JYU EMBA: Mikä on taloudellisesti tyhmintä mitä olet nähnyt?

Mitä veikkaat, kuinka 24 pätevää EMBA-opiskelijaa näkee talouden tyhmyydet? Kysymys on monellakin tavalla mielenkiintoinen, sillä yritystieteessä on erityisen arvokasta etsiä johtajan ja osaajan omaa näkökulmaa. On tärkeä tietää ja ymmärtää kuinka jotain kokonaisuutta johtava ja kehittävä toimija itse hahmottaa asiat: mikä on hänen maailmassaan keskeistä ja tärkeää.

Kysymys on mielenkiintoinen myös siksi, että talouden merkitys koko ajan korostuu. Taloudellinen menestys on keskeistä organisaatioiden ja kansakuntien kehittymiselle ja se luo omalta osaltaan mahdollisuuksia rakentaa hyvää elämää. Mutta kuten kaikki tiedämme, taloudellinen menestyminen ei ole itsestään selvyys, se tuntuu ennemminkin olevan harvinaista herkkua näinä aikoina, jolloin globaali talousjärjestelmä muuttaa jatkuvasti ja nopeasti muotoaan.

Niinpä tämän vuoden Talouden johtaminen EMBA-ohjelmaan virittäydyttiin pohtimalla mikä on taloudellisesti tyhmää, mistä tyhmyys syntyy ja kuinka tyhmyyden määrää voisi vähentää.

Talouden johtaminen ohjelmassa on kaksi päävirtausta. Ohjelmassa paneudutaan laskentatoimen, johdon laskentatoimen ja strategisen laskentatoimen keskeisiin kysymyksiin ja viitekehysten käyttöön eri johtamisen tilanteissa. Toisaalta ohjelmassa on vahvasti esillä jokaisen osallistujan oma talouden johtamisen haaste, eli kysymys on siitä kuinka kukin entistäkin paremmin voisi tunnistaa oman organisaation taloudellisen menestymisen kulmakivet ja auttaa organisaatiotaan menestymään.

Kuten edellä sanotusta voi päätellä, niin Talouden johtamisen ohjelmassa talous nähdään laajasti ja iskulauseita ovat mm. seuraavat: talous on väistämättä mukana jokaisessa ajatuksessa ja teossa; jossakin ympäristössä /tilanteessa parasta talouden johtamista on olla puhumatta taloudesta yhtään mitään. Ohjelman tulokulma näkyy myös vaikkapa blogissa Could someone make more money than you - the real question in strategic accounting

Tältä pohjalta seminaarin aluksi käytiin kierros, jossa kukin osallistuja lyhyesti vastasi kysymykseen:

Mikä on taloudellisesti tyhmintä mitä olet nähnyt?

Seuraava yhteenveto on tulkintani vastauksista.

Monissa vastauksissa oli useita kohtia ja keskustelu kaikkinensa oli hyvin rikasta, joten tulkintani tiivistää keskustelua melkoisesti. Lisäksi vastauksia arvioitaessa on huomioitava tilanne, jossa keskustelu käytiin eli kyseessä oli tiivis kommenttikierros seminaarin alussa: tämä puite luo omat reunaehtonsa kun arvioidaan vastauksia ja mietitään millaisia asioita esille nostettiin.

Tulkinnassani ryhmittelen vastaukset seuraaviin ryhmiin: Asiakas, Ajattelumallit, Toiminta, Yhteiskunnan ilmiöt ja sääntely, Maailman tapahtumat ja Talouden unohtaminen.

Asiakas

Talouden näkökulmasta keskeistä on tunnistaa asiakkaan saama hyöty ja asiakkaan maksuvalmius. Hinnoitteluosaaminen korostuu. Tärkeää on myös osata laatia taloudellisesti järkeviä sopimuksia, jotka toimivat eri tilanteissa ja pitkällä tähtäimellä. Katteeton uusi kauppa ei ole iloinen asia.

Ajattelumallit

Tämä kohta sai useita erilaisia vastauksia. Nähtiin, että usein taloudellinen tyhmyys nousee siitä, että ei hahmoteta mitä asiat ovat isoja ja mitkä pieniä, jolloin keskeinen resurssi eli (johdon, asiantuntijoiden, päättäjien) huomio, aika ja ajatteluenergia suuntautuu vääriin kohteisiin. Taloudellisti järkevää on myös kyky arvioida investointien ja erilaisten hankkeiden tuottoja ja kustannuksia eikä esimerkiksi vetäytyä investoinnista vaikkapa siksi, että se on kooltaan merkittävä ja aikaisemmat kuviot ylittävä.

Toiminta

Myös toiminnan puutteet nostettiin esille talouden näkökulmasta. Huolimattomuus tulee äkkiä kovin kalliiksi, samoin isoja taloudellisia menetyksiä voi tulla saatavien ja hankintojen sekä ylipäätänsä toiminnan riittämättömästä valvonnasta. Tärkeää on myös kyky hallita kassavirtoja eri tilanteissa ja tunnistaa tuloslaskennan ja kassavirtalaskennan oikeat käyttökohteet.

Yhteiskunnan ilmiöt ja sääntely

Joissakin kommenteissa otettiin esille myös isoja yhteiskunnallisia ilmiötä talouden näkökulmasta katsottuna. Esille nousi niin sosialismi, kuin markkinatalouskin ja ylipäätänsä kyvyttömyys nähdä kuinka nopeasti maailma ja tilanteet muuttuvat.

Jossakin hetkessä perustellulta vaikuttanut toiminta voi hämmästyttävän pian osoittautua kestämättömäksi. Kovasti esille nousi myös hankintalaki, kilpailutus ja tähän liittyvät säännöt sekä näiden kautta yhteiskunnassa ja organisaatioissa toteutuva toiminta.

Maailman tapahtumat

Maailmalla syntyneistä talouden tyhmyyksistä otettiin esille subprime kriisi. Eräs reitti palautella mieleen subprime kriisin aineksia on oheinen video. Se kertoo samalla englantilaisen huumorin tasosta, jossa jopa haasteellisia ja monimutkaisia talouden kysymyksiä pystytään käsittelemään oivaltavan huumorin keinoin https://www.youtube.com/watch?v=mzJmTCYmo9g

Talouden unohtaminen

Sokerina pohjalla talouden tyhmyyksistä otettiin esille tilanteet, joissa talous unohdetaan kokonaan, vaikka sen kuuluisi olla yksi elementti päätöksenteossa. Joissakin tilanteissa vaikkapa kiinnostus viimeisintä teknologiaa kohtaan jyrää ja toimii päätöksen teon keskeisenä, melkeinpä yksinomaisena kriteerinä.

Kiitos

Kiitos kaikille ajatuksista ja kommenteista. Kovasti jäimme miettimään, että mistä taloudelliset tyhmyydet eri tilanteissa oikein johtuvat. Ovathan useimmiten liikkeellä pätevät ihmiset ja halu viedä asioita eteenpäin. Miksi silti näyttäisi rakentuvan asetelmia, joissa ainakin ulkoapäin katsoen taloudellinen tyhmyys pääsee nostamaan päätään.

Onko tuo havainto ankeata ulkopuolisen viisautta, joka perustuu siihen, että ei kuitenkaan ymmärretä tarpeeksi syvästi niitä puitteita ja haasteita, joissa eri tilanteissa toimitaan. Varmasti sitäkin. Mutta samalla aina on mahdollista parantaa, joskus jopa harppauksinkin, näin on varmasti myös talouden saralla.