Future of self-improvement: Personal Development Cloud?

The past year has been the year of social media in executive education. What started as a managers' urge to stay up to date in this field has lead into a more profound change in managerial work, both on organisational and individual level. Here I'll concentrate on the latter by building on the past year´s experiences in running open and tailored exec education seminars and programmes (Web For Executives) about this theme.

Main message of this blog post is clear: It is time to get serious with digital applications and services.  
I´m not going to present opinions about which digital services are fashionable, fun or what will be the next killer app. Instead I´ll take a bit broader perspective to the issue. I would argue that in the future a wide array of different digital services will constitute the toolbox for your personal professional development. 

This "Personal Development Cloud" comes with the following features: 

tools of the trade

• It will mould to your individual needs (Personal)
• It is about enhancing your professional working capacity, not only productivity in mind but also including well-being and learning quite widely. (Development) 
• It is always with you, instantly accessible online on every device (Cloud)

A year ago I wrote a blog post titled "3 reasons why also executives should use social media". The reasons then were about information management, networking and learning. I still consider this as the core of your personal development, surrounded by more specific goals and digital tools in each area. Here is a visualization of it, including a selection of my favorite services and apps that I use for these purposes at the moment. 

(click here for a bigger picture)

What I am  presenting here is not completely a new idea. Personal clouds have been discussed for a while now. Actually, my presentation is focused to approach the issue mainly from personal professional development point of view. I think this approach is quite important one since quite often the learning side is neglected when talking about modern technologies. Learning social media is not just about learning in order to reduce managers´ anxiety and "remaining the feel for the business game". Personal productivity cloud changes the game. We are also only in the beginning of quantified self when it comes down to personalized big data, analytics and behavioral pattern recognition.

Another view to the issue would be to look it from organisation´s perspective, as a complete set of tools, applications and practices for today´s knowledge work. That quickly raises new questions, for instance about collaboration on information objects, future of CRM, competence and topic-based problem solving inside the organisation etc. These topics are truly worth attention and many blog posts of their own. 

So the personal development cloud is not the whole picture. And I'm neither saying that the future of self-development is characterized only by digital services and apps. But what I am indeed arguing is that personal development is going to get quite digital whether you like it or not. And that without this digital approach, your self-improvement strategy is really missing something essential.

Digitalisation is going to supercharge personal development. Or how else would you be able to: 

• Filter personalised news feed globally, 24/7? 
• Quantify and analyze your activities and development? 
• Remember everything by making searches to your easy to updatable learning notebooks and documents? 
• Expand and utilize your professional learning network exceeding organisational boundaries? 

And last but not least, the most important question:

What does your personal development cloud set of services and professional practices look like and how are you going to develop it?

-Pasi Aaltola

Director of MBA Education

Avance Executive Education

Jyväskylä University School of Business and Economics

www.twitter.com/pasiaaltola

Kasvun tiellä

Tietotekniikka työntyy kaikkialle ja sitä näkee joka paikassa. Alle kouluikäiset lapset ampuvat sujuvasti possuja linnuilla ja toimistotyötä on vaikea kuvitella tehtäväksi ilman työasemaa. Olemme hyödyntämässä informaatioteknologiaa kovaa vauhtia. Vai olemmeko sittenkään?

Oma väitteeni on, että pinnallinen osaaminen on kasvanut huimasti, mutta merkittävän hyötyosaamisen määrä ei niinkään. Kyllä, ohjelmia osataan ladata valmistajien sovelluskaupoista, Webissä osataan liikkua ja sosiaalisessa mediassakin selvitään jossain määrin. Silti tietotekniikan hyödyntäminen liiketoiminnassa ei ole sillä tasolla mitä sen pitäisi olla, eikä siitä osata ottaa lisäarvoa irti.

Tässä vaiheessa monella lukijalla lienee tunnekuohahdus nousemassa, että kyllä meillä IT-palvelut ovat aivan hyvin asioista perillä. Niinpä, valitettavasti se jääkin liian usein sille tasolle. Käteeni osui aivan uunituore artikkeli ICT and productivity: conclusions from the empirical literature.

Artikkelissa on käyty läpi huomattava määrä tutkimuksia ICT:n vaikutuksesta tuottavuuteen ja ydinsanoma oli selvä: ICT on suurin yksittäinen tuottavuutta lisäävä tekijä, jos se saadaan integroitua tuotantoon!

Tietotekniikkaa käyttävien päälliköiden määrällä ei ole niinkään merkitystä, vaan nimenomaan teknologian valuttamisessa palvelu-, tuotanto- ja valmistusprosesseihin. Sivuhuomioina artikkelissa oli mm. että Eurooppa on tipahtanut Pohjois-Amerikan kyydistä ja että vaikuttavuus on samaa luokkaa sähköistymisen kanssa ohittaen höyrykoneen.

Miten tietojärjestelmät sitten saadaan palvelemaan tuottavuutta ja miten teknologia valutetaan tuotantoon asti. Tähän tarvitaan oikeasti tahtoa molemmista suunnista – niin teknologiakehittäjien kuin liiketoimintajohdonkin suunnalta. Kuka uskaltaa nostaa käden pystyyn ja sanoa, että meillä näin tehdään? Muutama käsi nousi, mutta mitä muut voisivat tehdä asian eteen?

Peter Sondergaard Gartnerilta on kiteyttänyt asian varsin hyvin: "Every budget is an IT budget". Saataisiinko tämä vielä käännettyä toisin päin ja voisiko seuraavan kehittämishankkeen teemana olla asioiden parantaminen tiedon, tiedonsiirron tai automatisoinnin avulla?

Vaikka edellinen teema saisikin tuulta purjeisiin, ei vanhoja prosesseja voida uudistaa pelkästään vaihtamalla sulkakynän tilalle langatonta tukiasemaa, vaan prosessit tulisi miettiä uusien mahdollisuuksien kautta. Osaisivatko IT-kehittäjät viestiä oman toimialueensa tuomista eduista siten, että niitä oikeasti joku kuuntelisi? Entä mikä olisi riittävä sysäys sille, että IT-hankkeille laitettaisiin uutta lisäarvoa tuovia tavoitteita perinteisten raportoinnin ja varastojen seuraamisten lisäksi.

Kammetaan IT pois kasvun tieltä ja päästetään se omaan elementtiinsä pimeässä hohtavana valona kasvun tiellä.

jani.kurhinen(at)jyu.fi

 

Kokemuksia johtajuuden ja yhteisödynamiikan valmennuksesta Bosnia Herzegovinassa

Sain viime joulun aikaan yllättäen kutsun lähteä mukaan Euroopan jälleenrakennuspankin (EBRD) projektiin Bosnia Herzegovinaan. Pankilla on siellä erityinen pk-yrityksien kehittämiseen tähtäävä ohjelma (Enterprise Growth Programme), johon paikalliset yritykset voivat hakea mukaan.  Ohjelmaan valittu yritys saa erilaisista asiantuntijoista kootun ryhmän käyttöönsä tukemaan ja kehittämään yrityksen toimintaa.  Pankin valitsemilla asiantuntijoilla täytyy olla vähintään 15 vuoden työkokemus omalta alaltaan.

 

Kohdeyrityksenä oli Banja Lukassa sijaitseva saha/brikettitehdas joka valmistaa mm. kuormalavoja, brikettejä, pellettejä ja grillihiiliä.  Yritys työllistää n. 80 henkeä ja pääosa tuotannosta menee vietiin mm. Italiaan ja Saksaan. Yrityksen omistaja/toimitusjohtaja on 35-vuotias paikallinen yrittäjä, joka oli muutamia vuosia aiemmin perustanut yrityksen alun perin polttopuiden sahaamiseen ja myymiseen.

Asiantuntijaryhmään on valittu osaajia niin sahateollisuuden tuotannon ja energiatehokkuuden näkökulmasta kuin myös muun liikkeenjohdon asiantuntijoita, mukana on sekä suomalaisia, että paikallisia asiantuntijoita. Omalle kohdalleni tehtäväksi tuli valmentaa yrityksen johtoryhmää tavoitteena luoda toimiva ja tarkoituksenmukainen johtamisjärjestelmä yritykselle.

Tartuin tehtävään innolla ja aloin suunnitella ohjelman toteutusta aiempien kokemusteni pohjalta. Viitekehyksenä johtajuuden ja ryhmädynamiikan koulutuksissa/valmennuksissa on ollut Edgar H Scheinin prosessikonsultaation malli, jonka keskeisenä ajatuksena on auttaa osallistujia tutkimaan omaan työtään sekä oivalluttamaan ja huomaan itse kehittämisen ja muutoksen tarpeet. Muutoksen ja kehittämisen toteuttamisessa prosessikonsultti voi myös ehdottaa tarkoitukseen sopivia liikkeenjohdon työkaluja tai menetelmiä.  Keskeisin asia valmennuksessa on jäsentää yrityksen perustehtävää ja sitä tukevia rakenteita.

Toinen tärkeä näkökulma on varmistaa, että ryhmä tai organisaatio voi tehdä perustehtäväänsä hyvällä mielellä. Tämä asia tuli hyvin konkreettisesti esille kun tein valmennuksen aluksi lyhyet videohaastattelut, joissa pyysin johtajien näkemyksiä siitä miksi yritys on olemassa ja kuinka se toimii.  Katsoimme haastatteluja johtoryhmässä, kun toimitusjohtaja nousi ylös tuolistaan ja kirjoitti valkotaululle ”Start smiling”.

Prosessikonsultaatiossa keskeisin työväline on ryhmässä tapahtuva keskustelu ja on varsin merkityksellistä, että osallistujat voivat käyttää siinä omaa äidinkieltään.  Onnistuin löytämään meidän yliopistosta serbialaisen jatko-opiskelijan ja hän ystävällisesti käänsi tehtävien ja harjoitusten instruktiot serbian kielelle.  Työskentely käynnistyi juohevasti ja luulisin, että käynnistymistä auttoi se, että pystyin antamaan instruktiot heidän omalla äidinkielellään.
 

Kahden päivän aikana meillä oli yhtensä 7 kertaa 2x45 minuutin valmennussessiota.  Itselleni oli jopa pieni hämmästys kuinka hyvin prosessi lähti käytiin.  Toisaalta se ei ollut yllätys, koska olen ollut ohjaamassa vastaavia prosesseja suomalaisessa kontekstissa useita kertoja. Erilainen kulttuuri tuo toki mukanaan omat haasteensa, mutta sen olen itse kansainvälisistä yhteistyökuvioista jo aiemmin oppinut, että kotiläksyt kannattaa tehdä hyvin. Tälläkin kertaa perehdyin aika monipuolisesti balkanilaiseen kulttuuriin, faktojen ja asiatietojen lisäksi ehkä paras lähde oman ymmärryksen avaamiseksi oli nobelkirjailija Ivo Andric’hin kirja Drina-joen silta.

Johtoryhmän kehittämistyö jatkuu toukokuussa toisella tapaamisella Banja Lukassa, tässä välillä työskentelemme netin kautta. Google Drive on kätevä työkalu työstää yhteisiä dokumentteja ja tässä tapauksessa tavoitteena on jäsentää ja kirjata johtoryhmän jäsenten ammatillisia rooleja ja työnkuvauksia. Skypen avulla pääsen mukaan johtoryhmän kokouksiin ja näin vaikuttamaan kokousrutiinien ja työskentelyrakenteiden muodostamiseen. 

Olen tyytyväinen, että tartuin tähän haasteeseen, sillä se on ollut minulle varsin merkittävä oppimiskokemus  ja toivon, että voin hyödyntää sitä myös meidän omien MBA-ohjelmien ja opiskelijoiden parhaaksi.  Erityisen merkitykselliseksi tämä kokemus nousee kun sitä peilaa EBRD:n missioon. Pankki on aikoinaan perustettu luomaan ja turvaamaan rauhaa eurooppaan, eli tarjoamaan resursseja merkitykselliseen elämisen luomiseen sotimisen sijaan.  Menestyvät yritykset luovat työpaikkoja ja vakautta ihmisten elämään. Pätevän ja ammattitaitoisen johtamisen kehittämiseen kannattaa aina panostaa.

jyrki.kauppinen(at)jyu.fi

Raakadatasta liiketoimintatietoa

Hyvän kuvan sanotaan olevan tehokkaampi kuin tuhat sanaa. Entä miten on, jos niitä sanoja on miljoonia? Vastaavatko ne tuhansia kuvia vai meneekö suurin osa kuitenkin hukkaan? Big data on käsitteenä nousemassa hype-vaiheeseen, mutta monelle se on vielä vähän outo. Ronskisti pelkistettynä taustalla on ilmiö, jossa kaikenlaista tietoa on saatavilla enemmän tai vähemmän vapaasti joko itse keräämällä tai valmiina paketteina niin paljon, etteivät perinteiset keinot riitä kaiken sen käsittelyyn. Yksittäisillä murusilla ei välttämättä ole arvoa, mutta kymmeniä, satoja tai miljoonia muruja yhdistämällä saadaankin aivan uudenlainen kuva asiasta tai henkilöstä. Ongelma on kääntynyt tiedon etsimisestä sen jalostamiseen. 

Maailmalta on alkanutkin kantautumaan uutisia, joissa valitellaan data-analyytikkojen liian vähäistä määrää. Jo tällä hetkellä kysyntää osaamiselle on paljon ja tilanne on muuttumassa vakavaksi osaamispulaksi. Samaan aikaan, kun yrityksissä suunnitellaan kiivaasti business intelligence tai big data projekteja, ei yleinen tietämys tai kokonaisuuksien hallinta ole pysynyt perässä. Jos vain sokkona lähdetään louhimaan tietomassoja, ei siitä välttämättä jalostu timanttia kovankaan paineen alla.

Käännetäänpä katse hetkeksi toisaalle. Yritysten yksityisten tietovarastojen lisäksi world wide web ja erityisesti sosiaalisen median sovellukset ovat tämän hetken data-aarreaitta. Tietoverkkojen syöverissä, käyttäjälle näkymättömissä oman internetselaimen ja sisältöpalvelimen välinen viestintä käydään koneiden ymmärtämällä tavalla. Tämän protokollan määrityksessä on pari mielenkiintoista komentoa: PUT ja DELETE, joiden merkitykset ovat englantia ymmärtäville kovin intuitiivisia: kuka tahansa pystyisi poistamaan sisältöä tai vaikka tallentamaan oman versionsa olemassa olevan www-sivun päälle. Joskus "muinoin", kun www oli vain rajatun insinöörijoukon työväline, olivat nämä komennot ihan oleellisia työvälineitä. Käytön levitessä ne oli kuitenkin oletuksena syytä ottaa pois käytöstä, sillä kaikki verkossa liikkuvat eivät ole ajamassa pelkästään yhteistä etua. 

Edellinen esimerkki antaa luvan muodostaa aasinsillan verkkorikollisuuteen. Jos yhä suurempi osa tiedosta tullaan tallentamaan ja käsittelemään digitaalisesti tietoverkkoympäristöissä, kasvaa näiden väärinkäytön riski samassa suhteessa. Tietoturvasta puhutaan paljon, mutta kuinka voidaan suojautua, jos ei tiedetä miltä tai ketä vastaan pitäisi suojautua. Taitojaan kokeilevat nuorukaiset, jonkin aatteen ajamat aktivistit tai omaa etuaan tavoittelevat rikolliset sekä teollisuusvakoilijat etsivät jatkuvasti haavoittuvuuksia julkisista verkkojärjestelmistä. Ja keinoja on paljon. 

Meillä on siis käsissämme paradoksin ainekset: verkkoihin pitäisi mennä, sieltä pitäisi kerätä dataa, dataa pitäisi ymmärtää ja sitä pitäisi osata suojata tuntematonta vihollista vastaan. Jos edellisestä listasta otetaan yksittäisiä tekijöitä, on niihin löydettävissä helppoja ratkaisuja, mutta kokonaisuutena käsittely on haastavaa ja pitää sisällään voimakkaan strategisen ulottuvuuden. 

Informaatioteknologia ja tiedon hyväksikäyttö mahdollistavat paljon, mutta niitä pitää käyttää systemaattisesti ja käyttöä tulee myös johtaa ja seurata tai muuten järjestelmät kääntyvät itseämme vastaan.

jani.kurhinen(at)jyu.fi

Vuoden 2012 MBA-lopputyö valittu

Avance-johtamiskoulutuksessa olemme monellakin tavalla herkullisessa ympäristössä. Eräs herkku on mahdollisuus perehtyä eri organisaatioiden toimintaan MBA-raporttien kautta. Neljä kertaa vuodessa MBA-lautakunta kokoontuu arvioimaan töitä ja puhumaan töiden virittämistä ajatuksista. Jälleen kerran kiitos kaikille mainioista MBA-raporteista. Vuosi 2012 oli kerrassaan hyvä vuosikerta MBA-tutkimisen saralla.

Avancessa olemme ottaneet perinteeksi valita vuoden MBA-työ. Kyseessä on ilman muuta erinomainen työ, mutta samalla valinnalla haluamme yleisemminkin nostaa esille MBA-raporttien merkitystä ja sitä arvostusta, jota koemme tehtyjä hankkeita kohtaan.

Vuoden 2012 osalta vuoden lopputyöksi valittiin Jyri Tiihosen työ: ”METSO AUTOMATION LIFECYCLE PLANNING AND ROAD MAPS FOR EXISTING CUSTOMERS”.  Valittu työ on lyhyesti sanottuna MBA- tutkimusta parhaimmillaan. Kiitos Jyri ja parhaat onnittelut!

Yleisesti ajatuksia MBA-työstä ja tutkimisesta MBA-ohjelmissa

Kaikki järjetön ja tarpeeton kannattaa lopettaa. Mikäli vaikkapa strategiaprosessi ei tuota mitään tarpeellista ja hyödyllistä niin turhahan sitä on pyörittää. Vaikka yrityksen vuosikello näyttäisi, että nyt on ystävät strategioinnin aika, niin eipä touhuun kannata lähteä, jos ei se tuota tuloksia.

Vastaavaa harkintaa on varmaan syytä soveltaa kaikkialla, myös MBA kuvioissa. Niinpä MBA- ohjelmaa rakennettaessa ja kehitettäessä on aina paikallaan miettiä, että onko tämä ja tämä opintomuoto tarpeellinen ja hyödyllinen. Kaikessa organisoidussa toiminnassa keskittyminen järkevään tekemiseen on ihan perusteltu ratkaisu, erityisesti aina silloin, kun tekemisen vaihtoehtoja on paljon.

MBA-ohjelmassa emme voi ottaa edes tutkimusta, kaiken yliopistollisen toiminnan lippulaivaa, itsestään selvyytenä. Onko järkeä innostaa kokeneita johtajia ja asiantuntijoita tutkimisen tielle? Onko se perusteltua energian käyttöä? En pidä enempää jännityksessä, kyllä tutkiminen MBA-ohjelmissa on vahvasti perusteltua touhua. Homma täytyy kuitenkin hoitaa viisaasti ja järkeä käyttäen. Ainakin seuraavat seikat on hyvä ottaa huomioon:

1. MBA-työtä tekevä johtaja/asiantuntija valitsee tarkastelun kohteen, jolla on erityistä strategista merkitystä ja jonka kanssa voi päästä eteenpäin. Strateginen merkitys liittyy usein organisaation menestymiseen ja sillä on vahvoja kytköksiä avaintoimijoiden tapaan hahmottaa organisaation keskeisiä asioita. Usein jo MBA-tutkimuksen aikana organisaatiossa ja verkostoissa käydään merkityksellisiä keskusteluja.

2. Tosiasioiden tuntemisen kautta hahmotetaan tulevaa. Tutkiminen on hyvä tapa hieman pysähtyä arvioimaan syvällisesti kuinka asiat oikein ovat ja miltä ne eri ihmisille näyttävät. Tämä luo pohjan hahmotella realistista tiekarttaa tästä eteenpäin ja toiminnan kehittämiseksi. MBA-raportissa katse on usein vahvasti eteenpäin.

3. MBA-työ on niin järkevä hanke kuin mihin tekijä ikinä pystyy. Aihepiiri on järjellä valittu, luovuutta käytetään todellisten vaihtoehtojen esille kaivamiseen ja teksti on aitoa omaa ajattelua, johon virikkeitä tarjoavat niin MBA-opinnot kokonaisuutena kuin myös tutkimisen kautta vastaan tulevat havainnot, ajatukset ja ajattelumallit.

Vielä kerran onnittelut kaikille 2012 MBA-valmistuneille ja tutkimisen intoa teille kaikille, jotka olette tekemässä vuodesta 2013 ja tulevista vuosista erinomaisia MBA-tutkimisen vuosikertoja.

ari.manninen(at)jyu.fi

Avance vahvasti mukana verkostoitumassa!

