Arvotaan seuraava johtamisen ismi – Lean Management

Konsulttihan on ehdottomasti sitä mieltä, että hyvä johtaja tarvitsee ismin tai pari voidakseen kutsua itseään johtajaksi. Mielellään vielä sellaisen ismin tai johtamisfilosofian, jolla on vaikealta tai tekniseltä kuulostava nimi kuten tasapainotettu tuloskortisto – tai se vaikuttavampi termi samalle asialle, balanced scorecard. Ja se konsultin kultaisin mitali ojennetaan toki sille muoti-ismille - filosofia jonka nimiin tunnutaan vannovan joka suunnalla. Lean management  on tämän hetken se juttu, ainakin jos mittarina käytetään terveydenhuollossa toteutettujen tai alkamassa olevien Lean-projektien määrää.

Puhuttaessa Lean-johtamisesta käytetään usein esimerkkinä Toyotaa ja sen tuotantoprosessien tehostamista. Miten ihmeessä autotehtaat liittyvät sairaaloihin? Yksinkertaistaen Lean-johtamisella pyritään poistamaan hukkaa, toimintaa, joka ei tuota lisäarvoa.

Esimerkkejä hukasta on jonottamiseen käytetty aika, tavaroiden etsimiseen hukattu aika tai ylimääräiset askeleet tarvittavan tavaran hakemissa. Toimintaa pyritään järkeistämään jättämällä tekemättä sellaista, jota kukaan ei kaipaa – puhutaan läpimenoaikojen mittaamisesta eli paljonko menee aikaa, kun toiminnan aloittamisesta on päästy maaliin eli tuote tai palvelu valmiiksi. Tätä läpimenoaikaa halutaan lyhentää esimerkiksi poistamalla valmistusprosessista ylimääräiset hyväksymisvaiheet tai vaikkapa lyhentämällä tuotteen varastointiaikaa kuukaudesta viikkoon. 

Lean-johdetussa organisaatiossa tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan oikean laatuisena ja päätökset tekee aina se taho, jonka se on prosessin kannalta fiksuinta tehdä. Eli oikeastaan Lean on ihan normaalin maalaisjärjen käyttöä ja luovuutta löytää keinoja, joilla laiskempi välttyy turhilta askeleilta tai jopa ihan turhien työvaiheiden tekemiseltä. Ja mikä parasta, Lean tuottaa taloudellisia säästöjä, mutta se ei ole itsetarkoitus. Työntekijöitä kannustetaan löytämään tapoja sujuvoittaa prosessia ja vapauttaa työaikaa rutiinitöiltä, mutta se vapautuva aika ja taloudelliset säästöt jäävät aina jossain määrin työntekijöiden hyödyksi. Eli kun olen luova ja keksin uuden ja nopeamman tavan tuottaa hallituksen tilaaman katsauksen, niin saan lisäpalkkiona itselleni lisää aikaa esimerkiksi luovuutta virittävälle ideointihetkelle.

 

Taitaa jo herätä ajatuksia, miksi esimerkiksi sairaalat ovat innostuneet Lean-johtamisesta? Hoitotakuussa pysyminen uhkasakkojen voimalla on uutisotsikoissa säännöllisesti, lääkärin vastaanotolle jonottaminen päivystyksessä liiankin tuttua pienen korvakipuisen potilaan kanssa eikä tulevaisuuden hoitajapulakaan ole jäänyt keneltäkään uutisia seuraavalta kuulematta.

Nyt jo on toiminnassa päivystysyksikköjä, joissa on toiminnot ja työpisteet pyritty sijoittamaan siten, että henkilökunta joutuu ottaamaan mahdollisimman vähän turhia askeleita ja potilaan odotteluaika on pyritty minimoimaan. Ja kun turhaa tekemistä jää pois, vapautuu käsiä sen tarpeellisen tekemiseen. Ja mieluummin sitä menee umpisuolileikkaukseen sairaalassa, jossa leikkaussali on järjestetty Lean-filosofian pohjalta – jokaisessa leikkaussalissa kaikki tarvikkeet löytyvät täsmälleen samoilta paikoilta eli aikaa ei hukkaannu kriittisellä hetkellä ja inhimillisten virheiden määrä pienenee.

Ei taida jäädä epäselväksi, että bloggaaja on löytänyt vihdoin johtamisfilosofian, joka päihittää maalaisjärjen käytön. Kun karsii sitä turhaa tekemistä pois niin aikaa jää enemmän sille kivalle tekemiselle – oli se sitten kesäyöstä nauttimista tai excel-taulukon hienosäätöjen tekemistä. Johtamisen iloa, maalaisjärjellä!

Miia Kiviluoto
EMBA-opiskelija
Menestyksen Strategiat -ohjelman 2013-2014 osallistuja