Ensimmäinen retki tehtiin Menestyksen strategiat ohjelman yhteydessä ja kohteena oli hieman harvinaisempi matkakohde eli Islanti ja sen ”aina aurinkoinen” pääkaupunki Reykjavik. Viikon teema pyöri vahvasti Islannin taloustilanteen analysoinnilla ja kuinka siihen päädyttiin. Mitkä olivat syyt romahdukseen ja mitkä olivat seuraukset. Seuraukset oli toki nähtävissä myös katukuvasta: Keskeytettyjä rakennushankkeita ja tyhjentyneitä liikerakennuksia. Luennoitsijana oli mm. ex. ministeri joka kertoi oman näkemyksensä tapahtumista.
Objektiivisesti asiaa katsottuna herätti meissä kaikissa ajatuksia ko. ketjureaktion mahdollisuudesta myös muissa maissa. Esimerkkejä on valitettavasti nyt näköpiirissä kuten kaikki tiedämme.
Pelkkää taloudellista synkkyyttä viikko ei todellakaan
ollut vaan sisälsi myös erittäin mielenkiintoisia yritysvierailuja joista
mieleenpainuvimpana Orf Genetics (www.orfgenetics.com) ja sen karismaattinen
(ja naisopiskelijoiden mukaan myös komea) perustaja Einar Mäntylä.
Tutustuimme Bio-tekniikan
yritykseen jonka yhtenä tuotteena oli ryhmän ”Einarin tipoiksi” nimeämä
ihmeseerumi jota saimme pienet näytteet mukaan tuliaisiksi. Huikea
teknologiayritys joka oli loistava esimerkki liiketoiminta-alasta joka perustuu
huippututkimukseen ja ennen kaikkea kyvystä tehdä siitä vielä liiketoimintaa.
Toinen mieleenpainuva yritysvierailu suuntautui pelialan yritykseen (www.ccpgames.com) joka on saanut merkittävän
jalansijan nettipeleissä maailmanlaajuisesti.
Yritysvierailun isännän esitellessä maantieteellistä jakoa heidän asiakkaidensa osalta ei jäänyt montaakaan mustaa aukkoa jossa sankaritar Eve ei olisi tunnettu. Pienenä yksityiskohtana yrityksen asiakkuudenhallinnasta jäi mieleen vuosittaiset käyttäjäpäivät jolloin parhaat pelaajat ympäri maailmaa kutsutaan ja kustannetaan Islantiin all include-retkelle tapaamaan muita pelaajia ja ideoimaan pelien uusia ominaisuuksia. Loistava tapa kuunnella asiakkaan ääntä ja samalla ulkoistaa tuotekehitystä loppukäyttäjille. Jo itse työympäristö yrityksessä oli hieman toista kuin mihin ns. perinteisessä toimistomiljöössä on totuttu...
Toinen ulkomaille suuntautunut retki oli osana Diversity
Management ohjelmaa ja matkakohteena Espanja ja Barcelona. Olimme EADA-järjestön
hellässä huomassa pari ensimmäistä päivää hieman sivussa kaupungista heidän
koulutuskeskuksessaan ja loppuviikon Barcelonan ytimessä Ramblan lähistöllä
EADA:in tiloissa. Luennot, kuten koko kurssin teemaan kuuluikin, käsittelivät
diversiteetiä eri muodoissaan. Ensimmäinen päivä koostui Espanjan taloudellisen
ja poliittisen historian läpikäynnistä joka sivumennen sanoen ei ole sekään
(vrt. Islanti) varsinainen success story varsinkaan taloudellisessa mielessä.
Työttömyyden hipoessa parhaillaan 25% , kauppataseen epätasapaino ja
espanjalaisten yritysten vaikeudet globalisoituvassa maailmassa.
