lauantai 20. lokakuuta 2018

Tunnelmia World Robot Summitista


Jyväskylän yliopiston Executive MBA opiskelija- ja alumniryhmä osallistui World Robot Summit -tapahtumaan Japanissa, Tokiossa. Tapahtuman erityisenä mielenkiinnon aiheena ryhmällä oli palvelurobotit, jotka on suunniteltu toimimaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Videossa Executive MBA-koulutuksen johtaja Pasi Aaltola kertoo tunnelmia tapahtumasta.





”Haluan tietää, miten digitaalisen tekniikan avulla voidaan parantaa autismikirjon ihmisten elämänlaatua. Jos se on mahdollista, meidän on toteutettava se." 

Näin lausuu matkalla mukana ollut EMBA-alumni, Autismisäätiön toimitusjohtaja Timo Heiskala. Lue lisää Timon mietteitä Helsingin Sanomista.

































































Lisätiedot: pasi.aaltola(at)jyu.fi
Johtaja,
JYU Executive MBA -koulutus

tiistai 16. lokakuuta 2018

Kiertotalous muuttaa perinteisen jätehuoltoyhtiön toimintaa

Lassila & Tikanojan ympäristöpalveluiden liiketoiminnan yksi kantavista liiketoiminnoista on perinteinen jätehuolto. Tämä yhdyskuntien jätteiden keräys- ja käsittelyliiketoiminta ei enää kasva, mutta samalla kierrätystä ja kiertotaloutta edistetään merkittävästi. Tämä on johtanut siihen, että tavaroiden uusiokäytöstä on tullut merkittävää liiketoimintaa, esimerkiksi Huuto.netin, Tori.fi:n ja Kierrätyskeskusten luotsaamana.

L&T:n strategiatyössä pohdimme kannattavaa kasvua uudistumisen avulla. Loimme strategian, jossa jaoimme liiketoimintamme perinteisiin jätehuoltopalveluihin sekä perustimme kokonaan uuden toiminnon kiertotalouden mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Nyt olemme toteuttaneet uutta strategiaa yli vuoden ajan panostaen merkittävästi uusien liiketoimintojen luomiseen. Tulokset ovat rohkaisevia.

Helppo-palvelut hyödyntävät digitaalisuutta

Yksi uusista liiketoiminnoista on Helpponouto-palvelu, joka lanseerattiin vuoden 2017 alussa pääkaupunkiseudulle. Palvelun innovoinnissa hyödynnettiin oman henkilöstön lisäksi myös ulkopuolisia tahoja ns. co-creation –mallin kautta. Järjestimme mm. hackathon-tapahtuman, jossa palvelukehityskilpailun voittajajoukkue keksi Helpponouto-palvelun perusidean. Sittemmin palvelua on kehitetty asiakaspalautteiden pohjalta nykymuotoonsa.

Palvelu yhdistää kaksi liiketoimintaa uudeksi kiertotalouden palveluksi: tarpeettomiksi jääneiden tavaroiden toimitus uudelleen käytettäväksi sekä perinteisen kierrätysmateriaalien nouto- ja käsittelypalvelun. Samalla hyödynnetään digitaalisten työkalujen tuomat mahdollisuudet sekä pelillistämisen opit, kiertotalouden trendit huomioiden.

Verkkopalvelun kautta käyttäjä voi tilata helposti haluamansa tuotteen noudon, kaikilla päätelaitteilla. Nouto tapahtuu kotiovelta, jossa myös koko palvelun laskutus tapahtuu. Tämän jälkeen tuotteet toimitetaan ensisijaisesti uudelleenkäyttöön, esimerkiksi SPR:n tai Kierrätyskeskuksen organisaatioiden kautta. Vain käyttökelvottomat tuotteet kierrätetään materiaaleina.

Palvelua kehitetään aktiivisesti ja sen kattavuutta laajennetaan maantieteellisesti suurimpiin kaupunkeihin eripuolilla Suomea. Toinen kehitysalue on Helppo-konseptin luominen, joka tarkoittaa kokonaisen tuoteperheen rakentamista. Tästä esimerkkinä on Helppovarasto-palvelu, joka on kokeiluvaiheessa pääkaupunkiseudulla. Tässä palvelussa yhdistetään väliaikaisvarasto sekä tarpeettomien tuotteiden nouto ja palautuspalvelu toisiinsa.