Verkostot ja niiden johtaminen ovat tämän hetken kuumimpia haasteita johtamisen kentällä. On jopa sanottu, että verkostojen johtaminen on tämän vuosisadan tärkein taito. Yritykset keskittyvät yhä tiiviimmin ydinosaamiseensa ja tarvitsevat ympärilleen laajoja osaamiskokonaisuuksia joihin tukeutua. Elämme verkostotaloudessa, jossa tietoa ja osaamista ei pidä pantata, vaan sitä jaetaan avoimesti eteenpäin.

Verkostoitumisessa on olennaista tunnistaa omalle organisaatiolle relevantit verkostot sekä kehittää, hoitaa ja johtaa niitä. Verkostot ovat tärkeä, strateginen resurssi yritykselle. Jos perinteisen synergia-ajattelun mukaisesti jo pelkästään 1+1=3, voi yhtälön lopputuloksen vain kuvitella silloin kun puhutaan isommista verkostokokonaisuuksista, liiketoiminnan ekosysteemeistä.

Ilman luottamusta ei synny verkostoa. Toisaalta se, joka onnistuu herättämään luottamusta tärkeimmissä sidosryhmissään, kokoaa ympärilleen ylivoimaisen verkoston. Luottamus on tunne, jonka syntyyn vaikuttavat monet seikat. Organisaatioista puhuttaessa näitä asioita ovat esimerkiksi brändi, maine tai toimintatavat. Tästä syystä yhä useampi yritys näkeekin sosiaalisessa mediassa esilläolon tärkeänä osana viestintä- ja verkostoitumisstrategiaansa. Vähintään yhtä tärkeää on kuitenkin osata verkostoitua myös face-to-face.

Verkostojen hallinnan haasteisiin Avance vastaa Verkostojen johtaminen –ohjelmalla, joka toteutettiin ensimmäisen kerran tänä syksynä. Kurssin ensimmäisellä jaksolla osallistujat pääsivät mukaan suureen verkostoitumistapahtumaan, Jyväskylässä toista kertaa järjestettyyn Nordic Business Forumiin. Aiheen pohdintaa jatkettiin kahdella muulla koulutusjaksolla myöhemmin syksyllä. Tavoitteena oli nostaa verkostoajattelu ihan uudelle tasolle ja näin tapahtuikin. Kiitokset osallistujille!

Seuraavan kerran Verkostojen johtaminen -ohjelma järjestetään ensi vuoden syyskuussa. Samaan aikaan pidetään järjestyksessään kolmas Nordic Business Forum, johon kurssin osallistujat pääsevät jälleen automaattisesti mukaan. Näemme, että kyseessä on ainutlaatuinen tapahtuma niin Jyväskylän kuin koko Suomenkin mittapuulla. Tällä kertaa haluamme olla mukana myös laajemmin tavoittamassa ihmisiä: sekä vanhoja, nykyisiä että tulevia asiakkaitamme ja yhteistyötahojamme. Siksi Avance on tänä vuonna yksi Nordic Business Forumin pääyhteistyökumppaneista.

Nordic Business Forum on tunnettu maailmanluokan tyyliin hoidetuista järjestelyistään, mutta ennen kaikkea esiintyjäkaartistaan, jollaista Suomen rajojen sisäpuolella harvoin nähdään. Jyväskylässä ovat piipahtaneet niin USA:n entinen varapresidentti Al Gore kuin legendaarinen bisnesguru Sir Richard Bransonkin. Tulevana syksynä mukana ovat muun muassa entinen GE:n johtaja Jack Welch, Wikipedian perustaja Jimmy Wales ja menestyskirjailija Malcolm Gadwell, joka on rankattu mm. sadan maailman vaikutusvaltaisimman ihmisen joukkoon.

Lähde siis mukaan kuulemaan uusia ajatuksia, innostumaan ja verkostoitumaan. Kun varaat lippusi Nordic Business Forumiin koodilla Avance MBA (kirjoita teksti viestikenttään), saat 10% alennuksen aina kulloinkin voimassa olevasta hinnasta. Tämän hetkinen hinta 590€ (+alv) on voimassa 20.12. saakka.

Näiden vauhdikkaiden verkostokuulumisten vastapainoksi haluan toivottaa jokaiselle rauhallista ja kiireetöntä joulun aikaa sekä iloa ja onnistumisia vuodelle 2013!

sanna.palvimaki(at)jyu.fi