Vuosi vaihtui taas kerran ja samalla se tarjoaa hyvin tekosyyn
pysähtyä ja katsella ympäriinsä: mitä näkyy takana ja mitä voisi olla tulossa
seuraavan mutkan takana?
Edellistä vuotta siivitti hyvin vahva globaali
talouspoliittinen keskustelu, jota hallitsivat USAn ja
Kiinan keskinäinen uhkailu sekä EU:n ja Britannian välinen kipuilu. Jos
tilannetta katsoo historian perspektiivistä, löytyy sieltä paljon vaikutteita
nykyiseen tilanteeseen.
Kiinalainen dynastia on yksi
merkityksellisimmistä tekijöistä nykyihmisen aikakaudella. Sen merkitys on
ollut vähäinen pari viime vuosisataa, mutta nyt se on kokenut uuden ajan
koittaneen. USA:lle tämä tarkoittaa sen oman vaikutusvallan vähentymistä, josta
ei selkeästi olla mielissään. Toki Kiinan käyttämät menetelmät eivät kaikki ole
länsimaisen talousjärjestelmän mukaan, mutta se on osoittanut pelaavansa omilla
säännöillään. Britannia on puolestaan modernin historian yksi suurimmista,
mutta tällä hetkellä se on vain yksi jäsen muiden joukossa ja tasaveroinen
vaikkapa Suomen kanssa. Ei se näin voi olla, joten yritetään paluuta vanhaan.
Tosiasia kuitenkin on, että nykyisessä maailmassa keskinäiset riippuvuussuhteet
ovat paljon vahvempia kuin imperiumin kultakaudella.
Entäpä sitten kulman takana? Tänä tai ensi vuonna, seuraavalla
vuosikymmenellä? Jos tästä lähdettäisiin tulevaisuuskarttaa piirtämään,
millaisia ilmiöitä siihen pitäisi laittaa opasmerkeiksi?
Kiinan vauhti tuskin tulee
kovinkaan paljoa rauhoittumaan. Se haluaa olla jälleen suuri ja arvostettu.
Maailman nopeimpien supertietokoneiden listalla komeilee kiinalaisia laitteita,
ja viimeisimpänä saavutuksena oli pehmeä laskeutuminen kuun toiselle puolelle.
Jos samalla mietitään historian kautta, on nykyisen kehityksemme merkittäviä
askeleita ennenkin otettu juuri Kiinassa.
Eurooppalaisilla oli myöhemmin
parempia ja suurempia visioita siitä, mitä näillä keksinnöillä voitiin tehdä,
mutta ehkä tässä olisi yksi mahdollisuus hyötyä tilanteen kehittymisestä
isommalla mittakaavalla: ei se voi olla pelkästään huono asia, että yli
miljardin asukkaan maa on kiinnostunut kehittämään teknologiaa. Ehkäpä saamme
sieltä taas uuden “kirjapainokoneen” vauhdittamaan omaa teollisuuttammekin.
No, entä Britannia? Kaikki meret on jo seilattu, eikä
siirtomaavalta muutenkaan ole enää oikein muodikasta. Avaruus nyt olisi
jäljellä, mutta sinne suuntaan ei ainakaan vielä toistaiseksi ole osoitettu
merkittäviä liikkeitä. Kotirintamalla skotit rakoilevat riveistä, eikä
hallituksen tuki muutenkaan ole aukotonta.
Ainakin osa finanssitoimijoista on
tähyämässä Euroopan suuntaan ja keskinäinen kauppakin tulee kokemaan jotain
sellaista, mihin emme ole tottuneet. Britannia saa taas päättää omasta
suunnastaan, mutta täältä on kyllä kovain vaikea arvata, millainen tuo suunta
olisi. Ehkä tästä voisi rakentaa muutaman erilaisen skenaarion?
Globaali talous on vain yksi teema, jota voi tarkastella
tulevaisuutta silmällä pitäen. Kohteena voi olla jotain paljon pienempääkin,
esimerkiksi oman yrityksen tai toimialueen tulevaisuus. Tärkeää olisi kuitenkin
pysähtyä miettimään, mitä nykyisin eteen nousevat asiat voisivat tarkoittaa
laajentuessaan tai käynnistäessään jonkin merkittävän dominoefektin. Mikä asia
on merkittävä ja toisaalta mihin ei kannata kiinnittää liikaa resursseja?
Tällaiset ovat mielenkiintoisia strategisia harjoituksia, jotka voivat tuoda
silmien eteen uusia mahdollisuuksia tai odottamattomia uhkakuvia.
Toivotan hyvää matkaa kohti suunniteltua tulevaisuutta!
jani.kurhinen(a)jyu.fi
koulutuspäällikkö, JYU EMBA
Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti