Tahtotilana ketterä organisaatio? – 7 kysymystä pohdittavaksi

Ketteryys puhututtaa paljon. Yritykset ovat pullollaan ketteriä tiimejä, ketteriä projekteja, ketteriä ihmisiä. Silti toistaiseksi on olemassa hyvin vähän aidosti ketteriä yrityksiä. Koko organisaation ketteröittäminen vaatii hyvin kokonaisvaltaista ajattelun muutosta. Harvan yrityksen kulttuuri ottaa sitä vastaan yhdessä yössä.

Kyse ei ole pelkästään organisaatiorakenteista. Ei siitä, etteivätkö ketterät kykenisi kehittämään toimintatapojaan. Ei varmasti myöskään siitä, etteikö tiimeille löydy riittävä määrä autonomiaa ajansaatossa. Kyse on enemmänkin siitä, että meidän on muutettava ajatteluamme siitä, mitä käsitämme organisaatiolla.

Ketterän organisaation rakentaminen lähtee parhaiten liikenteeseen siten, että haetaan luonnollisia, joustavia hierarkioita. Organisaation rakentamisen keskipisteenä on asiakkaan ilahduttaminen ja mahdollisuus kehittää tiimien autonomiaa. Kun organisaatiota lähdetään viemään kohti ketteryyttä, liittyy tekemiseen paljon huolta, innostusta ja pohdittavaa, riskinottoa siitä että asiat eivät sitten ehkä kumminkaan menekään haluttuun ja parempaan suuntaan.

Kun päätös uuden ketterämmän huomisen tavoittelusta on tehty, liittyy tulevaisuuden suunnitteluun paljon suuria kysymysmerkkejä.
Tässä 7 sellaista jotka kannattaa ottaa huomioon:

1. Mitä kannattaa hajauttaa? Lähtökohta on, että hajautetaan kaikki mikä on mahdollista. On kuitenkin tunnustettava, että on myös asioita jotka on hyvä pitää vain yhden tai harvojen varassa.
   
   
2. Miten saadaan aikaan yhteisöllisyyttä? Ketterä johtamistapa suosii yhteisöllisyyttä hierarkioiden sijaan. Tulisi tunnistaa, mitä ovat asioita joiden ympärille yhteisöjä lähdetään yhteistyössä rakentamaan.
   
   
3. Miten varmistetaan päätöksenteon läpinäkyvyys? Ketterä toimintatapa siirtää päätöksenteon, sinne missä se ei ole aikaisemmin tapahtunut. Tärkeää on varmistaa, että päätöksentekijöillä on riittävän moniulotteinen ymmärrys päätökseen vaikuttavista taustatekijöistä, mutta toisaalta myös päätökset tulevat kommunikoitua avoimesti kaikille osapuolille.
   
   
4. Miten varmistetaan, että johtajat kantavat aidosti vastuun johtamisesta? Ketterä organisaatio vaatii uudella tapaa vahvaa johtamista, jotta tekemisellä säilyy yhteinen suunta ja liiketoiminnan prioriteetit toteutuvat. Myös ihmiset tarvitsevat eri tavalla tukea ja valmentamista arjessa, kun tehtävät eivät tule automaattisesti annettuina kuin aikaisemmin ja toimintaympäristökin on alussa vieras.
   
   
5. Millainen palkitseminen tukee tavoitteisiin pääsemistä? Ketterässä organisaatiossa palkitsemisen tulisi perustua osallistumiseen. Tämä vaatii tyypillisesti nykyisten valtaan ja positioon perustuvien palkitsemisjärjestelmien muovaamista uuteen uskoon.
   
   
6. Millaisia hyväksymismenettelyjä organisaatio tarvitsee jatkossa? Perinteisistä hallintamalleista nousevat hiearkkiset menettelytavat eivät toimi tehokkaasti tiimityöhön perustuvassa matalassa organisaatiomallissa. Hyvä tapa on korvata perinteiset hierarkkiset katselmoinnit esimerkiksi parikatselmoinneilla ja sparrauksella.
   
   
7. Miten tiimien autonomiaa kasvatetaan hallitusti? Itsemääräämisoikeutta tulisi kyetä kasvattamaan oikeassa suhteessa, jotta tiimillä on riittävä kyvykkyys päätöksentekoon ja se ymmärtää mitä siltä odotetaan, jotta asiakkaiden ja liiketoiminnan tavoitteet täyttyvät.

Jos nämä asiat saadaan onnistumaan, hyötyinä tyypillisesti on tiimin tuottavuuden ja työntekijöiden tyytyväisyyden lisääntyminen. Lisääntynyt läpinäkyvyys ja mukautuminen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin parantavat asiakastyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä mahdollistavat arvokkaimpien tuoteominaisuuksien tuomisen markkinoille aikaisempaa nopeammin ja pienemmällä riskillä. Työskentely moniosaavissa tiimeissä laajentaa organisaationaalista osaamista ja rakentaa luottamusta ja kunnioitusta.

Ja yhtälailla johdolla jää enemmän aikaa keskittyä siihen missä he ovat parhaimmillaan: Yrityksen vision luomiseen, priorisointiin, strategian jalkauttamiseen, työn yksinkertaistamiseen ja fokusointiin, oikeiden ihmisten löytämiseen, yhteistyöhön ja esteiden poistamiseen.

Hanna Rantonen
Resourcing manager, Solita Oy

EMBA Menestyksen Strategiat -ohjelman osallistuja