Tämä blogipostauksen sisältö noudattaa suoratoistopalvelujen termein kaavaa: "vuosi 2021 wrapped, uudet julkaisut vuodelle 2022". Sen lisäksi pohdin seuraavassa koronakauden vaikutuksia liikkeenjohdon koulutukseen ja sen kysyntään.
Viime joulukuussa vuotta yhteenvetävässä
blogikirjoituksessa kerroin että opintonsa aloittaneita oli koronavuonna 2020 58 kappaletta. Nyt laitettiin vieläkin paremmaksi:
vuonna 2021 EMBA-opintonsa aloitti peräti 67 johtajaa. Olemme pohtineet paljon että mistä kasvanut kysyntä mahtaa johtua? Syiksi voidaan mainita ohjelman viime vuosien kehitys ja vetovoima,
saavutetut kolme kansainvälistä akkreditointia, nykyisten opiskelijoiden suosittelu ja monta muuta asiaa. Ihan varmasti olemme tehneet monta asiaa oikein. Mutta tähän liittynee muutakin.
Väittäisin, että lisääntyneen koulutuskysynnän takana on myös toimintaympäristön ja työelämän kehitykseen liittyviä syitä. Korona-aikana etänä tehtävä itsenäinen työ on lisääntynyt huimasti. Tämä on toisaalta suuri mahdollisuus lisäten joustoja, vähentäen paikkasidonnaisuutta monissa toimenkuvissa jne. Mutta samaan aikaan kyseessä on haaste yrityksille ja niiden johdolle yhteisöllisyyden ylläpitämisen ja työpaikkaan sitoutumisen näkökulmasta. Työpaikan vaihtohalukkuus on lisääntynyt ja uskon että työvoiman liikkuvuus tulee kiihtymään vielä entisestään.
Mistä on kyse? Näkisin, että eräänlaisesta huomion kohdistumisesta omaan itseen, jopa tietynlaisesta itsekkyydestä. Yhä useampi on joustavassa hybridityössään havahtunut pohtimaan erilaisia vaihtoehtoja ammatillisen kehittymisen ja uravalintojen suhteen. Katseet kääntyvät uusiin mahdollisuuksiin. Tämä heijastuu myös ammatillista toimintakykyä vahvistavan liikkeenjohdollisen koulutuksen kysyntään.
On hyvä muistaa, että edellä kuvattu ei leimaa samalla tavoin kaikkia aloja ja ammatteja suomalaisessa työelämässä. Mutta liikkeenjohdon koulutuksen kohdejoukkoon kuuluvia henkilöitä se korostetusti koskettaa. Korona-aika, monine ilmiöineen, suosii ammatillisen osaamisen vahvistamista. Myös yritysten intressissä on avainhenkilöiden sitouttaminen koulutuksen keinoin ja heidän kehittymisen tukeminen.
Koronan alkuvaiheessa viittaamani
digikolmiloikan jälkeen toteutusten moni-muotoisuus on vain korostunut. Vuonna 2021 mukaan mahtui niin verkkoseminaareja, hybriditoteutuksia, kuten myös monien kovasti kaipaamia livenä toteutettavia koulutus-jaksoja.
Osallistujilta saamamme palautteen perusteella näyttää siltä, että ihmisten aidot kohtaamiset EMBA-opinnoissa ovat se juttu. Erääksi laatulupaukseksikin olemme asettaneet, että Jyväskylän yliopiston
EMBA-ohjelman puitteissa on mahdollista luoda vähintään 150 uutta ammatillista kontaktia. On selvää, että läheisimmät näistä syventyvät parhaiten kasvokkaisten kohtaamisen kautta, taukokeskusteluissa jne.
Epidemiatilanteen kehittyminen on osoittautunut vaikeaksi ennakoida. Myös jatkossa EMBA-koulutustoteutuksia mukautetaan aina kulloinkin voimassaoleviin terveysturvallisuusohjeisiin. Toisaalta verkkototeutukset ovat avanneet paljon uusia mahdollisuuksia. Tietyt osuudet jätämme verkkototeutuksiksi myös koronan jälkeen. Lisäksi hyvänä esimerkkinä toimii
opintojen ohjaus. Omat ohjaajat ovat helposti tavoitettavissa henkilökohtaiseen sparraukseen verkkovälinein. Etäisyyksien merkitys on vähentynyt.
No mitä tuo tullessaan vuosi 2022? Luvassa on monimuotoisten koulutuksen toteutusmallien lisäksi myös ihan uutta sisältöä. Modulaarisessa ohjelmakonseptissamme opiskelijamäärän kasvu (tällä hetkellä lähes 200 EMBA-opiskelijaa) tarjoaa verkostoitumispotentiaalin lisäksi myös muita lisäetuja. Mitä enemmän opiskelijoita, sitä enemmän voimme tarjota valinnaisia kurssisisältöjä EMBA-opintojen suuntautumisvaihtoehdoiksi. Ensi vuonna uusia kursseja on kaksi, kytkeytyen ehdottomiin liikkeenjohdollisiin hot topicceihin 2022.
Tervetuloa mukaan seuraaviin uutuuksiin:
Vielä on vuotta jäljellä, mutta haluaisin jo tässä kohtaa osoittaa kaikille opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille kiitokset kuluneesta vuodesta. Ensi vuonna mennään taas!
Pasi Aaltola