Sitä saa mitä tilaa? - Johtamiskoulutukselle asetettujen tavoitteiden vaikutus EMBA-opiskelijan uramenestykseen

Executive MBA -ohjelmaan osallistutaan erilaisilla tavoitteilla. Jollain tapaa tavoitteet liittyvät aina johtajana kehittymiseen ja oman osaamispääoman kartuttamiseen. Tavoite voidaan liittää myös selkeästi uramenestykseen. Uralla menestyminen tarkoittaa kuitenkin eri ihmisille eri asioita.  

Viime vuonna tehdyssä gradussaan Niilo Korhonen haastatteli kymmentä EMBA-alumniamme ja selvitti, millaisia merkityksiä he antoivat uramenestykselle, liittyikö uramenestyksen tavoittelu heidän syihinsä osallistua EMBA-koulutukseen ja minkälaisia vaikutuksia EMBA-ohjelman suorittamisella oli heidän uramenestykseensä.

Uramenestys määritellään seuraukseksi työntekijän uransa varrella kokemista positiivisista kokemuksista. Sitä voidaan mitata etenemisen, oppimisen, toimeentulon ja psykologisten tarpeiden näkökulmasta. Eteneminen sisältää muun muassa aseman hierarkiassa, vallankäytön mahdollisuudet ja itsenäisyyden. Oppiminen tarkoittaa uusien kykyjen ja taitojen omaksumista. Toimeentulo puolestaan tarkoittaa työstä saatua korvausta ja työmarkkina-asemaa. Psykologiset tarpeet tarkoittavat tyytyväisyyttä, itsensä toteuttamista, tunnustuksen saamista, itsekunnioitusta ja muutoksiin sopeutumista.

Miten uramenestys arvioidaan?

Menestyksen arvioinnin kannalta keskeisintä on se, arvioiko menestystä henkilö itse vai tapahtuuko se toisen henkilön tai tahon toimesta. Toisten tekemä arviointi perustuu objektiivisiin kriteereihin, joita ovat perinteisempään uramenestykseen liitetyt tekijät kuten palkan suuruus, henkilön saamien ylennysten määrä tai se, kuinka nopeasti hän on edennyt organisaationsa hierarkiassa.

Henkilön itsensä tekemä arviointi puolestaan perustuu subjektiivisiin kriteereihin, joihin liittyvät olennaisesti koetut tunteet ja tuntemukset ja sitä voidaan mitata mm. tarkastelemalla henkilön työtyytyväisyyttä, vapautta, itsenäisyyttä sekä perhe- ja työelämän tasapainoa. Subjektiivisen uramenestykseen liittyy myös itseluottamus, joka vaikuttaa siihen uskooko henkilö pystyvänsä hoitamaan hänen eteensä tulevia tehtäviä.

Gradututkimukseen osallistuneille uramenestyksen määrittelyn näkökulmasta subjektiivinen uramenestys oli objektiivista uramenestystä merkittävämpi tekijä. EMBA-koulutukseen osallistumisen taustalla olevia subjektiivista uramenestystä edustavia tavoitteita olivat itsensä ja osaamisensa kehittäminen. Ensisijaisesti koettiin uramenestyksen muodostuvan mielekkäästä ja haastavasta työstä. Lisäksi vaikuttamismahdollisuudet työssä, arvostetuksi tuleminen, työstä saatava palaute sekä mahdollisuus kehittyä työssä koettiin tärkeiksi uramenestystekijöiksi. Tittelin tavoittelua ei niinkään koettu tärkeäksi.  

Myös objektiivisen uramenestyksen tavoittelu oli merkittävä tekijä EMBA-koulutukseen osallistumisen taustalla. Siihen liittyi erityisesti tavoite ansiotason kasvusta ja uralla etenemisestä.  

EMBA-koulutuksen vaikutus uramenestykseen

EMBA-koulutuksen suorittamisesta seurasi sekä objektiivista että subjektiivista uramenestystä tai jompaa kumpaa edellisistä lähes kaikkien haastateltavien kohdalla. Vaikutukset subjektiiviseen uramenestykseen ilmenivät 

• tiedollisen pääoman ja osaamisen karttumisena
• itseluottamuksen kasvuna
• työtehtävien ja työyhteisöjen kehittymisenä sekä
• parantuneena työtyytyväisyytenä

Lisäksi subjektiiviseen uramenestykseen kuuluviksi koettiin koulutuksen aikana syntyneet verkostot sekä potentiaalisten työ- ja uramahdollisuuksien monipuolistuminen.

