maanantai 26. syyskuuta 2011

Should economy guide medical doctor

This is the first Avance EMBA blog in english. Hence I would like first to say something general about Avance and about this blog and then I will proceed to put forward one talking point about economy and its role in modern professional organization. I do hope that you will find this text intriguing and I do hope that you will decide to write your comments and views for us all to see.

Avance runs high class AMBA accredited EMBA program. As a unit which belongs to the University of Jyväskylä, Avance on its part is committed in developing academic approach and our goal is to provide new platforms where fruitful discussion and collaboration between research and practice can take place.

Also our goal is that our EMBA program and other Avance executive programs are truly challenging and rewarding experiences. Our aim is that eventually this blog would be one forum where we could share our views and experiences and invite others to elaborate important issues with us.

Lets get started. This blog takes up just one topic which has been discussed in EMBA module Talouden workshop, Workshop in Economy. At first, it is exiting to realize that it is next to impossible translate the name of this module in English, the translation hides more than what it tells. Thus let me begin with few words about this module, what it is all about. The module examines executives and experts in their real life situations and asks them to reflect how economy is present in everything what they plan, think and do. In this module the participants put on economy binoculars and look their position as a decision maker, leader and doer through those lenses. The point is to locate most important issues from economic perspective. The aim is to locate the biggest possibilities and also the largest challenges when examined from economical perspective. In addition it is not enough to locate those issues, instead the task is to think how these issues could be tackled in real life circumstances.

One topic which created a lot of discussion this year is whether and how economic considerations should guide experts when they make their decisions in different settings. In complex modern organizations and in the face of highly demanding tasks, experts have a lot of room to decide how to proceed in different situations. In our EMBA module the question put to all participant is that how economical factors play a part when experts in their organizations choose how to handle different situations and what route they decide to take. I suggest that each executive, leader and expert  has to make her/his stance and clarify to her/himself how in my organization and in my position economy and professional decision making are linked together and whether economical aspects play a too big or a too modest role.

Please join the discussion. Should executives coach experts in economical thinking and action, or vice versa? How economical thinking and action could be improved in real life situations? You may comment this blog by writing your comment on this blog page or you can send me an email with the information which you may wish the share in addition to your name (name and email is enough if you wish so). I look forward to hearing from you!

ari.manninen(at)jyu.fi

tiistai 13. syyskuuta 2011

Suomen Eduskunnasta maailman paras

Talouden tarkastelutasoja on monia. Huomio voi olla tositteissa, raporteissa, tietojärjestelmissä, erilaisissa seurannan mittaamisissa, suunnittelulaskelmissa, jne. Kaikki tämä on oleellisen tärkeää ja luo perustaa minkä tahansa organisaation johtamiselle ja kehittämiselle.

Mielestäni on kuitenkin olemassa kaikkein tärkein tarkastelutaso, joka on myös kaikkein harvinaisin ja monitahoisin. Saattaa jopa olla, että monissa tilanteissa tämä tarkastelu koetaan jotenkin epätoivotuksi, jopa kielletyksi. Ei tietenkään julkisesti kielletyksi, vaan ennemminkin niin, että kaikki asianosaiset ovat oppineet tietämään mitä ei niin hirveästä kannata lähteä pohtimaan. Ja mikäli näin ovat asiat jossakin organisaatiossa niin tämä on iso taloudellinen menetys, koska aito ajattelu on menestymisen ja uuden luomisen perusta.

Mutta mikä on tuo tarkastelutaso, josta puhun. Se on halu ja kyky hahmottaa organisaation kokonaiskuva ja tunnistaa mikä menestymien kannalta on oleellista juuri nyt. Tässä ajattelussa esimerkiksi organisaation strategiaprosessi on tarkastelun kohteena. Täytyy voida kysyä onko prosessista organisaation menestymiselle hyötyä ja kuinka strategiaprosessi pitäisi kokonaisuutena rakentaa ja toteuttaa, jotta se olisi myös taloudellisesti mahdollisimman järkevä kokonaisuus.

Seuraavaksi pyrin syventämään sanottavaani ottamalla Eduskunnan esimerkinomaisesti tarkastelun alle. Kuten sanottu tässä ajattelussa kaikkea keskeistä pitää pystyä arvioimaan. Totean vielä, että en ole Eduskunnan toiminnan asiantuntija, silti otan Eduskunnan esimerkiksi, koska se on meille kaikille erittäin tärkeä toimija. Myönnän myös, että ottamani tarkastelu haaste on erittäin monitahoinen ja laaja, niinpä seuraavaksi vain pieni pikkuruinen maistiainen siitä mitä tällainen tarkastelu voisi pitää sisällään. Olisi upeaa, jos viriäisi keskustelua esille ottamastani näkökulmasta.

Eräs tärkeä lähtökohta on sen huomaaminen, että toimintaa pitää arvioida kokonaisvaltaisesti. Mitkä esimerkiksi olisivat perusteet väittää, että Suomen Eduskunta on maailman paras. Mitä tuo pitäisi tänä aikana sisällään, mitä olisivat osatekijät? Kyse on paljosta muusta kun yksittäisten edustajien arvioimisesta, kyse on kokonaisuuden arvioimisesta, voisiko sanoa metatason tarkastelusta. Esimerkiksi ajatuskulku voisi pitää sisällään seuraavia teemoja: kuinka edustakunta rakentuu, ehdokkaaksi valikoitumisen tavat; kuinka kansalaiset ovat mukana valintaprosessissa, kansalaisten tiedonhankinta ehdokkaista ja asioista matkan aikana; kuinka kokoon saatu eduskunta toimii, vuorovaikutus eri tahojen kanssa kansallisesti ja kansainvälisesti, tuon toiminnan läpinäkyvyys eri tahoihin ja kansalaisiin päin jne.

Olisiko niin, että vaikka Eduskunnan toimintaan kuuluu eri tahojen etujen ajaminen ja sitä kautta erilaiset mielipiteet, niin edustajilla ja Eduskunnan toiminnan kehittäjillä (onko sellaisia olemassa) saisi itse asiassa olla jopa yhteinen käsitys siitä millä perusteilla Suomen Eduskunta on maailman paras. Parhaimmillaan aidosti keskusteltu ja ehkä jossain määrin yhteinen käsitys Eduskunnan kokonaistoiminnan erinomaisuudesta ohjaisi toiminnan kehittämistä.

Mitä esimerkiksi olisivat tänä aikana investoinnit Eduskunnan toiminnan parantamiseksi, varsinkin kun emme kai voi katsoa Eduskuntaa koskaan erillisenä yksikkönä, vaan aina on kyse Eduskunta-kansa (Suomi, Eurooppa, Globaali) yhteispelistä ja yhteisestä onnistumisesta. Mitkähän olisivat 5 keskeistä asiaa, joiden toteutuessa voisimme sanoa, että Suomen Eduskunta on maailman paras? Mitä vastaisivat kansanedustajat mitä kansalaiset ja muut tahot? Missä olemme jo erinomaisia ja missä on eniten kehittämistä?

Jatketaan pohdintaa,
Ari

P.s.1. Olisikohan meillä kansalaisina järkeä ja kanttia vaatia ja hyväksyä Eduskunnan toiminnan kehittyminen, mitä se olisikin. Emme kai omilla odotuksillamme ja toimintavoillamme pidä entistä ikuisesti voimassa.

P.s.2. Ja huomaathan, että edellä sanottu koskee meitä kaikkia ja meidän jokaisen organisaatioita ja toiminnan kokonaisuuden arviointia.