Talouden tarkastelutasoja on monia. Huomio voi olla tositteissa, raporteissa, tietojärjestelmissä, erilaisissa seurannan mittaamisissa, suunnittelulaskelmissa, jne. Kaikki tämä on oleellisen tärkeää ja luo perustaa minkä tahansa organisaation johtamiselle ja kehittämiselle.
Mielestäni on kuitenkin olemassa kaikkein tärkein tarkastelutaso, joka on myös kaikkein harvinaisin ja monitahoisin. Saattaa jopa olla, että monissa tilanteissa tämä tarkastelu koetaan jotenkin epätoivotuksi, jopa kielletyksi. Ei tietenkään julkisesti kielletyksi, vaan ennemminkin niin, että kaikki asianosaiset ovat oppineet tietämään mitä ei niin hirveästä kannata lähteä pohtimaan. Ja mikäli näin ovat asiat jossakin organisaatiossa niin tämä on iso taloudellinen menetys, koska aito ajattelu on menestymisen ja uuden luomisen perusta.
Mutta mikä on tuo tarkastelutaso, josta puhun. Se on halu ja kyky hahmottaa organisaation kokonaiskuva ja tunnistaa mikä menestymien kannalta on oleellista juuri nyt. Tässä ajattelussa esimerkiksi organisaation strategiaprosessi on tarkastelun kohteena. Täytyy voida kysyä onko prosessista organisaation menestymiselle hyötyä ja kuinka strategiaprosessi pitäisi kokonaisuutena rakentaa ja toteuttaa, jotta se olisi myös taloudellisesti mahdollisimman järkevä kokonaisuus.
Seuraavaksi pyrin syventämään sanottavaani ottamalla Eduskunnan esimerkinomaisesti tarkastelun alle. Kuten sanottu tässä ajattelussa kaikkea keskeistä pitää pystyä arvioimaan. Totean vielä, että en ole Eduskunnan toiminnan asiantuntija, silti otan Eduskunnan esimerkiksi, koska se on meille kaikille erittäin tärkeä toimija. Myönnän myös, että ottamani tarkastelu haaste on erittäin monitahoinen ja laaja, niinpä seuraavaksi vain pieni pikkuruinen maistiainen siitä mitä tällainen tarkastelu voisi pitää sisällään. Olisi upeaa, jos viriäisi keskustelua esille ottamastani näkökulmasta.
Eräs tärkeä lähtökohta on sen huomaaminen, että toimintaa pitää arvioida kokonaisvaltaisesti. Mitkä esimerkiksi olisivat perusteet väittää, että Suomen Eduskunta on maailman paras. Mitä tuo pitäisi tänä aikana sisällään, mitä olisivat osatekijät? Kyse on paljosta muusta kun yksittäisten edustajien arvioimisesta, kyse on kokonaisuuden arvioimisesta, voisiko sanoa metatason tarkastelusta. Esimerkiksi ajatuskulku voisi pitää sisällään seuraavia teemoja: kuinka edustakunta rakentuu, ehdokkaaksi valikoitumisen tavat; kuinka kansalaiset ovat mukana valintaprosessissa, kansalaisten tiedonhankinta ehdokkaista ja asioista matkan aikana; kuinka kokoon saatu eduskunta toimii, vuorovaikutus eri tahojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti, tuon toiminnan läpinäkyvyys eri tahoihin ja kansalaisiin päin jne.
Olisiko niin, että vaikka Eduskunnan toimintaan kuuluu eri tahojen etujen ajaminen ja sitä kautta erilaiset mielipiteet, niin edustajilla ja Eduskunnan toiminnan kehittäjillä (onko sellaisia olemassa) saisi itse asiassa olla jopa yhteinen käsitys siitä millä perusteilla Suomen Eduskunta on maailman paras. Parhaimmillaan aidosti keskusteltu ja ehkä jossain määrin yhteinen käsitys Eduskunnan kokonaistoiminnan erinomaisuudesta ohjaisi toiminnan kehittämistä.
Mitä esimerkiksi olisivat tänä aikana investoinnit Eduskunnan toiminnan parantamiseksi, varsinkin kun emme kai voi katsoa Eduskuntaa koskaan erillisenä yksikkönä, vaan aina on kyse Eduskunta-kansa (Suomi, Eurooppa, Globaali) yhteispelistä ja yhteisestä onnistumisesta. Mitkähän olisivat 5 keskeistä asiaa, joiden toteutuessa voisimme sanoa, että Suomen Eduskunta on maailman paras? Mitä vastaisivat kansanedustajat mitä kansalaiset ja muut tahot? Missä olemme jo erinomaisia ja missä on eniten kehittämistä?
Jatketaan pohdintaa,
Ari
P.s.1. Olisikohan meillä kansalaisina järkeä ja kanttia vaatia ja hyväksyä Eduskunnan toiminnan kehittyminen, mitä se olisikin. Emme kai omilla odotuksillamme ja toimintavoillamme pidä entistä ikuisesti voimassa.
