Katselin jokin aika sitten johtamisen asiantuntijan, BCG:n Roselinde Torresin, TED-esitystä aiheesta ”What it takes to be a great leader”
Ja kysymys
siis kuuluu: ”Millainen on tämän ajan hyvä johtaja?” Ok, myönnetään, kysymys
tuntuu jotenkin ikuiselta ja kuluneeltakin. Siitä huolimatta kysymys on äärimmäisen
merkittävä, kun ajatellaan ihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä erilaisissa yhteisöissä,
yrityksissä, organisaatioissa ja koko yhteiskunnassa… koko maailmassa. Esimiehellä
ja johtajalla on merkittävä rooli vaikuttaessaan yhteisöjen dynamiikkaan,
ilmapiiriin, kulttuuriin ja sitä kautta yrityksen tai muun organisaation
menetykseen.
Torres ei
äänestä kaikkitietävien ja käskyjä jakavien supersankarijohtajien puolesta
tämän päivän johtajina. Hyvä. Sen sijaan Torres peräänkuuluttaa tulevaisuuteen
orientoitumista sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä muutoksia. Myös laajat ja
monipuoliset verkostot ovat äärimmäisen tärkeitä. Torres sanoo myös, että hyvällä
johtajalla on rohkeutta tehdä asioita eri tavalla. Hyvä johtaja uskoo omaan
visioonsa ja ideoihinsa, vaikka kaikki muut eivät niitä allekirjoittaisikaan.
Ok.
Melkein
itsestään selvästi Torresin näkemyksistä on helppo olla yhtä mieltä. Mutta mitä
noiden hyvän johtajan ominaisuuksien taustalla itse asiassa on? Milloin
tuollaiset johtajan ominaisuudet ovat mahdollisia? Voisiko perustavaa laatua
oleva kysymys ollakin, miksi ihmisestä ylipäätään tulee esimies tai johtaja?
Johtaminen ja esimiestyö ovat omia osaamisalueitaan ja ne vaativat
erityisosaamista. Se, että ihminen on erinomainen kirurgi, tutkija tai
putkimies, ei tee hänestä automaattisesti erinomaista johtajaa. Se, että
ihminen haluaa olla johtaja ja käyttää valtaa, ei tee hänestä välttämättä hyvää
esimiestä. Ja vielä, jos ihmisestä tulee johtaja vastoin omaa tahtoaan,
lopputulos on harvoin erityisen hyvä.
Entäpä, jos
johtajuuden taustamotiivina olisikin yksinkertaisesti aito halu tuottaa
toisille ihmisille ja ympäristölle hyvää ja hyvinvointia? Hyvää ja hyvinvointia
voitaisiin synnyttää esimerkiksi menestyvällä bisneksellä tai muuten tärkeällä,
merkityksellisellä ja inspiroivalla toiminnalla organisaatiosta riippuen.
Voisiko olla, että aito halua tuottaa hyvinvointia tekisi johtamisesta
luonnostaan rehellistä ja avointa? Samalla yhteistyö, toisen huomioonottaminen,
luottamus ja tehtävien jakaminen olisivat lähes itsestään selviä. Ehkäpä missio
ja visio muodostuisivat helpommin yhteisiksi ja strategiatyöstä voisi tulla
aidosti yhteisön yhteinen prosessi.
Millainen on
hyvä johtaja? Pitäisikö meidän mieluummin kysyä, miksi haluat olla hyvä
johtaja? On ihmisiä, joiden ei missään nimessä toivoisi päätyvän johtajiksi. Ja
sitten on ihmisiä, jotka melko varmasti menestyisivät erinomaisesti johtajina
luoden ympäristöönsä hyvää ja hyvinvointia. Onnekkaita ovat yhteisöt, joissa johtajuus
kohtaa hyvän johtajan.
markku.laajala(at)jyu.fi |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti