Tiedosta tekoihin - johtajan oppimisen iso kuva

Toisinaan meiltä kysytään, että millaiseen oppimisajatteluun johtajakoulutuksemme perustuu? Se onkin hyvä kysymys. Nyt olemme ensimmäistä kertaa kuvanneet julkisesti auki toimintamme taustalla olevat pedagogiset periaatteet sekä EMBA-koulutusta ohjaavan johtajan oppimisen mallin. Asiasta julkaistun akateemisen artikkelin voit ladata täältä. Tässä blogikirjoituksessa kiteytän asiasta olennaisimman: viitekehyksen jolla autamme johtajia hahmottamaan oman ammatillisen kehittymisen osa-alueita.

Näkemyksemme mukaan johtajan oppiminen koostuu neljästä elementistä. 

1 Asiantuntemus

Johtaminen edellyttää vankkaa ja laaja-alaista asiantuntemusta. Nimenomaan liikkeenjohdollinen näkökulma monipuolistaa johtajan osaamisvaatimuksia, laventaen kenttää pelkästä esimiestyöstä mitä erilaisimpiin liiketoiminnan keskeisiin kysymyksiin ja osaamisaalueisiin. Liiketoimintaympäristön muutos tuottaa koko ajan uusia teemoja (esimerkiksi uudet johtamismenetelmät, tekoälyn hyödyntäminen, vastuullisuus jne) joihin johtajan tulee perehtyä.

Millaisten liikkeenjohdollisten teemojen syvällisempi hallinta vahvistaisi sinun johtajuuttasi (henkilökohtainen osaamisprofiilisi)? Entäpä millaista liikkeenjohdollista osaamista organisaatiosi visio ja strategia edellyttää (strategialähtöisen osaamisen kehittäminen)?

Vankka asiantuntemus on johtajan ammatillisen kehittymisen keskeinen osa-alue. Kuitenkin hämmästyttävän usein se määritellään lähes ainoaksi oppimisen ulottuvuudeksi. Esimerkiksi koulutusohjelmien tavoitekuvaukset ovat tyypillisesti listauksia teemoista joita osallistuja paremmin hallitsee koulutuksen käytyään. Asiantuntemus on olennaista, mutta se on vain yksi neljästä johtajan oppimisen mallimme osa-alueesta.

2 Itsetuntemus

Johtamistyöhön kytkeytyvien tietosisältöjen ja asiantuntemuksen lisäksi keskeinen johtajan kehittymisen osa-alue on johtaja itse. Oman toiminnan reflektointi kytkeytyy johtajan ammatilliseen osaamiseen paitsi ongelmanratkaisukykynä, myös pyrkimyksenä jatkuvaan oppimiseen ja kykyyn uudistaa toimintaansa erilaisissa tilanteissa. Johtajana kokonaisvaltaisen kehittymisen eräänä päätavoitteena on oman johtajaidentiteetin selkeyttäminen itsetuntemuksen lisäämisen avulla.

Mitkä ovat henkilökohtaisen kehittymisesi tärkeimmät tavoitteet? Millaisin käytäntein reflektoit omaa toimintaasi ja pyrit tulemaan tietoisemmaksi omista toimintamalleistasi?

3 Kehittymisverkostot

Johtajan osaamisen kehittäminen on myös oman osaamisverkoston tietoista kehittämistä. Esimerkiksi johtamiskoulutuksen osallistujista rakentuu ammatillinen kehittymisverkosto, luottamukseen perustuvaa sosiaalista pääomaa. Uudet kontaktit sisältävät aina mahdollisuuden ajatusten sparraamiseen ja yhteisölliseen ongelmanratkaisuun, mutta myös muuhun ammatilliseen yhteistyöhön. Verkostojen muiden jäsenten näkemyksiin ja kokemuksiin tutustuminen auttaa muodostamaan kuvaa siitä, millaiset asiat ovat mahdollisia ja tavoiteltavia sekä oman johtajuuden että oman organisaation toiminnan kehittämisessä. (Lisää tämän paljon puhutun verkostoitumisen merkityksestä ja potentiaalista johtajan ammatillisessa kehittymisessä voit lukea artikkelistamme, jossa johtajan oppimista tarkasteltiin erityisesti yhteisöllisen oppimisen näkökulmasta).

Sitten olennainen huomio. Johtajan kokonaisvaltaista kehittymistä rikastava verkostovuorovaikus ei muodostu ainoastaan hyvien käytänteiden jakamisesta ja ammatillisen yhteistyön ideoinnista. Muut johtamistyötä tekevät toimivat näköaloina muiden ihmisten ajatteluun ja johtamisen konteksteihin. Avoin vuorovaikutus muiden johtajien kanssa myös haastaa omaa ajattelua. Kokenut johtaja on usein urautunut oman ammatillisen ajattelunsa tapaan. Toisinaan omaa vakiintunutta ajattelua haastavia, jopa kyseenalaistavia näkemyksiä voi olla helpompi ottaa vastaan muiden ihmisten kokemusten ja argumentaation kautta kuin informaatiosisältönä oppimateriaalista.

Millainen on oma osaamisverkostosi, millaista verkostoa oman liiketoimintasi kehittäminen edellyttää? Millaiset oman organisaatiosi rajat ylittävät ammatilliset yhteydet auttaisivat sinua eteenpäin tiellä jota haluat kulkea?

4 Muutosjohtaminen

Johtajan keskeinen oppimistavoite on jatkuva pyrkimys tunnistaa oleellisia kehittämiskohteita omasta toimintaympäristöstään. Oma organisaatio toimii oppimisalustana, tarjoten kohteita oppimiskokeiluille ja muutoshankkeille. Johtajan määrittämät kehittämisen kohteet eivät voi olla satunnaisia, vaan ne on kyettävä perustelemaan. Kehittämisen lähtöasetelman tunnistamisen lisäksi tärkeää on myös toimintakyky ja eteneminen valittujen painopisteiden suunnassa, eli muutosjohtaminen. Johtamisessa ei onnistuta teoriassa, vaan saamalla aikaan tuloksia.

Mitkä ovat oman organisaatiosi ja sen liiketoiminnan keskeisimmät kehittymisen haasteet? Millaisia oppimiskokeiluja tulisi käynnistää? Miten muutosta tulisi johtaa?

Edellä tiiviisti kuvatulla johtajan oppimisen mallilla haastamme kaikki EMBA-opiskelijamme suuntaamaan ja tavoitteellistamaan omaa ammatillista kehittymistään. Johtajan oppiminen ei ole vain tiedon lisäystä, vaan toiminnan muutosta. Henkilökohtaiseen kehittymiseen ja oman liiketoiminnan rakentamiseen eri työmuodoin kytketyt EMBA-opinnot kestävät työn ohessa noin 3 vuotta, mutta oppimisen prosessi ei pääty EMBA-diplomiin. Oppiminen ja jatkuva kehittyminen ovat ainoita pysyviä kilpailuetuja, niin yksilö- kuin organisaatiotasolla. 

Myös seuraava avoin tilaisuutemme 15.6.2022 keskittyy johtajan ammatillisen kehittymisen teemaan. Kutsumme mukaan kaikki teemasta kiinnostuneet. Ohjelman ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät täältä.

Tervetuloa! 

Pasi Aaltola
johtaja, EMBA-koulutus

pasi.aaltola(at)jyu.fi 

emba.jyu.fi 

Uuden (AI-)asiakkaan aikakausi

Vaikka erilaisia tietojärjestelmien yhteensopivuusongelmia tai typerältä tuntuvia ylimääräisiä klikkauksia vieläkin tulee vastaan, ovat tietokoneet ja -verkot tuoneet huomattavia tuottavuusloikkia. Uudet innovaatiot keskustietokoneista, mikrotietokoneiden ja internetin kautta pilvijärjestelmiin ovat aina tuoneet tarjolle uuden puun, josta on poimittavissa herkullisia, matalalla riippuvia hedelmiä. Uuden hedelmäpuun tunnistaminen onkin aina ollut mahdollisuus uuteen hyppyyn. Seuraavatkin hedelmät ovat kyllä olleet näkyvillä, mutta on vaadittu aina joku, joka on selvinnyt hengissä maistamalla sitä, jotta tämä uusi hedelmä päätyisi toisten ihmisten valintalistalle. 

Nykyisessä teknologiaympäristössämme katse on kääntynyt pilvilaskennan jälkeen tekoälyyn, johon liittyvä keskustelu vielä hakee muotoaan: tekoälyn määritelmästä ei ole mitään yksituumaista ratkaisua, eivätkä kaikki edes tavoittele samantasoista maalia. Yleinen superäly on vielä kaukana tulevaisuudessa (tai ehkä se itsessään onkin mahdoton), mutta sitä ennen on varmasti vielä välivaiheita saavutettavissa.  

Ehkä voisi ajatella, että tämän hetken tekoäly on meille vähän sama kuin supertietokoneet olivat 60-luvulla: nykyiset chätbotit ja automaattisen päätöksenteon ohjelmistorobotit tuovat helpotusta valtavaan datankäsittelymäärään ja sen vaatimaan työvoimaan. Jos perinteiset tietokoneet kehittyivät keskitetyistä numeronmurskaimista henkilökohtaisiksi työvälineiksi ja tietojärjestelmien verkoiksi, voisiko tämä sama tai vastaavanlainen kehityskulku olla mahdollista myös tekoälyn kanssa? Jos ne nyt toimivat suurten datamassojen parissa työvoimina, voisiko seuraava vaihe olla henkilökohtaiset avustajat? 

Tekoälykeskusteluissa tulee pääsääntöisesti vastaan pohdinta siitä, miten tekoäly voisi tuottaa palveluita meidän organisaatiollemme. Entä jos kysymys käännettäisiin toisin päin?

"Mitä meidän organisaatiollamme voisi olla portfoliossa sellaista, jota tekoäly pitäisi kiinnostavana? 

Jotta tätä voitaisiin tarkastella lähemmin, pitää ensin pysähtyä hetkeksi tuohon uuteen ajatukseen tekoälystä asiakkaana. Täysin itsenäinenkin tekoäly on toki mahdollista ja erilaisissa automaatioratkaisuissa realistinen vaihtoehto, mutta tällainen tekoäly voisi toimia myös ihmisen agenttina; joko ihmisen sijasta tai ihmisen lisäksi. Tämä ajatus onkin vahvasti linkittynyt tuohon edellä mainittuun henkilökohtaiseen avustajaan. 

Tekoälyllä on vielä kovin harvoin fyysistä olomuotoa, mutta silti niillä on nyt (ja edellisen ajatuskulun mukaan tulevaisuudessa vielä enemmän) mahdollisuus vaikuttaa ihmisten toimintaan fyysisessä maailmassa. Asiakasnäkökulman kannalta tämä tarkoittaa sitä, että vaikka ihminen tekisikin lopullisen transaktion tai valtuutuksen, on tosiasiallinen päätöksentekijä ja vallankäyttäjä tuo henkilökohtainen avustaja, tekoäly. Täten meidän on kyettävä palvelemaan fyysisen asiakkaan lisäksi myös tekoälyasiakasta, joka voi olla joko yksittäisen kuluttajan vapaa-aikaan liittyvä tai sitten B2B-ympäristössä toimiva organisaation edustaja. Voisiko tässä olla seuraava uusi hedelmäpuu? Ovatko sen hedelmät happamia vai makeita? Kuka kokeilee? 

Jani Kurhinen
jani.kurhinen(at)jyu.fi 
Koulutuspäällikkö, JYU Executive MBA
emba.jyu.fi 

JYU EMBA uutuusohjelma Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen käynnistyy huhtikuussa 2022. Tervetuloa mukaan kartoittamaan, mitä tekoäly voisi sinun organisaatiossasi mahdollistaa.