P.s.2. Ja huomaathan, että edellä sanottu koskee meitä kaikkia ja meidän jokaisen organisaatioita ja toiminnan kokonaisuuden arviointia.
Mielestäni on kuitenkin olemassa kaikkein tärkein tarkastelutaso, joka on myös kaikkein harvinaisin ja monitahoisin. Saattaa jopa olla, että monissa tilanteissa tämä tarkastelu koetaan jotenkin epätoivotuksi, jopa kielletyksi. Ei tietenkään julkisesti kielletyksi, vaan ennemminkin niin, että kaikki asianosaiset ovat oppineet tietämään mitä ei niin hirveästä kannata lähteä pohtimaan. Ja mikäli näin ovat asiat jossakin organisaatiossa niin tämä on iso taloudellinen menetys, koska aito ajattelu on menestymisen ja uuden luomisen perusta.
Mutta mikä on tuo tarkastelutaso, josta puhun. Se on halu ja kyky hahmottaa organisaation kokonaiskuva ja tunnistaa mikä menestymien kannalta on oleellista juuri nyt. Tässä ajattelussa esimerkiksi organisaation strategiaprosessi on tarkastelun kohteena. Täytyy voida kysyä onko prosessista organisaation menestymiselle hyötyä ja kuinka strategiaprosessi pitäisi kokonaisuutena rakentaa ja toteuttaa, jotta se olisi myös taloudellisesti mahdollisimman järkevä kokonaisuus.
Seuraavaksi pyrin syventämään sanottavaani ottamalla Eduskunnan esimerkinomaisesti tarkastelun alle. Kuten sanottu tässä ajattelussa kaikkea keskeistä pitää pystyä arvioimaan. Totean vielä, että en ole Eduskunnan toiminnan asiantuntija, silti otan Eduskunnan esimerkiksi, koska se on meille kaikille erittäin tärkeä toimija. Myönnän myös, että ottamani tarkastelu haaste on erittäin monitahoinen ja laaja, niinpä seuraavaksi vain pieni pikkuruinen maistiainen siitä mitä tällainen tarkastelu voisi pitää sisällään. Olisi upeaa, jos viriäisi keskustelua esille ottamastani näkökulmasta.
Eräs tärkeä lähtökohta on sen huomaaminen, että toimintaa pitää arvioida kokonaisvaltaisesti. Mitkä esimerkiksi olisivat perusteet väittää, että Suomen Eduskunta on maailman paras. Mitä tuo pitäisi tänä aikana sisällään, mitä olisivat osatekijät? Kyse on paljosta muusta kun yksittäisten edustajien arvioimisesta, kyse on kokonaisuuden arvioimisesta, voisiko sanoa metatason tarkastelusta. Esimerkiksi ajatuskulku voisi pitää sisällään seuraavia teemoja: kuinka edustakunta rakentuu, ehdokkaaksi valikoitumisen tavat; kuinka kansalaiset ovat mukana valintaprosessissa, kansalaisten tiedonhankinta ehdokkaista ja asioista matkan aikana; kuinka kokoon saatu eduskunta toimii, vuorovaikutus eri tahojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti, tuon toiminnan läpinäkyvyys eri tahoihin ja kansalaisiin päin jne.
Olisiko niin, että vaikka Eduskunnan toimintaan kuuluu eri tahojen etujen ajaminen ja sitä kautta erilaiset mielipiteet, niin edustajilla ja Eduskunnan toiminnan kehittäjillä (onko sellaisia olemassa) saisi itse asiassa olla jopa yhteinen käsitys siitä millä perusteilla Suomen Eduskunta on maailman paras. Parhaimmillaan aidosti keskusteltu ja ehkä jossain määrin yhteinen käsitys Eduskunnan kokonaistoiminnan erinomaisuudesta ohjaisi toiminnan kehittämistä.
Mitä esimerkiksi olisivat tänä aikana investoinnit Eduskunnan toiminnan parantamiseksi, varsinkin kun emme kai voi katsoa Eduskuntaa koskaan erillisenä yksikkönä, vaan aina on kyse Eduskunta-kansa (Suomi, Eurooppa, Globaali) yhteispelistä ja yhteisestä onnistumisesta. Mitkähän olisivat 5 keskeistä asiaa, joiden toteutuessa voisimme sanoa, että Suomen Eduskunta on maailman paras? Mitä vastaisivat kansanedustajat mitä kansalaiset ja muut tahot? Missä olemme jo erinomaisia ja missä on eniten kehittämistä?
Jatketaan pohdintaa,
Ari
P.s.1. Olisikohan meillä kansalaisina järkeä ja kanttia vaatia ja hyväksyä Eduskunnan toiminnan kehittyminen, mitä se olisikin. Emme kai omilla odotuksillamme ja toimintavoillamme pidä entistä ikuisesti voimassa.
P.s.2. Ja huomaathan, että edellä sanottu koskee meitä kaikkia ja meidän jokaisen organisaatioita ja toiminnan kokonaisuuden arviointia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti