Nähdä vai tehdä, kas siinä vasta pulma

Ari Manninen piti mainion puheen valmistuneille EMBA-diplomien jakotilaisuudessa. Puhe käsitteli näkemistä ja katsomista, joissa on osittain jotain samaa, mutta kuitenkin ihan eri asioita. 

Valmistaudun parhaillaan tämän vuoden Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelmaan ja sain näistä kahdesta, sinänsä toisistaan irrallisesta asiasta, ajatuksen käsitellä blogikirjoituksessani tulevaisuuden näkemistä ja siihen valmistautumista. Näissäkin on samantapainen käsitepari, joka näyttää nopeasti katsottuna samalta, mutta ei sitten kuitenkaan. 

Ihmiselle on historian saatossa jo hyvin varhain kehittynyt erityinen taito: kuvittelu. Tämä taito pitää sisällään sekä täysin fiktiivisen kuvittelun että jonkin tietyn tilanteen odotuksen. Jos pidät palloa kädessäsi ja tiputat sen, pystyt ennalta kuvittelemaan sen putoavan suoraan alas ja pallon rakenteesta riippuen, pystyt arvioimaan myös sen pomppaamista. Tämä on yksinkertainen esimerkki, mutta kuvaa hyvin kykyämme “nähdä” tilanne, jota ei vielä ole tapahtunut. Siinä ei kuitenkaan tarvita vielä välttämättä erityistä valmistautumista. 

Strategiatyössä puhutaan hyvin usein skenaarioista, jotka ovat tilanteita, joita ei ole vielä olemassa, mutta jotka voisivat tulla tapahtumaan. Ne ovat siis kuvitelmia. Skenaariot eivät ole ennustuksia, vaan perusteltuja ehdotuksia tulevasta, ja niiden tarkoitus on toimia päätöksenteon tukena. Tulevaisuus sitten aikanaan muotoutuu jonkinlaiseksi, joka on tai ei ole näiden ehdotuksien mukainen.  

Nyt pääsemmekin tarkastelemaan tulevaisuuden näkemistä ja siihen valmistautumista. Se, että meillä on skenaario esimerkiksi jäätiköiden sulamisesta ja merenpinnan noususta, ei vielä tarkoita sitä, että siihen oikeasti valmistuttaisiin, vaan itse valmistautuminen on oma, erillinen sarja toimintoja, jotka on erikseen päätetty tehdä. Valmistautuminen voi olla tulevaan sopeutuvaa tai se voi olla myös pyrkimys jonkin skenaarion, mahdollisen tulevaisuuden, muuttamiseksi erilaiseen muotoon.  

Kuitenkin jo ajatus siitä, että meillä on mahdollista päätyä johonkin tiettyyn tulevaisuuteen voi mahdollisesti käynnistää uudenlaisen kuvittelun ketjun: toivonko tuollaista tulevaisuutta, haluanko sen tapahtuvan vai pyrinkö vaikuttamaan sen vaihtoehdon häviämiseen? 

Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen on oleellisesti erilainen kuin kaksi muuta: toivon sitä, mutta jätän tapahtuvan kulun muiden harteille. Toisessa on jo vahvempi kannanotto: haluan sitä! Jos haluan sitä riittävän paljon, ehkä pyrin myös vaikuttamaan sen toteutumiseen. Kolmannessa tämä vaikuttaminen on jo kirjoitettu auki, joten se pitää sisällään suoraan toiminnan. Kuvitelma tulevasta ei siis suoraan johda mihinkään, vaan se on vain kimmoke päätökselle toimia. 

Ihmisen erityisominaisuuden ansiosta tulevaisuutta on siis mahdollista kuvitella ja kaikenlaista kivaa on myös helppo toivoa. On kuitenkin kokonaan eri asia luoda kuvia mahdollisista tulevaisuuksista ja tehdä sekä toteuttaa näiden perusteella toimintasuunnitelmia. Ne vaativat aktiivista ja systemaattista työtä sekä sopivia menetelmiä. Mm. näitä menetelmiä pohdimme yhdessä joulukuussa käynnistyvän Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman osallistujien kanssa.

Suunnitelmallisesti kohti valoisempaa tulevaisuutta! 

jani.kurhinen(at)jyu.fi

koulutuspäällikkö, JYU Executive MBA

Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja

Muuttaako tekoäly työelämän?

JYU EMBA alumni- ja asiakastilaisuus järjestettiin Kuopion Puijonsarvessa 5.9. Tilaisuuden teemana oli tekoäly ja aiheesta puhumassa Antti Merilehto, viime vuoden myydyimmän ”Tekoäly – matkaopas johtajalle” –tietokirjan kirjoittaja ja AI  Strategy Companyn toimitusjohtaja.

Tekoälystä puhutaan kaikkialla, sitä pidetään toisaalta uhkana - se vie työpaikat ja toisaalta mahdollisuutena, jonka avulla organisaatioiden toimintaa voidaan tehostaa. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että tekoäly loi vuonna 2018 kolme kertaa enemmän  uusia työpaikkoja kuin mitä se korvasi.

Mitä tekoäly ja koneoppiminen ovat?

Tekoäly on tietokoneen suorittamaan toimintaa, joka jäljittelee ihmiselle tyypillisiä älykkyyttä vaativia toimintoja. Sellaisia toimintoja ovat mm. erojen ja samankaltaisuuksien havaitseminen, päättely, oppiminen, ennakointi ja päätöksenteko. Tekoäly tarkoittaa siis koneiden kykyä reagoida tilanteisiin ihmisälyn kaltaisesti. 

Koneoppimisessa puolestaan kone oppii itsenäisesti datasta, toistuvista tilanteista ilman että sitä erikseen opetetaan. Aina kun ihminen käyttää tietokonetta, etsii tietoa, lukee uutisia tms. tulee samalla kertoneeksi koneelle mikä on hänelle tärkeää ja samalla opettaa konetta, miten se pystyy jatkossa palvelemaan entistä paremmin.

Mitä tekoälystä tulisi ymmärtää?

Jokaisen tulisi ymmärtää tekoälyn ja koneoppimisen perusasiat, painotti Merilehto. Tällöin osaat vastata kysymykseen: ” Voinko minä käyttää tekoälyä/koneoppimista ongelman x ratkaisemiseen? Tekoäly on jo täällä ja organisaatiossa olisi herättävä tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin. Asiakas-dataa tulisi kerätä koko ajan. Monessa organisaatiossa dataa on jo valtavasti valmiina, mutta sitä tulisi myös hyödyntää asiakkaan palvelun ja tuotteen kehittämiseen. Jos sinun organisaatiosi ei sitä tee, joku toinen tekee ja ohittaa sinut, oli Merilehdon vahva viesti.

Tilaisuuden yhteistyökumppania, tavaratalonjohtaja
Pia Virtasta, Sokos Kuopio, kiinnosti erityisesti
palautteeen temaattinen analysointi.

Emme aina tajuakaan, kuinka tekoäly on jo mukana kaikessa. Kun käytämme Amazonia, Netflixiä, Sptifyitä, ne osaavat tekoälyä hyödyntäen tehdä meille suosituslistoja. Samoin tapahtuu Pinterestissä, Facebookissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa. 

Kaupan alalla käytetään asiakasdataa asiakasymmärryksen kasvattamiseen, pyrkimyksenä kohdentaa oikeita tuotteita oikeille kohderyhmille oikeaan aikaan jne. Tekoälyn ja robotiikan ennustetaan myös muuttavan terveydenhuoltoa. 

Tällä hetkellä tekoälyä hyödyntäen pystytään seulomaan valtavat määrät dataa ja sitä käytetään avuksi diagnostiikassa. Olemme myös jo nähneet, kuinka robotteja hyödynnetään vanhusten hoivapalveluissa.

Package Media – digitaalisten pakkausten tehdas

Tilaisuuteen osallistunut EMBA-alumni Mauri Reinilä, Package Median toimitusjohtaja, kertoi, että heidän yrityksensä on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin digitaalisten pakkausten tehdas, jonka tuottamiin ”älypakkauksiin” voidaan painattaa tuotteiden rekisteröintitietoja ja kännykällä luettavia koodeja. 

Näiden koodien avulla pakkauksia voidaan seurata ja saada tarkkaa tietoa ketkä niitä ostavat ja myös niiden käyttötilanteista. Koodeilla voi kirjautua verkkopeliin tai käyttäjäyhteisöön jakamaan kokemuksia tai voit tilata itsellesi personoidun pakkauksen. Digitaalisen pakkauksen mahdollisuudet ovat monet ja ala kehittyy koko ajan, kertoi Reinilä.

Mitä seuraavaksi?

Tekoäly siis vääjäämättä muuttaa ja on jo muuttanut työelämää ja kaikkia toimialoja. Jos tekoälyä käytetään oikein se antaa mahdollisuuksia kehittää työtehtäviä ja liiketoimintaa uudella tavalla. Mahdollisuuksia tulisi lähteä selvittämään organisaatioissa seuraavien Merilehdon listaamien kysymysten avulla:

• Miten kasvattaa kilpailukykyä tekoälyn avulla?
• Miten hyödyntää dataa kaikissa liiketoiminnoissa?
• Miten nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa? 

JYU EMBA alumni- ja asiakastilaisuuksia järjestetään kolme kertaa vuodessa (syys-, helmi- ja kesäkuussa) ajankohtaisten teemojen ympärille. Seuraava tilaisuus on Helsingissä, Helsinki Congress Paasitornissa 11.2.2020 teemalla ”Vastuullinen johtaminen”. Varaa päivä jo kalenteristasi!

sirpa.koponen(at)jyu.fi
Koulutuspäällikkö, alumnivastaava
JYU Executive MBA



______________________________________________________________________________

Lähteet:
Merilehto, A. Esitys 5.9.2019 JYU EMBA alumni- ja asiakastilaisuudessa
Muut lähteet:Komonen, J. 2019. Viekö tekoäly kaikki työpaikat? Tuore tutkimus antaa ihmisille lohtua.
Korhonen, K. 2018. Tekoäly terveydenhuollossa – paljon mahdollisuuksia, paljon odottelua.
Lehtonen, T. 2018. Tekoäly: uhka vai mahdollisuus.
Merilehto, A. 2018. Tekoäly – matkaopas johtajalle.