tiistai 28. maaliskuuta 2017

Johtamisoppien pointti yrityksen kehittämisessä?

Johtamisteollisuuden tuotteista ei ole pulaa. Business model canvas, design thinking, lean start up, agile jne. Näitähän riittää. Vaan mikähän mahtaa olla erilaisten viitekehysten todellinen käyttöarvo yrityksen kehittämisessä ja kasvattamisessa? Koin asiaan liittyvän ahaa-elämyksen pari päivää sitten.




Pidimme Esko Kilven kanssa EMBA-kurssia Muutosjohtaminen, jossa kävimme läpi edellä mainittua kattausta muodikkaista johtamismalleista. Vertailimme myös eri osallistujayritysten kokemuksia uuden luomisesta. Yhteinen nimittäjä monille nyt pinnalla oleville johtamismalleille oli vahva asiakasvuorovaikutus ja pyrkimys vaiheittaiseen, iteroivaan kehitystyöhön. 

Keskustelimme myös muutoksen johtamisen ahdistavasta ulottuvuudesta. Kehittämistyössä ollaan aina menossa kohti epävarmaa ja tuntematonta. Ehkä erilaisten kehittämisen mallien olennainen tarkoitus onkin vähentää juuri tätä luomisen tuskaa. 

Pitäisikö tunnustaa että kehittämiseen usein liitettävä odotus kirkkaasta ja konkreettisesta tulevaisuuden kuvasta on epärealistinen? Yliluonnollisen yksilönerokkuuden tavoittelun sijaan olennaista on rakentaa oppimisen prosessit osaksi organisaatiota. 

Modernien johtamisoppien pointin yrityksen kehittämisessä voisi kiteyttää vaikka näin: Ei tarvitse olla niin fiksu kun tekee fiksusti asioita

Vuorovaikutuksen ja asiakastestausten kautta edetään jatkuvasti oppimalla ja kokeilemalla oikeaan suuntaan. Johtajan keskeinen rooli puolestaan on huolehtia että homma tosiaan etenee eikä pyöri paikallaan. Tämä oli huojentava oivallus. Ja innosti perehtymään lisää niihin malleihin joissa noita asioita on mietitty kattavasti valmiiksi.















 pasi.aaltola(at)jyu.fi

 www.linkedin.com/in/pasiaaltola
 emba.jyu.fi


maanantai 20. maaliskuuta 2017

Kuuntele, luo, toteuta – tuota ihmisille merkityksellisiä palveluita



Kun pelkkä bisnes ei enää riitä. Sen mitä, yritykset tänä päivänä tekee, täytyy olla myös jollakin tapaa yhteiskunnallisesti merkittävää. On tuotettava uusia työpaikkoja, kehitettävä innovaatioita ja valmistettava tuotteita ja palveluita, joilla saadaan aikaiseksi uudenlaisia ratkaisuja. Leimaa antavat erityisesti teknologioiden huiman nopea kehitys, globaalisaatiosta kumpuava kulttuurimuutos ja luovuuden ottama jalansija liike-elämässä.

Jäsennämme ympärillä olevaa maailmaa hyvin eri tavalla kuin 10-15 vuotta sitten. Asioiden merkityssuhteet ovat muuttuneet. Tässä kirjoituksessa tuon esille 7 näkökulmaa, jotka tarvitsee huomioida, kun kehitämme liiketoimintaamme, tuotamme palveluitamme ja luomme uusia merkityksellisiä työtehtäviä työntekijöillemme.

1. Asiakkaiden ja asiakkuuksien aikakausi.
    Elämme ja hengitämme tekemistämme asiakkaiden kautta. Tämä ei tarkoita
    asiakaskeskeistä tuotteiden ja palveluiden tuottamista. Se tarkoittaa asioiden
    tarkastelua kokonaisvaltaisesti asiakkuuksien kautta aina liiketoiminta-
    malleista yksittäisiin asiakaspalvelukokemuksiin.

2. Osallistamisen ja osallistumisen aikakausi.
   ”Kerro minulle, niin unohdan; Näytä minulle, niin ehkä muistan; Ota minut
    mukaan, niin ymmärrän” sanoo kiinalainen sananlasku. Kun ihmiset pääsevät
    mukaan osallistumaan, he ovat tietoisempia tavoitteista, tuottavampia ja
    sitoutuvat tekemiseen ajatuksen ja sydämen tasolla. Osallistaminen
    tarkoittaa mukaan ottamista, innovointia ja vallan jakamista.

3. Luovuuden aikakausi.
    Taloutemme nojaa vahvasti luovuuteen. Luovat ihmiset haluavat jatkuvasti  
    kehittyä itse ja kehittää myös ympäröivää maailmaa. On tärkeää että yritys
    saa palvelukseensa luovia työntekijöitä. Luovuuden takana on luovat arvot.  
    Ne antavat työntekijöille mahdollisuuden kehittää ja jakaa innovatiivisia
    ideoita ja ajatuksia.


4. Ihmisyyden aikakausi.
    Ihmisyys ovat keskeinen osaa 2010-luvun markkinointimixiä. Ostopäätöksiin
    liittyy vahva tunnepohja, oli sitten kyseessä kuluttajamarkkinat tai b-to-b.
    Ihmiset arvostavat vahvasti tuotteita ja palveluita, jotka puhuttelevat heidän
    henkistä puolta. Merkityksellisyyden tuottaminen on yhä keskeisempi osa
    markkinointia.


5. Arvojen aikakausi.
    Yhteiset arvot ja toimintatavat hiovat yrityksen kulttuurin. Ne ohjaavat
    yritystä kohti missiota. Arvoissa on luovuuden voima ja keskeinen
    kilpailutekijä. Innostavat arvot ovat yrityksen käyntikortti houkutella
    lahjakkuuksia, parempaa työvoimaa ja sitouttaa henkilöstö pidempiin
    työsuhteisiin.


6. Itsensä toteuttamisen aikakausi.
    Pinnalliset tavoitteet eivät enää riitä, kun liiketoimintaympäristö muuttuu.
    Myös yritys joutuu miettimään itsensä aitoa toteuttamista siinä missä
    jokainen ihminenkin: Ketä yrityksessä on töissä, miksi he tekevät yhdessä
    töitä. Millaisiksi nämä ihmiset haluavat kehittyä, ja millaiseksi yritys haluaa
    kehittyä.


7. Työntekijöiden aikakausi.
    Nyt on työntekijöiden vuoro muuttaa asiakkaiden elämää. Tämä tarkoittaa
    vapaaehtoisuutta, vallan jakamista, työntekijöiden osallistumista ja
    kannustamista muutokseen. Arvoihin sitoutuneet työntekijät konkretisoivat
    yrityksen tarina ja mahdollistavat, että tarina näkyy uskottavana myös
    ulospäin. Yhteiset arvot antavat myös tilaa erilaisuudelle ilman konflikteja ja
    mahdollistavat sekä toimintatapojen vakiinnuttamisen että lokalisoinnin.


Tämä kirjoituksen ajatusten herättäjänä toimi Philip Kotlerin 2011 kirjoittama kirja Markkinointi 3.0. Kirja sai mieleni palaamaan vuosituhannen vaihteen markkinoinnin luennoille ja huomaamaan, että aika moni asia on muuttunut.




Hanna Rantonen
Resourcing manager, Solita Oy
Menestyksen Strategiat -ohjelman osallistuja
Executive MBA