ole osoitettu merkittäviä liikkeitä. Kotirintamalla skotit rakoilevat riveistä, eikä hallituksen tuki muutenkaan ole aukotonta. 

Ainakin osa finanssitoimijoista on tähyämässä Euroopan suuntaan ja keskinäinen kauppakin tulee kokemaan jotain sellaista, mihin emme ole tottuneet. Britannia saa taas päättää omasta suunnastaan, mutta täältä on kyllä kovain vaikea arvata, millainen tuo suunta olisi. Ehkä tästä voisi rakentaa muutaman erilaisen skenaarion? 

Globaali talous on vain yksi teema, jota voi tarkastella tulevaisuutta silmällä pitäen. Kohteena voi olla jotain paljon pienempääkin, esimerkiksi oman yrityksen tai toimialueen tulevaisuus. Tärkeää olisi kuitenkin pysähtyä miettimään, mitä nykyisin eteen nousevat asiat voisivat tarkoittaa laajentuessaan tai käynnistäessään jonkin merkittävän dominoefektin. Mikä asia on merkittävä ja toisaalta mihin ei kannata kiinnittää liikaa resursseja? Tällaiset ovat mielenkiintoisia strategisia harjoituksia, jotka voivat tuoda silmien eteen uusia mahdollisuuksia tai odottamattomia uhkakuvia.  

Toivotan hyvää matkaa kohti suunniteltua tulevaisuutta!














jani.kurhinen(a)jyu.fi
koulutuspäällikkö, JYU EMBA
Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti