Oma maa on mansikka, mutta muu maa on myös – kansainväliset opintojaksot EMBA-opinnoissa

Executive MBA -ohjelmamme ytimessä ovat sekä henkilökohtainen että organisaation oppiminen ja kehittyminen. Oppiminen on kokemuksellinen prosessi, jota tukevia kokemuksia voi hankkia monella tavalla. 

Yksi tapa on tutustua johtamiseen ja organisaatioiden toimintaan eri maiden kulttuureissa. Globalisaation ja organisaatioiden toiminnan kansainvälistyessä erilaisten kulttuurien huomioiminen korostuu johtamisessa. Kansainväliset opintojaksot ovatkin tärkeä osa Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaa.

” Aina oppii jotain uutta, kun lähtee kotoa pois"

Menestyksen Strategioita Pariisista

EMBA-ohjelmaamme kuuluvassa Menestyksen Strategiat –koulutuksessa kansainvälinen opintojakso on vakiintunut osa kurssin ohjelmaa. Opintojakso on avoin kaikille EMBA-opiskelijoillemme ja alumneille.

Menestyksen Strategiat -ohjelman kansainväliset opintomatkat ovat suuntautuneet mm. Yhdysvaltoihin, Islantiin, Puolaan, Venäjälle ja Irlantiin. Matkakohteet ovat usein olleet Jyväskylän yliopiston yhteistyöyliopistoja ja –kauppakorkeakouluja, joilla on akkreditoituja EMBA-ohjelmia ja erityisosaamista jollain johtamisen kannalta merkityksellisellä, hyödyllisellä ja kiinnostavalla osa-alueella.

Keväällä 2018 Menestyksen Strategiat -ohjelman kansainvälinen opintojakso toteutettiin Pariisissa, jonne matkaamme myös tämän vuoden huhtikuussa.

Pariisissa yhteistyökumppaninamme toimii École des Ponts Business School, joka on osa Ranskan vanhimpiin ja arvostetuimpiin kuuluvaa École des Ponts’n teknistä yliopistoa. 10.4.2019 alkavan Menestyksen Strategioiden kv-jakson pääteemoina ovat Innovation Management ja Design Thinking sekä menestyksen strategiat uusien digitaalisten teknologioiden hyödyntämisessä. 

Ohjelmassa on lisäksi useita yritysvierailuja sekä tutustumista ja verkostoitumista Ecole des Ponts’n EMBA-opiskelijoiden kanssa.

Mitä hyötyä kv-opintojaksosta on?

Millaiset kokemukset kv-jaksolla voisivat sitten parhaiten tukea johtajan oppimista? Toki tiedollinen anti luentojen ja workshopien muodossa on tärkeää. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin saada kokemuksia organisaatioiden toiminnasta hieman erilaisessa kulttuurissa yritysvierailuiden myötä. Vaikka haasteet olisivat samankaltaisia kuin omassa organisaatiossa, ratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia.

Myös itsestä voi oppia uusia asioita, kun toimitaan erilaisessa ympäristössä eikä kielikylpykään ole koskaan pahasta. Kotiin palatessa pystyy hetken aikaa tarkastelemaan omaa organisaatiota hieman ulkopuolisin silmin.  Silloin voi löytää omasta itsestä ja organisaation toiminnasta uusia kehittämisen kohteita. Toisaalta, voi olla myös helpompi arvostaa kaikkia niitä asioita, jotka ovat hyvin ja paremminkin kuin muualla.

”Joskus pitää mennä vähän kauemmaksi, että näkee lähelle.”

markku.laajala(at)jyu.fi
koulutuspäällikkö, Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
emba.jyu.fi

Pitääkö johtamisesta olla huolissaan?

Johtajuus on kriisissä? Johtajuuteen on liitetty negatiivisia asioita, kuten narsismi, korruptio ja erilaiset väärinkäytökset. Metoo-kampanjakin liittyy vallan väärinkäyttämiseen.

