Ketteryys
puhututtaa paljon. Yritykset ovat pullollaan ketteriä tiimejä, ketteriä
projekteja, ketteriä ihmisiä. Silti toistaiseksi on olemassa hyvin vähän
aidosti ketteriä yrityksiä. Koko organisaation ketteröittäminen vaatii hyvin
kokonaisvaltaista ajattelun muutosta. Harvan yrityksen kulttuuri ottaa sitä
vastaan yhdessä yössä.
Kyse ei ole
pelkästään organisaatiorakenteista. Ei siitä, etteivätkö ketterät kykenisi
kehittämään toimintatapojaan. Ei varmasti myöskään siitä, etteikö tiimeille
löydy riittävä määrä autonomiaa ajansaatossa. Kyse on enemmänkin siitä, että
meidän on muutettava ajatteluamme siitä, mitä käsitämme organisaatiolla.
Ketterän
organisaation rakentaminen lähtee parhaiten liikenteeseen siten, että haetaan luonnollisia, joustavia hierarkioita.
Organisaation rakentamisen keskipisteenä on asiakkaan ilahduttaminen ja
mahdollisuus kehittää tiimien autonomiaa. Kun organisaatiota lähdetään viemään
kohti ketteryyttä, liittyy tekemiseen paljon huolta, innostusta ja pohdittavaa,
riskinottoa siitä että asiat eivät sitten ehkä kumminkaan menekään haluttuun ja
parempaan suuntaan.
Kun päätös
uuden ketterämmän huomisen tavoittelusta on tehty, liittyy tulevaisuuden
suunnitteluun paljon suuria kysymysmerkkejä.
Tässä 7 sellaista jotka kannattaa ottaa huomioon:
Tässä 7 sellaista jotka kannattaa ottaa huomioon:
- Mitä kannattaa hajauttaa? Lähtökohta on, että hajautetaan
kaikki mikä on mahdollista. On kuitenkin tunnustettava, että on myös
asioita jotka on hyvä pitää vain yhden tai harvojen varassa.
- Miten saadaan aikaan yhteisöllisyyttä? Ketterä johtamistapa suosii
yhteisöllisyyttä hierarkioiden sijaan. Tulisi tunnistaa, mitä ovat asioita
joiden ympärille yhteisöjä lähdetään yhteistyössä rakentamaan.
- Miten varmistetaan
päätöksenteon läpinäkyvyys? Ketterä toimintatapa siirtää päätöksenteon,
sinne missä se ei ole aikaisemmin tapahtunut. Tärkeää on varmistaa, että
päätöksentekijöillä on riittävän moniulotteinen ymmärrys päätökseen
vaikuttavista taustatekijöistä, mutta toisaalta myös päätökset tulevat
kommunikoitua avoimesti kaikille osapuolille.
- Miten varmistetaan, että
johtajat kantavat aidosti vastuun johtamisesta? Ketterä organisaatio vaatii
uudella tapaa vahvaa johtamista, jotta tekemisellä säilyy yhteinen suunta
ja liiketoiminnan prioriteetit toteutuvat. Myös ihmiset tarvitsevat eri
tavalla tukea ja valmentamista arjessa, kun tehtävät eivät tule
automaattisesti annettuina kuin aikaisemmin ja toimintaympäristökin on
alussa vieras.
- Millainen palkitseminen tukee
tavoitteisiin pääsemistä? Ketterässä organisaatiossa palkitsemisen tulisi
perustua osallistumiseen. Tämä vaatii tyypillisesti nykyisten valtaan ja
positioon perustuvien palkitsemisjärjestelmien muovaamista uuteen uskoon.
- Millaisia hyväksymismenettelyjä
organisaatio tarvitsee jatkossa? Perinteisistä hallintamalleista nousevat
hiearkkiset menettelytavat eivät toimi tehokkaasti tiimityöhön
perustuvassa matalassa organisaatiomallissa. Hyvä tapa on korvata
perinteiset hierarkkiset katselmoinnit esimerkiksi parikatselmoinneilla ja
sparrauksella.
- Miten tiimien autonomiaa
kasvatetaan hallitusti? Itsemääräämisoikeutta tulisi kyetä kasvattamaan
oikeassa suhteessa, jotta tiimillä on riittävä kyvykkyys päätöksentekoon
ja se ymmärtää mitä siltä odotetaan, jotta asiakkaiden ja liiketoiminnan
tavoitteet täyttyvät.
Jos nämä
asiat saadaan onnistumaan, hyötyinä tyypillisesti on tiimin tuottavuuden ja
työntekijöiden tyytyväisyyden lisääntyminen. Lisääntynyt läpinäkyvyys ja
mukautuminen asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin parantavat asiakastyytyväisyyttä
ja sitoutumista sekä mahdollistavat arvokkaimpien tuoteominaisuuksien tuomisen
markkinoille aikaisempaa nopeammin ja pienemmällä riskillä. Työskentely
moniosaavissa tiimeissä laajentaa organisaationaalista osaamista ja rakentaa
luottamusta ja kunnioitusta.
Hanna
Rantonen
Resourcing manager, Solita Oy
EMBA Menestyksen Strategiat -ohjelman osallistuja
Resourcing manager, Solita Oy
EMBA Menestyksen Strategiat -ohjelman osallistuja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti