Mikä on taloudellisesti tyhmintä mitä olet nähnyt?

Mitä veikkaat, kuinka 24 pätevää EMBA-opiskelijaa näkee talouden tyhmyydet?  Kysymys on monellakin tavalla mielenkiintoinen, sillä yritystieteessä on erityisen arvokasta etsiä johtajan ja osaajan omaa näkökulmaa. On tärkeä tietää ja ymmärtää kuinka jotain kokonaisuutta johtava ja kehittävä toimija itse hahmottaa asiat: mikä on hänen maailmassaan keskeistä ja tärkeää.

Kysymys on mielenkiintoinen myös siksi, että talouden merkitys koko ajan korostuu. Taloudellinen menestys on keskeistä organisaatioiden ja kansakuntien kehittymiselle ja se luo omalta osaltaan mahdollisuuksia rakentaa hyvää elämää. Mutta kuten kaikki tiedämme, taloudellinen menestyminen ei ole itsestään selvyys, se tuntuu ennemminkin olevan harvinaista herkkua näinä aikoina, jolloin globaali talousjärjestelmä muuttaa jatkuvasti ja nopeasti muotoaan.

Niinpä tämän vuoden Talouden johtaminen EMBA-ohjelmaan virittäydyttiin pohtimalla mikä on taloudellisesti tyhmää, mistä tyhmyys syntyy ja kuinka tyhmyyden määrää voisi vähentää. 

Talouden johtaminen ohjelmassa on kaksi päävirtausta. Ohjelmassa paneudutaan laskentatoimen, johdon laskentatoimen ja strategisen laskentatoimen keskeisiin kysymyksiin ja viitekehysten käyttöön eri johtamisen tilanteissa. Toisaalta ohjelmassa on vahvasti esillä jokaisen osallistujan oma talouden johtamisen haaste, eli kysymys on siitä kuinka kukin entistäkin paremmin voisi tunnistaa oman organisaation taloudellisen menestymisen kulmakivet ja auttaa organisaatiotaan menestymään.

Kuten edellä sanotusta voi päätellä, niin Talouden johtamisen ohjelmassa talous nähdään laajasti ja iskulauseita ovat mm. seuraavat: talous on väistämättä mukana jokaisessa ajatuksessa ja teossa; jossakin ympäristössä /tilanteessa parasta talouden johtamista on olla puhumatta taloudesta yhtään mitään. Ohjelman tulokulma näkyy myös vaikkapa blogissa Could someone make more money than you - the real question in strategic accounting

Tältä pohjalta seminaarin aluksi käytiin kierros, jossa kukin osallistuja lyhyesti vastasi kysymykseen:

Mikä on taloudellisesti tyhmintä mitä olet nähnyt?   

Seuraava yhteenveto on tulkintani vastauksista.

Monissa vastauksissa oli useita kohtia ja keskustelu kaikkinensa oli hyvin rikasta, joten tulkintani tiivistää keskustelua melkoisesti. Lisäksi vastauksia arvioitaessa on huomioitava tilanne, jossa keskustelu käytiin eli kyseessä oli tiivis kommenttikierros seminaarin alussa: tämä puite luo omat reunaehtonsa kun arvioidaan vastauksia ja mietitään millaisia asioita esille nostettiin.

Tulkinnassani ryhmittelen vastaukset seuraaviin ryhmiin: Asiakas, Ajattelumallit, Toiminta, Yhteiskunnan ilmiöt ja sääntely, Maailman tapahtumat ja Talouden unohtaminen.

Asiakas

Talouden näkökulmasta keskeistä on tunnistaa asiakkaan saama hyöty ja asiakkaan maksuvalmius. Hinnoitteluosaaminen korostuu. Tärkeää on myös osata laatia taloudellisesti järkeviä sopimuksia, jotka toimivat eri tilanteissa ja pitkällä tähtäimellä. Katteeton uusi kauppa ei ole iloinen asia.