Suomalaiset ovat ottaneet uudet palvelut innolla vastaan ja tyytyväisiä käyttäjiä on jo useita tuhansia. Asiakaspalaute on ollut kiittävää ja mm. Helpponouto-palvelua käyttäneistä 87 % suosittelee sitä. Palautteessa on korostunut juurikin palveluiden helppous.

Uudistuminen vaatii innostusta ja rohkeutta

Uudistumismatkamme on vasta alussa, mutta jo tähänastisten kokemusten pohjalta olemme oppineet nämä kolme asiaa:

  1. Pelkkä johdon sitoutuminen ei riitä, vaan myös johdon on aidosti innostuttava uudistumisesta ja linjattava vahva tavoite kasvulle uusien liiketoimintojen kautta.
  2. Innovointi ja kokeilutoiminta on organisoitava, ja siihen on varattava riittävät resurssit.
  3. Päätöksentekoa on myös nopeutettava verrattuna perinteiseen projektimalliseen päätöksentekoon. Lisäksi ehkä haastavinta on tehdä nopeita investointi- tai resursointipäätöksiä kokeilun eri vaiheissa ilman pitävää business casea.  Se vaatii uutta johtamisotetta ja halua ottaa liiketoimintariskiä.




















Petri Salermo
Toimialajohtaja, Lassila & Tikanoja Oyj
JYU Executive MBA -opiskelija


keskiviikko 3. lokakuuta 2018

Strategic courage - on a personal level


Who are experts on matter of self? Psychologists, sure; philosophers, certainly some of them who focus on this topic; and some other professionals. This blog suggests that when we talk how executives see themselves, their identity and in particular their capability to act as leaders, we must also include business disciplines into this discussion about self. How deepening and widening strategic thinking relates into matter of self? I will make my case in this text.

May I start by telling briefly about the background setting where this issue of self and strategy came into my mind. In Business School world international accreditations are most important quality work and also most thought provoking events to all who have a pleasure to participate in those processes. No matter whether you in the AMBA, AACSB assessment panel or on the receiving end of the assessment, you are really thinking and trying pinpoint what is most important, what could be most beneficial for the development of the school.

In an event like this we at Executive Education in Jyväskylä University were telling how we approach key aspects in executive education. We proposed that successful leader takes development steps in four main areas of leadership capability in her/his EMBA program. 

S/he builds her/his knowledge base with latest theories, frameworks and business cases. S/he enforces her/his networks and networking capabilities. S/he becomes even more astute in leading change and development in her/his organization. 

And then we came into fourth pillar, the discussion around this pillar is the main topic of this blog. The fourth pillar is self, self-knowledge and also leadership identity.

When the discussion moved into this fourth pillar we got a question that how the issue of self is truly present, examined and studied in our EMBA program.  There we talked about courses like Psychodynamics of Leadership and Leadership and Group Dynamics, which are our anchor courses in this topic. Excellent discussion ensued and I believe we were able to make our case.

However, as it often happens one starts to reflect important encounters afterwards and finds new ways to think and see. Here I continued to reflect the matter of self in organizational context and in the setting of executive development. My point here is not take anything away from disciplines like psychology or philosophy, their continuous contribution in the issue is vital and our role is learn from those findings as much as we can. And there is enough for all of us to learn for the rest of our life. There is always room to learn more who were actually are and how we can develop ourselves.

Nevertheless I would propose that whenever we talk about self-identity in organizational context we must include business topics and business knowledge in this examination. Let us focus on strategy here. What I suggest is that strategic understanding is part of self-identity in leadership positions. 

When a person deepens and widens her/his strategic thinking s/he becomes more able to see what her/his organization could achieve and what could be her/his role. The leadership identity develops partly by contribution which comes from disciplines like psychology and philosophy, but it also develops from the contribution of business discipline like strategy.

At its best EMBA journey leads to increased personal strategic courage. A person becomes more willing and more capable in detecting and leading strategic change projects in her/his organization. A more strategic participation and contribution becomes part of her/his self-identity.













ari.manninen(a)jyu.fi 
Director
JYU Executive Education

perjantai 29. kesäkuuta 2018

5 parasta draiveria EMBA-opintoihin


Golf kesä on alussa ja myös business -koulutuksen pelikentille on hyvä ottaa mukaan parhaat draiverit. Minulla on lähes kahdenkymmenen vuoden kokemus liikkeenjohdosta, yrittämisestä ja menestyneiden kasvuyrityksien johtamisesta. Pohdin miten ja miksi Menestyksen Strategiat on ollut minulle erittäin positiivinen, tärkeä ja hyödyllinen tapa kehittää itseäni. 

Mielestäni opintojen tarkoitus on saada arvosanojen tai tutkintotodistusten lisäksi kuitenkin ensisijaisesti lisää tietoa ja ymmärrystä. Se miten oppiminen jokaisella käytännössä toteutuu, on hyvin henkilökohtaista ja persoonallista. 
Kiteytin oman oppimiskokemukseni tärkeimmät viisi draiveria: 

1. Keskustelukumppanit

Elämä on koko matkansa pituinen oppimiskokemus. Siitä saa kuitenkin paremmin irti, kun oppimiskokemukseen kytketään samanhenkisesti ajattelevat ihmiset. Olen luonteeltani äärimmäisen kiinnostunut ympäristöstä ja miten asiat käytännössä toimivat. Yhdistelen ajatuksiini palasia ja yritän nähdä asiat toimivina kokonaisuuksina. Koen, että ymmärrän asiat paremmin kuin uuteen asiaan on syy miksi se on niin tärkeää. Hyvä sparraaja antaa aina paljon lisäarvoa. Hyvä yhteishenki on se ”the juttu”. 

2. Mielenkiintoiset aiheet

EMBA -ryhmässä aiheiden mielenkiintoisuutta ei ole tarvinnut kovinkaan paljon pohtia. Itseasiassa mielenkiintoiset aiheet yhdistettynä hyviin keskustelukumppaneihin auttavat minua henkilökohtaisesti omaksumaan nopeasti uutta. EMBA-opintojen monialaisuus on tuonut minulle käytännön työkaluja johtajana. 

3. Oma osaaminen

Opintomatkani mielekkyyteen liittyy se, että olen voinut hyvin käyttää omaa laaja-alaista osaamistani ja kokemusta hyödyksi kehittämään itseäni. Edellä mainitut teesit yhdistettynä kokemusperäiseen osaamiseen auttavat reflektoimaan uudet asiat käytännön ajatuksien tasolle todella nopeasti. Tarvitsen siis aina uuden oppimiseen syyn, miksi tämä on tärkeää ja miksi se tulisi osata. Mielestäni tästä syystä omat pohjatiedot ovat erittäin tärkeitä EMBA -opinnoille.

4. Mielenkiintoiset kirjat 

Aikaisemmin olen kokenut, että kirjojen lukeminen on tylsää. Olen käyttänyt tiedon etsimiseen usein verkkoa ja se on ollut primääri tapani etsiä tietoa. Verkosta etsiminen on hyvin nopeaa ja tieto löytyy nopeasti. Menestyksen Strategiat kurssin aikana olen lukenut enemmän kuin koskaan. Kurssimateriaalin kirjavalinnat ovat olleet erittäin mielenkiintoisia. Niiden innoittamana olen lisäksi lukenut kaksi kirjaa; John C. Maxwellin ”The 15 Invaluable laws of Growth” ja ”Hit Refresh” – Microsoft´s CEO Satya Nadella with Greg Shaw and Jill Tracie Nichols. 

5. Ajattele Globaalisti = yhteinen kieli

Minua on kiinnostanut aina kansainvälinen business. Menestyksen Strategiat -opinnot ajoittuivat ajankohtaan, jolloin olen käytännössä tehnyt tätä liiketoimintaa kokopäiväisesti. Olen saanut äärimmäisen hyviä ideoita ja ajatuksia, nimenomaan kansainväliseen liiketoimintaa liittyen. Opintomateriaali pohjautuu kansainvälisten yliopistojen huippututkimuksiin, oivalluksiin ja kokemukseen. Nämä ovat itseasiassa olleet erittäin hyödyllisiä, kun olen keskustellut liiketoiminnan kehittämisestä kansainvälisten kollegoitteni kanssa. Näiden asioiden ympärillä meillä on ollut aina yhteinen kieli. 

Loppuyhteenvetona Jyväskylän yliopiston Menestyksen Strategiat opintokokonaisuus ansaitsee ihanne tuloksen jokaiselle draiverille. Hyvä lähtölyönti antaa täydet mahdollisuudet päästä ihannetulokseen myös väylän muissa lyönneissä!

Erittäin hyvää kesää ja kiitos kaikille EMBA -opiskelijoille ja mahtaville kouluttajille.











Marko Roivainen
Toimitusjohtaja, United Finance AS
Menestyksen  Strategiat -ohjelman 2017-2018 osallistuja
Executive MBA -opiskelija

tiistai 12. kesäkuuta 2018

Menestyksen Strategiat -ohjelma tarjosi hienon oppimiskokemuksen ja laadukkaan strategisen johtamisen työkalupakin

Osallistuin Menestyksen Strategiat -ohjelmaan lukukautena 2017–2018 syventääkseni johtamisajatteluani ja saadakseni tukea sekä omaan työhöni että organisaationi kehittämiseen. 

Työskentelen Uusimaa2019 -hankkeessa, jonka tehtävänä on toimeenpanna valtakunnallista maakunta- ja soteuudistusta Uudellamaalla ja rakentaa tulevaa maakuntaa. Omiin vastuisiini kuuluu muun muassa hankkeen rahoitus, budjetointi ja resursointi, rekrytoinnit, palvelussuhde- ja työyhteisöasiat sekä hankehallinta ja hankejohtamisen kehittäminen.

Olen aikaisemmin suorittanut kaksi pidempikestoista johtamiskoulutusohjelmaa. Menestyksen Strategiat -ohjelma oli minulle kuitenkin ehdottomasti monipuolisin, ajankohtaisin ja systemaattisin johtamiskoulutusohjelma tähän saakka. Eri johtamisen osa-alueet käytiin läpi loogisessa järjestyksessä ja strateginen johtaminen toimi läpi ohjelman kulkevana väkevänä punaisena lankana.


Suurin osa lähijaksojen luennoitsijoista olivat omien alojensa ehdottomia huippuja sekä asiaosaamisensa puolesta että esiintymistaidoiltaan ja lähijaksoilta lähdin aina mieli avartuneena ja voimaantuneena. Voimaantumisen tunteeseen toki vaikutti myös yhdessäolo ja kokemustenvaihto opintojen aikana varsin tiiviiksi muodostuneen opiskeluryhmän kanssa. Tiedän, että voin turvautua tähän verkostoon jatkossakin erilaisissa ammatillisissa kysymyksissä.

Lähijaksot rakentuivat toistensa päälle saumattomasti ja luontevasti ja Menestyksen Strategiat -ohjelman lopussa käteen jäi monipuolinen ja kattava strategisen johtamisen työkalupakki luentomuistiinpanojen ja -materiaalien, ohjelmaan sisältyneen johtamiskirjallisuuden, sovellustehtävien ja lopputyön ansiosta. Tästä työkalupakista voin ammentaa omalla urapolullani eteen tulevissa johtamishaasteissa vuosienkin kuluttua.
















Lähijaksojen välissä tehtyjen sovellustehtävien teemojen ajoitus oli oman organisaationi kehittämistarpeiden näkökulmasta melkein poikkeuksetta täydellinen. Ne pakottivat arjen pyörityksessä raivaamaan aikaa oman ja organisaationi johtamisen jäsentämiseksi ja pohtimiseksi. Niiden avulla sain myös onnistuneesti vietyä käytäntöön monia hyödyllisiä pienempiä mutta myös suurempia kehittämistoimenpiteitä.

Sovellustehtäviä kirjoittaessa myös huomasin ajan myötä harjaantuvani vapaamman tekstin kirjoittamistaidossa. Kun ensimmäisten esseiden kypsyttely ja kirjoittaminen yleensä vei muutaman päivän, syntyivät viimeiset sovellustehtäväliuskat kuin itsestään ja jopa nautiskellen, muutamassa tunnissa. Parhaimmassa tapauksessa tähän kenties myös myötävaikutti oman johtamisajattelun jalostuminen ohjelman edetessä. Tätä on kuitenkin toki hankala arvioida itse.

Vinkkinä tulevalle Menestyksen Strategiat -opiskelijalle kerron, että muistiinpanoja kannattaa luennoilla tehdä ahkerasti sekä kuulemastasi että lähipäivien aikana saamistasi henkilökohtaisista oivalluksista. Ja lupaan, että niitä oivalluksia syntyy runsaasti!

Sovellustehtäviä kannattaa myös ryhtyä hahmottamaan ja naputtelemaan koneelle muistiinpanojen pohjalta jo heti kotimatkalla lähipäivien jälkeen, koska kun sovellustehtävän raakaversio syntyy heti tuoreeltaan, on helppo jatkaa työn hiomista paremmalla ajalla.

Lyhyitä tai pidempiä kirjoittamisistuntoja kannattaa myös varata kalenteriin riittävästi etukäteen. Aina niistä ei pysty pitämään kiinni, mutta varausten avulla onnistuin ainakin itse saamaan kaikki tehtävät valmiiksi hyvissä ajoin ennen määräaikoja. Hyvin mietittyinä ja suunniteltuina, muodostavat sovellustehtävät myös pohjamateriaalin Menestyksen Strategiat -lopputyölle, jolloin sekin syntyy kuin itsestään, ohjelman lomassa.

Menestyksen Strategiat on niin hyvin orkestroitu opintokokonaisuus, että se kulkee kuin juna, kun sen kyytiin hyppää. Ja matkasta, eli oppimiskokemuksista, kannattaa nauttia, ne ovat vähintään yhtä arvokkaita ja tärkeitä kuin määränpää, eli tässä tapauksessa ohjelman päätteeksi kirjoitettava lopputyö.

kuva: Uudenmaan liitto
 / Laura Saukkonen













Inka Tikkanen-Pietikäinen
Hallintopäällikkö, Uusimaa 2019 -hanketoimisto
Menestyksen  Strategiat -ohjelman 2017-2018 osallistuja
Executive MBA -opiskelija

maanantai 4. kesäkuuta 2018

Millainen on hyvä johtaja?

Katselin jokin aika sitten johtamisen asiantuntijan, BCG:n Roselinde Torresin, TED-esitystä aiheesta ”What it takes to be a great leader”

Ja kysymys siis kuuluu: ”Millainen on tämän ajan hyvä johtaja?” Ok, myönnetään, kysymys tuntuu jotenkin ikuiselta ja kuluneeltakin. Siitä huolimatta kysymys on äärimmäisen merkittävä, kun ajatellaan ihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä erilaisissa yhteisöissä, yrityksissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa… koko maailmassa! Esimiehellä ja johtajalla on merkittävä rooli vaikuttaessaan yhteisöjen dynamiikkaan, ilmapiiriin, kulttuuriin ja sitä kautta yrityksen tai organisaation menestykseen.


Torres ei äänestä kaikkitietävien ja käskyjä jakavien supersankarijohtajien puolesta tämän päivän johtajina. Hyvä. Sen sijaan Torres peräänkuuluttaa tulevaisuuteen orientoitumista sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä muutoksia. Myös laajat ja monipuoliset verkostot ovat äärimmäisen tärkeitä.

Torres sanoo myös, että hyvällä johtajalla on rohkeutta tehdä asioita eri tavalla. Hyvä johtaja uskoo omaan visioonsa ja ideoihinsa, vaikka kaikki muut eivät niitä allekirjoittaisikaan. Ok.

Melkein itsestään selvästi Torresin näkemyksistä on helppo olla yhtä mieltä. Mutta mitä noiden hyvän johtajan ominaisuuksien taustalla itse asiassa on? Milloin tuollaiset johtajan ominaisuudet ovat mahdollisia? Voisiko perustavaa laatua oleva kysymys ollakin, miksi ihmisestä ylipäätään tulee esimies tai johtaja?

Johtaminen ja esimiestyö ovat omia osaamisalueitaan ja ne vaativat erityisosaamista. Se, että ihminen on erinomainen kirurgi, tutkija tai putkimies, ei tee hänestä automaattisesti erinomaista johtajaa. Se, että ihminen haluaa olla johtaja ja käyttää valtaa, ei tee hänestä välttämättä hyvää esimiestä. Ja vielä, jos ihmisestä tulee johtaja vastoin omaa tahtoaan, lopputulos on harvoin erityisen hyvä.

Entäpä, jos johtajuuden taustamotiivina olisikin yksinkertaisesti aito halu tuottaa toisille ihmisille ja ympäristölle hyvää ja hyvinvointia? Hyvää ja hyvinvointia voitaisiin synnyttää esimerkiksi menestyvällä bisneksellä tai muuten tärkeällä, merkityksellisellä ja inspiroivalla toiminnalla organisaatiosta riippuen.

Voisiko olla, että aito halua tuottaa hyvinvointia tekisi johtamisesta luonnostaan rehellistä ja avointa? Samalla yhteistyö, toisen huomioonottaminen, luottamus ja tehtävien jakaminen olisivat lähes itsestään selviä. Ehkäpä missio ja visio muodostuisivat helpommin yhteisiksi ja strategiatyöstä voisi tulla aidosti yhteisön yhteinen prosessi.

Millainen on hyvä johtaja? Pitäisikö meidän mieluummin kysyä, miksi haluat olla hyvä johtaja? On ihmisiä, joiden ei toivoisi päätyvän johtajiksi. Ja sitten on ihmisiä, jotka melko varmasti menestyisivät erinomaisesti johtajina luoden ympäristöönsä hyvää ja hyvinvointia. Onnekkaita ovat yhteisöt, joissa johtajuus kohtaa hyvän johtajan.

"Yksinkertaiset itsekkäät ihmiset ajattelevat vain itseään, ja seuraukset ovat kielteiset. Viisaat itsekkäät ihmiset ajattelevat ja auttavat muita mahdollisimman paljon ja sen seurauksena hyötyvät myös itse."  -Dalai-lama

 




markku.laajala(at)jyu.fi
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
Johtajuus ja yhteisödynamiikka -ohjelman kouluttaja






keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Menestyksen Strategioita metsästämässä!

Menestyksen Strategiat merkittävänä osana Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaa on aikamoinen kokonaisuus. Ohjelmassa haetaan nimensä mukaisesti menestyksen avaimia omaan johtamiseen ja organisaation toimintaan. 


Lukuvuoden aikana syvennytään strategisesta näkökulmasta johtamisen eri osa-alueisiin: strategiaan, talouteen, markkinointiin, itsensä johtamiseen, johtamisen juridiikkaan, johtamisviestintään- ja vuorovaikutukseen, digitalisaatioon, tiedolla johtamiseen jne. Lähijaksojen ja kirjallisuuden anti viedään oman organisaation käytäntöön soveltavien tehtävien ja lopputyön avulla.

Mikä sitten on merkityksellisintä Menestyksen Strategiat -ohjelmassa asiasisältöjen lisäksi? Vastaus on selkeä: osallistujat ja lukuvuoden aikana muodostuva huikea MS-ryhmä! 
 
”Ryhmän monimuotoisuus on rikkautta. Ryhmäläisten kesken syntyy yhteistyötä ja verkostoitumista.”
 
Vaikka ryhmä on suuri (n. 40 osallistujaa), kevääseen mennessä vuoden aikana koetut ja eletyt yhteiset kokemukset muodostavat MS-ryhmästä aivan erityisen yhteisön. Kokemus samaan MS-ryhmään kulumisesta kantaa koko EMBA-opintojen ajan ja myös niiden jälkeen. Menestyksen Strategiat -ohjelman aikana syntyy liiketoiminnan kannalta merkittäviä verkostoja ja lujia ystävyyssuhteita.

Menestyksen Strategiat -ryhmä nro 41 käynnistyy 24. – 26.10.2018 Jyväskylässä. Lähde mukaan matkaan löytämään menestyksen avaimia!









 

markku.laajala(at)jyu.fi
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja