Toisinaan meiltä kysytään, että millaiseen oppimisajatteluun johtajakoulutuksemme perustuu? Se onkin hyvä kysymys. Nyt olemme ensimmäistä kertaa kuvanneet julkisesti auki toimintamme taustalla olevat pedagogiset periaatteet sekä EMBA-koulutusta ohjaavan johtajan oppimisen mallin. Asiasta julkaistun akateemisen artikkelin voit ladata täältä. Tässä blogikirjoituksessa kiteytän asiasta olennaisimman: viitekehyksen jolla autamme johtajia hahmottamaan oman ammatillisen kehittymisen osa-alueita.
Näkemyksemme mukaan johtajan oppiminen koostuu neljästä elementistä.
1 Asiantuntemus
Johtaminen edellyttää vankkaa ja laaja-alaista asiantuntemusta. Nimenomaan liikkeenjohdollinen näkökulma monipuolistaa johtajan osaamisvaatimuksia, laventaen kenttää pelkästä esimiestyöstä mitä erilaisimpiin liiketoiminnan keskeisiin kysymyksiin ja osaamisaalueisiin. Liiketoimintaympäristön muutos tuottaa koko ajan uusia teemoja (esimerkiksi uudet johtamismenetelmät, tekoälyn hyödyntäminen, vastuullisuus jne) joihin johtajan tulee perehtyä.
Millaisten liikkeenjohdollisten teemojen syvällisempi hallinta vahvistaisi sinun johtajuuttasi (henkilökohtainen osaamisprofiilisi)? Entäpä millaista liikkeenjohdollista osaamista organisaatiosi visio ja strategia edellyttää (strategialähtöisen osaamisen kehittäminen)?
Vankka asiantuntemus on johtajan ammatillisen kehittymisen keskeinen osa-alue. Kuitenkin hämmästyttävän usein se määritellään lähes ainoaksi oppimisen ulottuvuudeksi. Esimerkiksi koulutusohjelmien tavoitekuvaukset ovat tyypillisesti listauksia teemoista joita osallistuja paremmin hallitsee koulutuksen käytyään. Asiantuntemus on olennaista, mutta se on vain yksi neljästä johtajan oppimisen mallimme osa-alueesta.
2 Itsetuntemus
Johtamistyöhön kytkeytyvien tietosisältöjen ja asiantuntemuksen lisäksi keskeinen johtajan kehittymisen osa-alue on johtaja itse. Oman toiminnan reflektointi kytkeytyy johtajan ammatilliseen osaamiseen paitsi ongelmanratkaisukykynä, myös pyrkimyksenä jatkuvaan oppimiseen ja kykyyn uudistaa toimintaansa erilaisissa tilanteissa. Johtajana kokonaisvaltaisen kehittymisen eräänä päätavoitteena on oman johtajaidentiteetin selkeyttäminen itsetuntemuksen lisäämisen avulla.
Mitkä ovat henkilökohtaisen kehittymisesi tärkeimmät tavoitteet? Millaisin käytäntein reflektoit omaa toimintaasi ja pyrit tulemaan tietoisemmaksi omista toimintamalleistasi?
3 Kehittymisverkostot
Johtajan osaamisen kehittäminen on myös oman osaamisverkoston tietoista kehittämistä. Esimerkiksi johtamiskoulutuksen osallistujista rakentuu ammatillinen kehittymisverkosto, luottamukseen perustuvaa sosiaalista pääomaa. Uudet kontaktit sisältävät aina mahdollisuuden ajatusten sparraamiseen ja yhteisölliseen ongelmanratkaisuun, mutta myös muuhun ammatilliseen yhteistyöhön. Verkostojen muiden jäsenten näkemyksiin ja kokemuksiin tutustuminen auttaa muodostamaan kuvaa siitä, millaiset asiat ovat mahdollisia ja tavoiteltavia sekä oman johtajuuden että oman organisaation toiminnan kehittämisessä. (Lisää tämän paljon puhutun verkostoitumisen merkityksestä ja potentiaalista johtajan ammatillisessa kehittymisessä voit lukea artikkelistamme, jossa johtajan oppimista tarkasteltiin erityisesti yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta).
Sitten olennainen huomio. Johtajan kokonaisvaltaista kehittymistä rikastava verkostovuorovaikus ei muodostu ainoastaan hyvien käytänteiden jakamisesta ja ammatillisen yhteistyön ideoinnista. Muut johtamistyötä tekevät toimivat näköaloina muiden ihmisten ajatteluun ja johtamisen konteksteihin. Avoin vuorovaikutus muiden johtajien kanssa myös haastaa omaa ajattelua. Kokenut johtaja on usein urautunut oman ammatillisen ajattelunsa tapaan. Toisinaan omaa vakiintunutta ajattelua haastavia, jopa kyseenalaistavia näkemyksiä voi olla helpompi ottaa vastaan muiden ihmisten kokemusten ja argumentaation kautta kuin informaatiosisältönä oppimateriaalista.
Millainen on oma osaamisverkostosi, millaista verkostoa oman liiketoimintasi kehittäminen edellyttää? Millaiset oman organisaatiosi rajat ylittävät ammatilliset yhteydet auttaisivat sinua eteenpäin tiellä jota haluat kulkea?
4 Muutosjohtaminen
Johtajan keskeinen oppimistavoite on jatkuva pyrkimys tunnistaa oleellisia kehittämiskohteita omasta toimintaympäristöstään. Oma organisaatio toimii oppimisalustana, tarjoten kohteita oppimiskokeiluille ja muutoshankkeille. Johtajan määrittämät kehittämisen kohteet eivät voi olla satunnaisia, vaan ne on kyettävä perustelemaan. Kehittämisen lähtöasetelman tunnistamisen lisäksi tärkeää on myös toimintakyky ja eteneminen valittujen painopisteiden suunnassa, eli muutosjohtaminen. Johtamisessa ei onnistuta teoriassa, vaan saamalla aikaan tuloksia.
Mitkä ovat oman organisaatiosi ja sen liiketoiminnan keskeisimmät kehittymisen haasteet? Millaisia oppimiskokeiluja tulisi käynnistää? Miten muutosta tulisi johtaa?
Edellä tiiviisti kuvatulla johtajan oppimisen mallilla haastamme kaikki EMBA-opiskelijamme suuntaamaan ja tavoitteellistamaan omaa ammatillista kehittymistään. Johtajan oppiminen ei ole vain tiedon lisäystä, vaan toiminnan muutosta. Henkilökohtaiseen kehittymiseen ja oman liiketoiminnan rakentamiseen eri työmuodoin kytketyt EMBA-opinnot kestävät työn ohessa noin 3 vuotta, mutta oppimisen prosessi ei pääty EMBA-diplomiin. Oppiminen ja jatkuva kehittyminen ovat ainoita pysyviä kilpailuetuja, niin yksilö- kuin organisaatiotasolla.
Myös seuraava avoin tilaisuutemme 15.6.2022 keskittyy johtajan ammatillisen kehittymisen teemaan. Kutsumme mukaan kaikki teemasta kiinnostuneet. Ohjelman ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät täältä.
Tervetuloa!
johtaja, EMBA-koulutus
pasi.aaltola(at)jyu.fi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti