Johtamisoppien pointti yrityksen kehittämisessä?

Johtamisteollisuuden tuotteista ei ole pulaa. Business model canvas, design thinking, lean start up, agile jne. Näitähän riittää. Vaan mikähän mahtaa olla erilaisten viitekehysten todellinen käyttöarvo yrityksen kehittämisessä ja kasvattamisessa? Koin asiaan liittyvän ahaa-elämyksen pari päivää sitten.

Pidimme Esko Kilven kanssa EMBA-kurssia Muutosjohtaminen, jossa kävimme läpi edellä mainittua kattausta muodikkaista johtamismalleista. Vertailimme myös eri osallistujayritysten kokemuksia uuden luomisesta. Yhteinen nimittäjä monille nyt pinnalla oleville johtamismalleille oli vahva asiakasvuorovaikutus ja pyrkimys vaiheittaiseen, iteroivaan kehitystyöhön. 

Keskustelimme myös muutoksen johtamisen ahdistavasta ulottuvuudesta. Kehittämistyössä ollaan aina menossa kohti epävarmaa ja tuntematonta. Ehkä erilaisten kehittämisen mallien olennainen tarkoitus onkin vähentää juuri tätä luomisen tuskaa. 

Pitäisikö tunnustaa että kehittämiseen usein liitettävä odotus kirkkaasta ja konkreettisesta tulevaisuuden kuvasta on epärealistinen? Yliluonnollisen yksilönerokkuuden tavoittelun sijaan olennaista on rakentaa oppimisen prosessit osaksi organisaatiota. 

Modernien johtamisoppien pointin yrityksen kehittämisessä voisi kiteyttää vaikka näin: Ei tarvitse olla niin fiksu kun tekee fiksusti asioita. 

Vuorovaikutuksen ja asiakastestausten kautta edetään jatkuvasti oppimalla ja kokeilemalla oikeaan suuntaan. Johtajan keskeinen rooli puolestaan on huolehtia että homma tosiaan etenee eikä pyöri paikallaan. Tämä oli huojentava oivallus. Ja innosti perehtymään lisää niihin malleihin joissa noita asioita on mietitty kattavasti valmiiksi.

 pasi.aaltola(at)jyu.fi

 www.twitter.com/pasiaaltola

 www.linkedin.com/in/pasiaaltola
 emba.jyu.fi