Kaikki uusiksi

-tunnelmia Muutosjohtaminen ohjelmasta

On aina mielenkiintoista kuulla mitä liikkuu johtajien ja asiantuntijoiden mielen maisemissa. Muutosjohtaja ohjelman alussa sain tilaisuuden tehdä esitäytymiskierroksen ihan erityisellä tavalla. Ilman varoitusta etukäteen tai ilman mitään erityistä etukäteen virittäytymistä kysyin: ”Mikä muutoksessa on yllättänyt eniten”. Kierros oli mieleenpainuva ja asiaan käyvä. Seuraava on oma tulkintani siitä mitä kuulin. Poimin joitain vastauksia ja kommentoin niitä, paljon sanottua jää tämän blogin ulkopuolelle. Kuvaukseni ei siis ole kattava keskustelun kuvaus, mutta mielenkiintoinen vilkaisu siihen miten muutos tänään näyttäytyy tekijöille, jotka toimivat muutoksen ja Muutosjohtamisen ytimessä.

Kierroksen eräs tiivistys oli lausahdus ”kaikki uusiksi”. Tämä nopea ja raju kaiken uusiksi menemisen kokemus oli eri tavoin esillä monien puheenvuoroissa. Koettiin, että hirmuisen paljon muuttuu ja nopeasti. Päällimmäiset isot muutokset tuntuivat liittyvät digitalisaation aiheuttamiin muutoksiin niin asiakkaiden toiminnassa kuin yrityksen omissakin prosesseissa. Toinen järeä ja monen kokema muutos tuntui liittyvän erilaisiin organisaatiojärjestelyihin. Talouden myllerryksessä myös organisaatioiden rakenteita muokataan kovaa vauhtia.

Kommentit kertoivat myös siitä, kuinka muutostilanteissa paljastuu yrityskulttuurien erot ja kulttuurin toimintaa ohjaava voima. Yllättäväksi koettiin se kuinka erilaisia yrityskulttuurit voivat olla samankin organisaation eri osissa. Samalla todettiin, että kulttuurien yhdistäminen ja uuden toimivan kokonaisuuden rakentaminen on vuosien työ.

Muutoksen vastustuksen teema oli myös esillä eri kommenteissa. Asiaa avattiin hyvin sanomalla, että yllättävän sitkeästi saatetaan odottaa vanhojen aikojen palaamista. Saatetaan esimerkiksi toiveikkaasti odottaa, että asiakkaat vielä palaavat entiseen tapaan toimia, vaikka on jo hyvinkin selvää, että uusi tapa toimia on jo vakiintunut, eikä mikään  näyttäisi tuovan entisiä aikoja takaisin. Myös yllättäväksi koettiin se kuinka vahvasti tunteet voivat vaikuttaa siihen kuinka asiat tulkitaan. Kun tunteet ovat pelissä mukana, niin numeroiden todistusvoima siitä mikä tilanne on ja millaista muutosta tarvitaan, ei riitä vakuuttamaan muutoksen välttämättömyydestä.

Muutosjohtajaa arjen muutostyössä yllättää myös yllätysten määrä, muutosmatka on kukitettu isoilla ja pienillä yllätyksillä. Moni yllätys myös pohjautuu muutokseen osallisten voimakkaisiin veikkauksiin siitä, mitä ehkä on tulossa. Omien veikkausten pohjalta käynnistetään monenlaisia omia toimenpiteitä, joskus jopa vastatoimenpiteitä, jotka tarjoavat monta yllätystä Muutosjohtajalle.

Myös nähtiin, että monia suomalaisia organisaatioita vaivaa hitaus, vanhakantaisuus ja paikallaan junnaamisen henki. Monesti tässä maailmassa saattaa olla, että jos muutokselle hakee hyväksyntää niin vauhti tyssää ja tekeminen jää.

Usein lienee yllättävän helppo ratkaisu pitäytyä vanhaan tapaan toimia ja torjua uusi. Niinpä joskus on paikallaan vain laittaa toimeksi ja viedä asioita eteenpäin. Ajan kanssa hyväksi havaittu ja toimiva muutos hyväksytään, ja jos ei niin hyväksytäkään, niin uudesta on jo tullut totta ja tapa toimia.

Yllättävää on myös aina välillä pintaan nouseva toive rauhallisesta muuttumattomuuden ajasta ja siihen paluusta. Samalla kun todettiin, että muutos on varmasti tullut jäädäkseen ja muutosta on aina ollut, niin kyllä myös muutosväsymyksen teema tuli esille. Jatkuva muutoksen johtaminen on kovaa työtä. Ehkä siis jatkuvassa muutoksessakin pitää silti olla toipumisen ja uusien näköalojen rakentamisen paikkoja.

Kiitos kaikille mainioista näköaloista Muutosjohtamisen todellisuuteen tämän päivän Suomessa.

 












ari.manninen(at)jyu.fi