Mieleen jäi
lisäksi Espanjalaisten yritysten tiettyjä ominaispiirteitä mm. 3 miljoonaa
yritystä joista puolet yhden henkilön yrityksiä. Eli yritteliästä porukkaa
mutta hyvin perhekeskeistä ja prinsiipinä tuntui olevan perheen etu ennen
yrityksen etua. Elämänarvot kohdallaan mutta ei paras lähtökohta busineksen
kehittämiselle. Kaikki langat halutaan pitää käsissään loppuun asti eikä
helpolla palkata perheen ulkopuolelta osaamista yritystoiminnan kehittämiseen.
Muut viikon luennot havainnoivat diversiteettiä eri muodoissaan ja luennoitsijat olivat hyvin innostavia ja aktiivisia. Viitekehys (joka on muuten hieno termi jonka olen oppinut MBA-opintojen aikana ja viljelen sitä nykyään joka välissä luomaan akateemista uskottavuutta) koostui kaupallisista neuvotteluista, kilpailukyvyn luomisesta diversiteetin avulla. Viimeksi mainitussa harjoitustehtävässä piti tehdä suunnitelma espanjalaisen telemarkkinayrityksen laajentumisesta pohjoiseurooppaan.
Tehtävän purku ja saanto oli melko riemukas tapahtuma. Mikäli ryhmien presentaatiot olisi videoitu niin niistä olisi saatu loistavaa opetusmateriaalia mutta jääköön arvioimatta mille alalle. Muutenkin melkein joka sessioon kuului jonkinasteinen nopearytminen harjoitus ja sen purku. Tämä piti aikaeron ja raskaiden kulttuuriharrastusten väsyttämät opiskelijat tiukasti hereillä pitkät päivät luokkahuoneissa. Päivät olivat todellakin melko pitkiä luentojen jatkuessa joka päivä klo 19.00 asti.
Viikkoon kuului myös muutama yritysvierailu. Kohteina
Vallformosan viinitila (www.valformosa.es) ja loistohotelli Barcelonan keskustassa.
Viinitilalla käytiin läpi koko viinin ja cavan valmistusprosessi ja lopuksi
hieman liiketoiminnan näkökulmaa ja yrityksen haasteita viinibusineksessa.
Brändin uudistaminen ja tuoteportfolion tiivistäminen olivat ajankohtaisia
asioita. Jo aiemmin viittaamaani espanjalaiseen yrityskulttuurin ominaiset
piirteet pätivät tähänkin yritykseen. Yrityksen lankoja pitää edelleen tiukasti
käsissään 84-vuotias rautarouva joka mm. hyväksyy kaikki yrityksen laskut
edelleen henkilökohtaisesti. On siinä nuorelle, yrityksen uudelle
Belgialaiselle markkinointipäällikölle haastetta strategian uudistamisen osalta.
Rennolla otteella kaveri tuntui
kuitenkin haasteeseen suhtautuvan.
Toinen yritysvierailu suuntautui hotelliin josta saa
kattosviitin off –season aikana n. 7000 €/yö ja kiirempänä aikana hinta on
hieman korkeampi. Pääsimme huoneistoon tutustumaan ja oman yöpaikkamme (joka
oli toki aivan ok) päivittäminen tuohon penthouse-luomukseen loppuviikoksi
herätti keskustelua josta kuitenkin luovuimme. Sviitissä ei ollut edes kuntopyörää
joka sentään oli vakiovarusteena omassa hotellihuoneessani, keskellä lattiaa.
Tämä yritysvierailu ei niinkään antanut diversiteetin näkökulmasta ihmeitä
mutta osoitti millä tavalla voisi kaupunkilomaa viettää jos ei taloudellisista
reunaehdoista tarvitsisi välittää.
Mutta varsinaiseen asiaan eli mikä on kansainvälisten
jaksojen merkitys osana opintoja ? Itse matkustelu ei varmaan ole sinänsä
mikään erikoinen elämys kohderyhmälle josta nyt puhutaan. MUTTA.
MBA-koulutusputkessa olevista henkilöistä moni saa matkustaa työn puolesta
vähintään riittävästi ja lomamatkailu on kaikille vain yksi vapaa-ajan
viettomuoto mutta mietitäänpä hieman millä teemalla nuo em. retkeilyt
tapahtuvat. Työmatkoilla valtaosa (allekirjoittanut mukaanlukien) näkee niinkin
laajan osan paikallista kulttuuria kuin lentoasema-taxi-hotelli-taxi-toimisto-taxi-lentoasema
jatkuvan kiireen saattelemana. Matkoilla on tavoite joka pitää saada
suoritettua ja välittömästi takaisin kotiin. Lomamatkoilla taas ollaan perheen
tai ystävien kanssa ja ollaan täysin vastakkaisessa moodissa liikenteessä.
Opiskeluihin liittyvät intensiivijaksot tarjoavat kuitenkin mielestäni kolmannen ulottuvuuden jonka olen itse kokenut erittäin mielenkiintoisena. Tietyn teeman, kuten nyt Barcelonassa diversiteetti, ympärillä tapahtuva tiivis yhdessäolo ryhmällä, joka ei koostu työkavereista eikä perheistä vaan erittäin fiksuista eri alueen ammattilaisista, on kokemus joka antaa vielä aivan erilaisia virikkeitä kuin nuo em. retkityypit. Kaikki ovat orientoituneet samalla tavalla ja keskustelut niin luentojen yhteydessä kuin yhteisillä päivällisillä ovat jotain mitä jää varmasti opintojen loppuessa kaipaamaan. Nytkin diversiteettiä ja siihen liittyviä kysymyksiä pohdittiin pitkin viikkoa mitä moninaisimmista näkökulmista. Ja jos näkökulmat uhkasivat loppua niin keksittiin lisää.
Diversiteetti tuo yleensä ensimmäisenä mieleen eri kansallisuudet, kulttuurit ja niiden omaksumisen sekä ymmärtämisen lähinnä liiketoiminnassa. Diversiteettiä on myös samasta kulttuurista mutta täysin eri toimintaympäristöistä tulevien ihmisten kanssa tapahtuva kommunikointi eri ilmiöitä pohtien, johon ei useastikaan ole mahdollisuuksia arkielämässä, ainakaan tällaisessa laajuudessa.
Putkiaivoisena insinöörinä olen kokenut esimerkiksi äärimmäisen mielenkiintoisena keskustelut julkisella sektorilla toimivien henkilöiden kanssa. Heidän toimintaympäristöönsä kuuluvien ominaispiirteiden vertailu yksityisen sektorin vastaaviin on ollut hyvin opettavaista ja avartanut allekirjoittaneen maailmankuvaa paljon enemmän kuin vierailu maantieteellisesti eksoottisissa kohteissa.
Juuri tällaista on mielestäni aikuisopiskelu parhaimmillaan ja se on itsessään suuri arvo varsinaisten kurssien suorittamisen ohessa. Tällaiseen tavallaan kiireettömään yhdessäoloon hieman erilaisessa ympäristössä tietyn teeman ympärillä kansainväliset jaksot tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden. Samoin tulee hieman pysähdyttyä miettimään ja pohtimaan kyseessä olevan matkakohteen ominaispiirteitä hieman eri näkökulmasta kuin muilla aiemmin kuvaamillani matkatyypeillä.
Nyt kun omien opiskelujeni osalta maaliviiva on pikkuhiljaa
lähestymässä ja pitää luopua kuukausittaisesta muutaman päivän irtiotosta
arkiaskareista on mahdollisuus vilkaista hieman peräpeiliin. Itse tutkinnon
saavuttaminen joka oli opintoja aloitettaessa se suuri tavoite joka ajoi
eteenpäin on loppusuoralla hieman menettänyt merkitystään. Tämä ei missään
tapauksessa tarkoita tutkinnon aliarvioimista, päinvastoin. Omaa kokemustani
kuvaa vain parhaiten veneiljöiden ja moottoripyöräilijöiden tunnettu slogan:
Tärkeintä on itse
matka, ei päämäärä !
Hyvää kesää kaikille t.
Opiskelija Tiihonen