Objektiivista uramenestystä edustavia tekijöitä olivat

• siirtyminen uusiin tehtäviin tai uuden työnantajan palvelukseen sekä 
• positiivinen palkkakehitys
  
  

Tavoitteista totta

Mielenkiintoisin tutkimustulos oli kuitenkin se, että EMBA-koulutukselle asetetuilla uramenestykseen liittyvillä tavoitteilla oli yhteys uramenestyksen saavuttamiseen eli, jos koulutukselle oli asetettu uramenestykseen liittyviä tavoitteita, ne myös tuppasivat toteutumaan. Ja toisaalta mikäli koulutukseen osallistumisen motiivina ei ollut objektiivisen uramenestyksen tavoittelu, ei sitä myöskään seurannut EMBA-koulutuksen suorittamisesta.

EMBA-opintojensa alussa opiskelijamme pääsevät pohtimaan omia tavoitteitaan eri näkökulmista mm. EMBAn tavoitteet ja työmuodot –verkkokurssin tehtävissä.

Tämä tutkimus osoitti, että uramenestykseen liittyvien tavoitteiden asettaminen on tärkeää – opintojen myötähän voi käydä niin, että sitä saa mitä tilaa.

Tavoitteellista opiskelukevättä!

Sirpa Koponen
sirpa.koponen(at)jyu.fi

koulutuspäällikkö

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

 

Lähde: Korhonen, N. 2020. Executive Master of Business Administration –koulutuksen yhteys mies-ja naisjohtajien uramenestykseen.  

Miksi pitää palaveri?

Miksi palavereja oikein pidetään, mikä on niiden ydintarkoitus? Tämä blogi vastaa tuohon kysymykseen. Samalla blogissa julkaistaan ja kommentoidaan 12.3.2021 Twitterissä ja Linkedinissä tehtyjen pollien tulokset. Pollien kysymys oli: Miksi teillä on seuraava palaveri?

Alkuun on paikallaan tehdä käsitemäärittelyä. Mikä oikein on palaveri? Saattaahan olla, että mikäli käsitteet eivät ole kirkkaat niin joku on joskus palaverissa, vaikka ei itse edes tiedä olevansa sellaisen osallistujana tai vielä dramaattisempaa, joku luulee olevansa palaverissa mutta ei oikeastaan olekaan.

Mikä siis on palaveri? Yllättävästi palaverin käsitemäärittely onkin oma haasteensa ja johtaa huikeisiin etymologisiin syvyyksiin. Menemättä kovin pitkälle palaveri sanan taustaan voidaan todeta, että Englannin kielen palaver sana juontuu Portugalin kielen sanasta palavra.

Erittäin mielenkiintoinen on Englannin kielen palaver sana, joka oli ainakin itselle uusi tuttavuus. The Gambridge English Dictionary määrittelee palaver käsitteen seuraavasti (oma suomennos): keskustelu tai puhe joka kestää liian kauan ja joka ei ole tärkeää. Eipä olekaan ihme, että palaver sana ei juuri ole esillä, vaan usein vastaan tuleva Englannin kielen termi on meeting. Palaver-sana ei oikein onnistu palaverin brändäämisessä.

Mutta kuinka siis määritellä tarkasti palaveri. Mielestäni Suomen kielessä palaveri sanalla ei ole lähtökohtaisesti tuollaisia negatiivisia konnotaatioita kuten palaver sanalla oli. Suomessa palaveri on yleisesti tapaamisen ja neuvottelun synonyymi. Mutta tuo ei vielä riitä, nyt on aika määritellä Suomen kieleen tarkasti mitä palaveri käsite tarkoittaa. Ehdotan seuraavaa:

• vähintään kolme osallistujaa
• organisaation/projektin/verkoston toimintaan liittyvä asia
• fyysinen tai online (jos online niin kamerat päällä) 
• tapahtumassa ajatellaan yhdessä ja puhutaan 

Oli mielenkiintoista, että juuri kun olin omassa käsitelaboratoriossa keittänyt kokoon palaveri sanan määrittelyn, niin määrittely joutui ankaraan reaalimaailman testiin. Nimittäin perjantaina 12.3.2021 Voice of Finlandissa Danny julisti yhdessä kohtaa ohjelmaa, että vetäydymme ”PALAVERIIN”. Ja toden totta, siinä oli palaveri:

• kolme osallistujaa Danny, Toni Virtanen ja Sipe Santapukki
• ohjelman (meneillään olevan projektin) toimintaan liittyvä asia
• tällä kertaa tiukan fyysinen kokoontuminen
• ajattelua ja puhetta ilmeisen paljon

Ja vaikka tässä esitetty palaveri käsitteen määrittely tuli noin testattua, niin haastan samalla tulevat palaveri teeman pohtijat miettimään lisää palaverin käsitettä. Ehkäpä käsite tästä vielä tarkkenee tai muuttuu, saamme nähdä. Nyt on kuitenkin perusta valettu. Samalla kirkastuu ajatus, että palaveri on ihan muuta kuin pomon monologin kuuntelua kamerat kiinni. Palaveri vaatii kaikilta enemmän.

Tuntematonta Sotilasta mukaellen voisi sanoa, että palaverissa pitää olla tappamisen meininki. Tässä yhteydessä se tarkoittaa yhteistä aktiivista ajattelua käsillä olevien asioiden edistämiseksi.

Linkedin ja Twitter pollit palaverin pitämisen syystä

Tämän blogin valmisteluun liittyi myös Linkednissä ja Twitterissä tehdyt pollit, kiitos vastanneille. Esitetty kysymys oli: Miksi teillä on seuraava palaveri? Kyselyn tarkoitus oli herätellä miettimään palaverin ydin olemusta ja toisaalta saada hieman tuntumaa kuinka esitettyihin vaihtoehtoihin otetaan kantaa. Tulokset:

Pollit olivat auki ainoastaan yhden päivän. Vastausmäärit olivat seuraavat: Linkedin 26 vastausta ja Twitter 7 vastausta.

Tarkoitus ei ole esittää tätä perinteisesti kyselynä tai kyselyn tuloksena. Enemminkin tavoitteena on virittää ja monipuolistaa palaverin käsitteeseen liittyvää pohdintaa. Tästä suunnasta katsottuna on mielenkiintoista miettiä mm seuraavia kysymyksiä. 

• Millaiset ja kuinka onnistuneet olivat tässä esitetyt 4 vaihtoehtoa seuraavan palaverin syystä? 
• Mitä syitä sinä olisit laittanut omaan kyselyysi? Varmaan olisi mielenkiintoista syvemmin ja monipuolisemmin tutkia miksi palavereita oikein pidetään.
• Millaisella tutkimusotteella muuten ryhtyisit laajemmassa ja vakavasti otettavassa tutkimuksessa selvittämään palaverin pitämisen syitä?

Silti annetut vastaukset antavat ainakin alustavaa ajattelun aihetta. Näyttää, että palavereissa suunnitellaan, tämä on hyvin uskottavaa ja varmaan jokaisen palaverityöläisen arkikokemusta vastaavaa. 

Samalla pollit heittävät ilmaan mahdollisuuden, että palaverit voivat kyllä myös olla arkeen kuuluvaa rutiinia, joita ehkä jossain määrin on ja kuuluu olla ilman, että tarkemmin tulee mietittyä miksi niitä oikein pidetään ja kuinka niistä saataisiin tehot irti. 

Palaverit koetaan myös, voisiko sanoa, tavaksi ylläpitää sosiaalista pääomaa ja ehkäpä myös elää hetki mukavaa kaveriaikaa. Ja joskus (muilla kuin Twitterin käyttäjillä) voi olla myös ongelmia ratkottavana.

Palaverin ydinidea

Tämä blogi lähti palaverin syyn pohdinnasta. On monenlaisia organisaatioita ja monenlaisia tilanteita. Usein ihan hyvin perustellusti korostetaan, että palavereissa saisi usein (aina) olla esillä, joku seuraavista näkökohdista: 

1. Organisaation strategia
2. organisaation missio eli olemassaolon syy ansaitsee monen mielestä lähes joka palaverissa paikkansa, ja eivätkä varmaan ole väärässä nekään jotka sanovat
3. ”älkööt missään kokoontuko palaveria, jossa ei ole läsnä organisaation asiakas – ainakin ajatuksen tasolla”

Kaikki nämä ovat varsin perusteltuja näkemyksiä. Nyt kuitenkin otetaan vielä yksi askel – pieni yhdelle ihmiselle, mutta iso palaveri todellisuudelle.

Ehkä on nimittäin olemassa jotain, jonka päälle voidaan rakentaa kaikkea edellä mainittua: strategian mukaista etenemistä, perustehtävän entistä vaikuttavampaa toteuttamista ja asiakkaan yhä parempaa palvelemista.

Perustelematta, jokaiselle harkittavaksi ja itse kullekin omiin palavereihin työstettäväksi tarjoan vastauksen. Palaverin ydinidea aina ja joka paikassa ON: lisätä osallistujien energiaa.

Energisoivia palavereja sinulle ja tiimillesi!

Ari Manninen, johtaja

ari.manninen(at)jyu.fi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Avance-johtamiskoulutus

emba.jyu.fi 

Vihreämmät ruohot

Kohdalleni osui kaksi toisistaan täysin riippumatonta tapahtumaa, jotka kuitenkin käsittelivät täsmälleen samaa teemaa. Lähdetään tarinassa liikkeelle kuitenkin vähän taaempaa.

Biologiassa puhutaan ekologisista lokeroista, jotka tarjoavat tietyille eliöjoukoille soveltuvan tilan elää ja lisääntyä. Ihmisten sosiaaliset yhteisöt, niin digitaaliset kuin fyysisetkin, muodostuvat pääasiassa vastaavista lokeroista: meillä on tietyt harrastepiirit, työyhteisöt, tuttavat, sukulaiset, naapurustot ja keskustelupalstat sekä somekanavat. Näitä inhimillisen elämän lokeroita yhdistää tietyllä karkeustasolla samat perusominaisuudet kuin biologisia lokeroita. Niissä on tutut toimintatavat ja tämä ennustettavuus tuo mukanaan sekä turvallisuuden tunteen että myös tärkeän yhteenkuuluvuuden tunteen. 

No, sitten se havaintoni kahdesta toisistaan riippumattomasta tapahtumasta. Nämä kumpikin tilanne käsitteli tavoitteellista pakoa tuollaisesta tutusta lokerosta. Pako on ehkä vähän voimakas termi, mutta halusin käyttää sitä tehostekeinona korostamaan halua laajentaa omaa katsontakantaa tutun lokeron ulkopuolisilla tekijöillä. Toinen näistä tapahtumista liittyi yksilön omaan toimintaan ja toinen johtajan tahtotilaan murtaa oman tiiminsä kupla. 

Hypätään hetkeksi vielä sinne biologiseen lokeroon. Jos luonnossa syntyy tällaisia tiloja, eikö niiden voisi kuvitella olevan mahdollisimman hyviä tiloja elää ja olla? Kyllä, mutta samalla niissä on kuitenkin tietty perusongelma: ne ovat hyviä nimenomaan olemassa olevan olotilan säilyttämiseksi. Joskus muutos on kuitenkin suurempi kokonaisuutta kehittävä voima kuin tasainen olotila. 

Näitä muutoksia tulee välttämättä ulkoa, ja parhaiten sopeutuvat ovat vahvoilla Darvinin oppien mukaan. Toisaalta näitä muutoksia voi myös aktiivisesti itse etsiä ja hakea ennakoivasti sitä oivallusta, jonka tuleva muutos voisi tehdä.

Innovaatiokirjallisuus korostaakin erilaisten ajatusten törmäyttämisen merkityksellisyyttä. Kaikki törmäykset eivät johda innovaatioon, mutta onko sinulla varaa ottaa se riski, että menetät tämän mahdollisuuden? 

Jossain siellä aidan takana saattaa olla se vihreämpi laidun, ja sen voi löytää joko vahingossa tai tarkoituksella.

Jani Kurhinen, koulutuspäällikkö
jani.kurhinen(at)jyu.fi

JYU Executive MBA. Mahdollisuuksia muutokseen.
emba.jyu.fi