Ajattelumallit

Tämä kohta sai useita erilaisia vastauksia. Nähtiin, että usein taloudellinen tyhmyys nousee siitä, että ei hahmoteta mitä asiat ovat isoja ja mitkä pieniä, jolloin keskeinen resurssi eli (johdon, asiantuntijoiden, päättäjien) huomio, aika ja ajatteluenergia suuntautuu vääriin kohteisiin.  Taloudellisti järkevää on myös kyky arvioida investointien ja erilaisten hankkeiden tuottoja ja kustannuksia eikä esimerkiksi vetäytyä investoinnista vaikkapa siksi, että se on kooltaan merkittävä ja aikaisemmat kuviot ylittävä.

Toiminta

Myös toiminnan puutteet nostettiin esille talouden näkökulmasta. Huolimattomuus tulee äkkiä kovin kalliiksi, samoin isoja taloudellisia menetyksiä voi tulla saatavien ja hankintojen sekä ylipäätänsä toiminnan riittämättömästä valvonnasta. Tärkeää on myös kyky hallita kassavirtoja eri tilanteissa ja tunnistaa tuloslaskennan ja kassavirtalaskennan oikeat käyttökohteet.

Yhteiskunnan ilmiöt ja sääntely

Joissakin kommenteissa otettiin esille myös isoja yhteiskunnallisia ilmiötä talouden näkökulmasta katsottuna. Esille nousi niin sosialismi, kuin markkinatalouskin ja ylipäätänsä kyvyttömyys nähdä kuinka nopeasti maailma ja tilanteet muuttuvat. 

Jossakin hetkessä perustellulta vaikuttanut toiminta voi hämmästyttävän pian osoittautua kestämättömäksi. Kovasti esille nousi myös hankintalaki, kilpailutus ja tähän liittyvät säännöt sekä näiden kautta yhteiskunnassa ja organisaatioissa toteutuva toiminta. 

Maailman tapahtumat

Maailmalla syntyneistä talouden tyhmyyksistä otettiin esille subprime kriisi. Eräs reitti palautella mieleen subprime kriisin aineksia on oheinen video. Se kertoo samalla englantilaisen huumorin tasosta, jossa jopa haasteellisia ja monimutkaisia talouden kysymyksiä pystytään käsittelemään oivaltavan huumorin keinoin https://www.youtube.com/watch?v=mzJmTCYmo9g

 

Talouden unohtaminen

Sokerina pohjalla talouden tyhmyyksistä otettiin esille tilanteet, joissa talous unohdetaan kokonaan, vaikka sen kuuluisi olla yksi elementti päätöksenteossa. Joissakin tilanteissa vaikkapa kiinnostus viimeisintä teknologiaa kohtaan jyrää ja toimii päätöksen teon keskeisenä, melkeinpä yksinomaisena kriteerinä.

Kiitos

 

Kiitos kaikille ajatuksista ja kommenteista. Kovasti jäimme miettimään, että mistä taloudelliset tyhmyydet eri tilanteissa oikein johtuvat. Ovathan useimmiten liikkeellä pätevät ihmiset ja halu viedä asioita eteenpäin. Miksi silti näyttäisi rakentuvan asetelmia, joissa ainakin ulkoapäin katsoen taloudellinen tyhmyys pääsee nostamaan päätään.

Onko tuo havainto ankeata ulkopuolisen viisautta, joka perustuu siihen, että ei kuitenkaan ymmärretä tarpeeksi syvästi niitä puitteita ja haasteita, joissa eri tilanteissa toimitaan. Varmasti sitäkin. Mutta samalla aina on mahdollista parantaa, joskus jopa harppauksinkin, näin on varmasti myös talouden saralla.

 












Ari Manninen, johtaja
Avance-johtamiskoulutus
ari.manninen(at)jyu.fi

Follow @arimanninen

Henkilöstön tunnetilan johtaminen – sydän käskee, järki sallii

Myynti on fiilislaji. Henkilökunta on yrityksen tärkein voimavara. Asiakaspalvelijan fiiliksellä suora vaikutus asiakaskokemukseen. Henkilöstötyytyväisyys vaikuttaa koko yrityksen tulokseen. Teemme kaikki ostopäätökset tunteella.

Tuttuja lauseita? Varmasti, sillä tulevaisuudessa kaikki liiketoiminta on palveluliiketoimintaa ja kaikessa palveluliiketoiminnassa on kyse ihmisistä ja ihmisten tunteiden, tarpeiden ja arvojen ymmärtämisestä. Liiketoiminta on jo pitkään ollut menossa kohti suuntaa, jossa henkilön henkilötyöpäivinä tai fyysisinä suoritteina mitatun työpanoksen merkitys pienenee ja aivotyön ja innovaatioiden osuus kasvaa. Tulevaisuuden menestyjiä ovat koko henkilöstön aivokapasiteetin sekä tunneälyn hyödyntäjät. Tunteet saavat meidät palvelemaan paremmin, yrittämään kovemmin, ylittämään rajamme, keksimään uutta sekä tekemään ratkaisevat päätökset.

                                   Sydän käskee, järki sallii.

Liiketoiminnassa on tällä hetkellä voimakas trendi asiakaskokemuksen mittaamiseen, joka usein tehdään ns. nettosuositteluindeksin avulla, mikä onkin yksi toimivimmista mittareista asiakaskokemuksen mittaamiseen. Tietoa kertyy asiakaskokemuksesta päivittäin ja yritykset hyödyntävät sitä oman liiketoimintansa kehittämiseen vähintään kuukausitasolla. 

Asiakaskokemus on pohjimmiltaan asiakkaalle jäävä tunne siitä vastasiko palvelu asiakkaan odotuksia vai ei, eli käytännössä pyrimme johtamaan asiakkaalle jäävää tunnetilaa yrityksestämme. Tunnetila yrityksestämme taas koostuu kaikesta siitä kosketuspinnasta miten asiakas on kohdannut yrityksemme.

Samalla tavoin rakentuu henkilöstön tunnekokemus yrityksestä - kaikesta työntekijän kosketuspinnasta työnantajaan. Tätä tunnekokemusta yleisesti mitataan (jos mitataan) ja arvioidaan usein erilaisten henkilöstötutkimusten avulla kerran vuodessa. Suosituimmat termit ilmiölle ovat työtyytyväisyys, työmotivaatio ja työhyvinvointi. Kaikissa näissä on kyse tunnekokemuksesta, jonka jokainen työntekijä tulkitsee omien silmälasiensa ja maailmansa kautta. 

Tunteet vaikuttavat yrityksen strategian (tarinan) onnistumiseen vähintään yhtä paljon kuin prosessit ja toimintamallit, koska strategia on yhtä kuin se mitä sinä ja henkilöstösi teette arjessa. Tunteet saavat henkilöstön toimimaan, toiminta saa aikaan muutoksia ja muutos saa aikaiseksi positiivisia värähtelyjä liiketoimintamittareissa. Mitä jos alkaisimmekin johtaa tuon ketjun alkukohtaa, eli tunteita?

Kaikilla meillä on varmasti kokemuksia kerran vuodessa täytetystä henkilöstötutkimuksesta, jossa arvioimme kokemuksiamme ja tunteitamme yrityksestä, mutta jälkikäteen koko kartoituksesta tai niiden tulosten hyödyntämisestä ei kuulu yhtään mitään. Pettymys.

Henkilöstötiedon johtamisen näkökulmasta oleellista on mittaamisen frekvenssi ja sen kytkeminen osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää. Usein yrityksen johtamisrakenne on rakennettu kuukausittaisten johtoryhmäpalavereiden yms. varaan ja tieto pitääkin saada sinne missä tehdään liiketoiminnan kehittämisen päätökset ja ohjaus. 

Tunteiden yksi ominaisuus on se, että ne voivat muuttua hyvinkin nopeasti ja vaikuttavat henkilöstön suoriutumiseen välittömästi. Mitä jos mittaaminen tapahtuisikin kuukausittain tai edes kvartaaleittain? Pienissä yrityksissä ja yksiköissä mittarina voi toimia ns. nenänpäämittari (työntekijöittesi ilmeet ja eleet), mutta isommissa yrityksissä tunteista pitää tehdä mitattava luku. Kaikki tekniset ratkaisut tähän on jo olemassa, oleellista on vain määrittää yrityksesi kannalta prosessi miten tietoa tullaan hyödyntämään, mittaamisen frekvenssi sekä liiketoimintaa hyödyttävä sisältö.

Mittasitte henkilöstön kokemuksia sitten kuukausittain tai kerran vuodessa, niin tärkeintä on sen kytkeminen osaksi johtamista ja tulosten läpinäkyvyys. Liian moni työntekijä tälläkin hetkellä vastaa henkilöstötutkimukseen joista ei seuraa hänelle itselleen mitään. Tulokset ja siitä seuranneet toimenpiteet (jos ei mikään muutu, niin mikään ei muutu!) pitää käydä lävitse aina niin yritys kuin tiimitasollakin. Siellä missä niillä on merkitystä.

Mikäli kuitenkin henkilöstösi tai itse et koe että mitattavilla asioilla
on merkitystä, niin lopeta henkilöstösi ajan tuhlaaminen heti
ja käytä aika vaikka henkilöstön kanssa keskustelemiseen
tai muuhun hyödyllisempään.

Tunteiden johtamisessa on kuitenkin kyse ennen kaikkea ajattelutavasta, jossa hyväksytään että henkilöstön tunteilla on merkittävä vaikutus liiketoimintaan, tunteista keskustellaan ja ne otetaan mukaan päätöksiä tehtäessä. Tunteiden johtaminen on yrityksen näkökulmasta kova, johdettava asia jolla voidaan saavuttaa huikeita tuloksia, mutta se vaatii johdolta rohkeutta ja itsensä likoon laittamista. Kokeile aluksi vaikka alla olevalla listalla olevia asioita - lupaan, että sillä on merkittävä vaikutus liiketoimintaasi ja huomaat eron jo muutamassa viikossa.

Tunteiden johtamisen alkeita oman kokemuksen pohjalta

Vastaa ensin seuraaviin kysymyksiin:
o   Miten tunteet vaikuttavat omaan työhösi ja suoriutumiseen?
     Mitkä tekijät vaikuttavat tunteisiisi?
o   Mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstösi tunteisiin? Miten voit havaita 
     henkilöstösi tunnetilan?
o   Millä eri keinoin voit vaikuttaa henkilöstösi tunnetilaan?

• Ota henkilöstö mukaan luomaan yhteistä tarinaanne (strategiaa), kysy mitä tunteita strategia heissä herättää
•  Kysy, kuuntele ja ole kiinnostunut henkilöstön tunteista
• Sano useammin kiitos ja kehu henkilöstöä julkisesti hyvin tehdystä työstä
• Kerro omissa raportointipalavereissa ja puheenvuoroissa miltä sinusta itsestä tuntuu
• Organisaatio on johtajansa näköinen - johtaja ja esimies ovat tärkeimmät henkilöt tunnekokemuksen luomiseen 
• Tunnekokemus tarttuu ihmisestä toiseen – minkälaista tunnekokemusta itse välität eteenpäin, puhutteko numeroista ja tarkasteletteko pylväitä kalvolta vai puhutteko unelmista, tavoitteista, taisteluista, onnistumisista, iloista ja suruista?

 

Tunteiden mittaamisesta kiinnostuneille

• Luo kuukausittain (tai kvartaaleittain) tehtävä kysely henkilöstölle, jonka tulokset käydään aina lävitse

• Keskity kyselyssä asioihin joista haluat saada lisätietoa liiketoiminnan kehittämiseen

• Pidä kyselyn tekeminen mahdollisimman kevyenä

• Huolehdi että tulokset ja toimenpiteet käydään aina lävitse henkilöstön kanssa

• Huolehdi että tulokset ohjaavat tekemistä, eli niillä oikeasti on merkitystä

• Edistyneemmät yritykset voivat samalla kerätä ideoita liiketoiminnan kehittämiseksi tai vaikka tietoa osaksi strategian tekemistä tai jalkauttamista

 

Topi Valtakoski
Menestyksen Strategiat 2013-2014-ohjelman osallistuja
linkedin.com/in/topivaltakoski
twitter.com/TValtakoski