Huono johtaminen lisää työntekijöiden poissaoloja, vaihtuvuutta ja vähentää tehokkuutta. Näiden kustannusvaikutusten on arvioitu olevan amerikkalaisissa organisaatioissa vuositasolla n. 24 miljardia. Maailman poliittinen johtaminen on tempoilevaa ja linjatonta mikä aiheuttaa huolta ja pelkoa. Ja Suomeenkin on rantautunut uusi termi vatulointi…

Kyllä johtamisesta pitää siis olla huolissaan.

Tarvitaan uudenlaista ja parempaa johtamista. Mutta miksi johtamistehtävät eivät kiinnosta oikeanlaisia henkilöitä? Miksi johtaminen ei motivoi? Mikä johtamisessa pelottaa?

Tutkimusten mukaan nuoremmat sukupolvet eivät enää ole kiinnostuneita aiempien sukupolvien tapaan johtamisesta. He eivät halua antaa kaikkea aikaansa työlle, vaan pitävät yhtä tärkeinä myös muita elämänalueita. He ovat vähemmän sitoutuneita ja heille tärkeää on tehdä työtä samanmielisten kanssa yhdessä. Nyt tarvittaisiin uusia nuoria johtajia, joilla on digiosaamista, mutta heitä eivät johtotehtävät kiinnosta.

Myös sukupuolten välillä on eroja, naiset ovat vähemmän kiinnostuneita johtamistehtävistä kuin miehet. Heille annetaan siihen ehkä vähemmän mahdollisuuksiakin (lasikattoilmiö), mutta he myös miehiä tarkemmin punnitsevat johtotehtävän tuomia negatiivisia vaikutuksia. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että naisjohtajien määrällä on suora yhteys tuottavuuden paranemiseen.

Jyväskylän yliopistossa vieraillut prof. Zeynep Aycan on pyrkinyt tutkimuksessaan selvittämään mitkä ovat niitä johtamiseen liittyviä huolenaiheita, jotka estävät johtotehtäviin hakeutumista.

Prof. Aycanin mukaan henkilö itse pystyttää itselleen ikään kuin ylitsepääsemättömän seinän, koska hän on liikaa huolissaan mahdollisista johtamiseen liittyvistä negatiivisista seuraamuksista. Tällaisia huolia ovat mm. huoli mahdollisista epäonnistumisista tehtävässä, huoli työn ja perheen yhteensovittamisesta ja huoli harmista, jonka mahdollisesti joutuu aiheuttamaan muille.

Usein väärä henkilö valikoituu johtajaksi, koska johtajaksi sopivampi henkilö jättäytyy taka-alalle, eikä edes välttämättä halua johtajaksi. Juuri näitä oikeita henkilöitä tulisi rohkaista ja kannustaa johtajiksi. Oikeiden ehdokkaiden puuttumisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla organisaatioille hyvin korkeat  (ks. Schyns&Schilling 2013).

Syinä haluttomuuteen siirtyä johtotehtäviin on mm. tyytyväisyys nykyiseen tehtävään, ei haluta tehdä pidempää päivää, vaadittava tutkinto puuttuu tai epäillään omaa kyvykkyyttä. ”Ollakseen hyvä johtaja, täytyy johtamistehtävän jonkin verran huolettaakin. Se ei kuitenkaan saa huolettaa liian paljon eikä toisaalta liian vähänkään”, prof. Aycan painottaa.

Johtamiskoulutus on yksi vaihtoehto vähentää johtotehtäviin liittyviä huolenaiheita. Tämä käy ilmi myös EMBA-ohjelmastamme valmistuneille tehdystä vaikuttavuuskyselystä, jossa vastaajat kertoivat erityisesti itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihin kasvaneen opintojen aikana. Tällöin myös uskallus ottaa vastaan ja hakeutua johtotehtäviin selkeästi kasvaa.

sirpa.koponen(at)jyu.fi
Koulutuspäällikkö ja johtamisen tutkija
Executive MBA-koulutus

Lähteenä prof. Zeynep Aycanin esitysmateriaali ja haastattelu 15.2.2018, EMBA asiakas-ja alumnitilaisuus, Helsinki
Schyns & Schilling 2013. How bad are the effects of bad leaders? Ameta-analysis of destructive leadership and its outcomes


Kuva 1: Javi_indy / Freepik>freepik.com