tiistai 16. kesäkuuta 2020

Löydä Menestyksen Strategiat!

Merkittävänä osana Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaa Menestyksen Strategiat -ohjelma on aikamoinen kokonaisuus. Ohjelmassa haetaan nimensä mukaisesti menestyksen avaimia omaan johtamiseen ja organisaation toimintaan. 

Lokakuusta toukokuuhun asti kestävän rupeaman aikana syvennytään johtamisen tärkeimpiin osa-alueisiin: strategiaan, talouteen, markkinointiin, itsensä johtamiseen, hr-juridiikkaan, johtamisviestintään- ja vuorovaikutukseen, digitalisaatioon, tiedolla johtamiseen jne. Lähijaksojen ja kirjallisuuden anti viedään oman organisaation käytäntöön soveltavien tehtävien ja lopputyön avulla.



Mikä sitten on merkityksellisintä Menestyksen Strategioissa asiasisältöjen lisäksi? Vastaus on selkeä: osallistujat ja koko lukuvuoden ajan yhdessä työskentelevä huikea ryhmä! Vaikka ryhmä on suuri (yli 40 osallistujaa), kevääseen mennessä vuoden aikana koetut ja eletyt yhteiset kokemukset muodostavat Menestyksen Strategiat -ryhmästä aivan erityisen yhteisön. 

Kokemus samaan Menestyksen Strategiat -ryhmään kulumisesta kantaa koko EMBA-opintojen ajan ja myös niiden jälkeen. Menestyksen Strategioiden aikana syntyy liiketoiminnan kannalta merkittäviä verkostoja ja lujia ystävyyssuhteita.

”Ryhmän monimuotoisuus on rikkautta. Ryhmäläisten kesken syntyy yhteistyötä ja verkostoitumista.”


Menestyksen Strategiat nro 43 käynnistyy 21. – 23.10.2020 Jyväskylässä.
Ilmoittaudu ja lähde mukaan matkaan löytämään menestyksen avaimia!





Markku Laajala
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
markku.laajala(at)jyu.fi
emba.jyu.fi 



tiistai 9. kesäkuuta 2020

Simulaatiosta oppia elämään - Johtajan oman vireystilan tunnistamisen merkitys

Muistan pelanneeni joskus nuoruudessani videopeliä nimeltä Sims. Varmasti moni muukin muistaa kyseisen pelin. Pelin idea on hyvin yksinkertainen: siinä pyritään simuloimaan ihmiselämää. Luo hahmo, rakenna talo, hanki työpaikka, etene uralla ja mikä tärkeintä, seuraa jatkuvasti, että hahmosi voi hyvin. Pelissä hahmon energiatasoja seurataan ruudussa näkyvien ”energia- ja vireyspalkkien” avulla ja mikäli et onnistu huolehtimaan hahmosi hyvinvoinnista, peli alkaa mennä pikkuhiljaa pieleen. Kun energiatasot laskevat liikaa, hahmosi ei enää jaksa puhua muiden hahmojen kanssa, siitä tulee aggressiivinen ja riittävän pitkään jatkunut hahmoosi kohdistuva kuormitus saattaa johtaa esimerkiksi työpaikan menetykseen.

No, tuohan on kaikki vain peliä. Ajanvietettä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että edellä kuvatun simulaatiopelin luojat ovat ymmärtäneet yhden tärkeän asian, nimittäin hahmon hyvinvointi on pelin tärkein asia. Talon rakentaminen ja suunnittelu sekä työuraan keskittyminen saattaa olla hauskaa, mutta suurin osa ajasta menee kuitenkin hahmon energiatasojen seurantaan. Sama toistuu myös muissa vastaavissa simulaatio- ja roolipeleissä ja itse asiassa lähes kaikissa videopeleissä. Oman hahmon vahvistaminen on kaikki kaikessa. Jos energiatasot laskee liikaa, pelissä ei pärjää.

Palataan hetkeksi reaalimaailmaan. Kun luen uutisia siitä, kuinka työikäisten stressi lisääntyy jatkuvasti ja mielenterveysongelmat ovat yleisin syy sairauspoissaoloihin, kysyn itseltäni: miksi ymmärrämme keksityn hahmon hyvinvoinnin tärkeyden ja olemme valmiita panostamaan siihen useita tunteja päivässä, mutta laiminlyömme niin helposti oman henkisen ja fyysisen hyvinvointimme kehittämisen? Varsinkin johtotehtävissä työskentelevät kohtaavat työssään jatkuvasti useita kuormittavia tehtäviä, joiden kohtaaminen vaatii ”ison palkin” energiaa, jotta tehtävistä selviää ja henkinen hyvinvointi pysyisi tasapainossa. Jos palkki on punaisella, tehtäviä ei tulisi vastaanottaa ainakaan yksin, koska vaarana on, että energia loppuu kesken. Samoin käy, jos palkin koko on liian pieni tehtävien vaativuuteen nähden.

Energiapalkkien täyttäminen videopelissä, kuten Simsissä, on luonnollisesti helppoa. Tiedät, että nukkuminen, liikunta ja puhuminen muille hahmoille nostaa energiatasoja, näet sen ruudulta, kun energiamäärä konkreettisesti nousee. Eihän samaa voi soveltaa oikeassa elämässä, koska vaikutukset ovat näkymättömiä, eikö niin? Pysähdyn miettimään. Elämme datayhteiskunnassa, jossa tietoa on saatavilla ihan kaikesta ja oman kehon ja mielen hyvinvoinnin mittaamiseen on tullut valtavasti uusia teknologioita ja mahdollisuuksia ja vielä kohtuuhintaan. 




Minulle on tehty viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä kolme Firstbeat -mittausta ja kaksi muuta hyvinvointikartoitusta. Lisäksi kädessäni on kello, joka mittaa sykettäni ja seuraa vireystilaani koko päivän sekä mittaa unen laatua yöllä. Jos kello ei sovi tyyliin, voisin tilata esimerkiksi sormuksen vastaavaan tarkoitukseen. Oman energiapalkkini näen siis tietokoneen tai puhelimen ruudulta aina niin halutessani.

Mittaukset antavat hyvää tietoa oman käyttäytymisen vaikutuksesta energiatasoon sekä vireystilaan. Minä esimerkiksi tiedän mittausten perusteella, että palaudun kun tiskaan astioita. En olisi koskaan osannut ajatella innostuvani tiskaamisesta, mutta nykyään hoidan perheen tiskivuorot mielelläni. Tiedän myös, että vireystilani on korkeimmillaan aamuherätyksestä kello 12 saakka ja alimmillaan iltapäivästä. Illalla seitsemästä eteenpäin vireystilani on jälleen hyvä. 

On paljon helpompi kohdata haastavat, ajattelua vaativat tehtävät vireystilan ollessa korkealla ja suunnitella vähemmän aivokapasiteettiä vaativat tehtävät niihin hetkiin, kun tietää ettei ole välttämättä vahvimmillaan. Uskokaa tai älkää, palaverien ajankohtiinkin voi vaikuttaa ja sillä voi olla suuri merkitys! Lisäksi pyrin itse lopettamaan tehtävät hyvissä ajoin iltapäivällä ja jos jotain akuuttia jää kesken, saatan asiat loppuun illalla vireystilani ollessa taas korkealla. Vähemmän akuutit asiat jätän suosiolla seuraavaan aamuun.

Tietenkään mittaukset eivät kerro kaikkea ja ovat parhaassa tapauksessakin vain suuntaa antavia. Lisäksi aina ei luonnollisesti voi vaikuttaa kaikkien työtehtävien ajankohtaan, mutta silti datan perusteella voi tehdä pieniä päätöksiä, jotka auttavat jaksamaan stressaavassa ympäristössä. Teknologia ei poista stressin tuomia haasteita, mutta sen hyödyntäminen on yksi työkalu muiden joukossa töistä selviytymiseen ja palautumisen tehostamiseen.

Liian usein yliarvioimme omien energiavarojen suuruuden, koska haluamme näyttää olevamme pystyviä ja vahvoja. Emme halua tuottaa pettymystä. Vertaamme lisäksi suoritustamme muihin: jos Pasikin jaksaa tai Jaana, niin miksi minä en muka jaksaisi? On kuitenkin muistettava, että energiavarat ovat aina yksilöllisiä. Jos tunnistat oman energiavarastosi riittävyyden, osaat asettaa rajat omalle jaksamiselle ja tiedät, milloin sinun on pyydettävä apua. Ja se jos jokin on todella tärkeä taito myös johtajan omata, johtaminen nimittäin on kaikkea muuta kuin yksilölaji. Johtaja tarvitsee aina menestyäkseen myös oman työyhteisön tuen.

Lopuksi haluan jakaa vielä yhden opin, minkä olen oppinut videopeleistä: mitä tyhjemmäksi energiapalkin päästää, sitä hitaammin se täyttyy uudelleen. Tämän vuoksi hyvinvointiin panostaminen on tärkeää jo ennen kuin palkki on punaisen puolella. Mutta hyvä uutinen on se, että punaisestakin on mahdollista päästä takaisin vihreälle. Silloin kuitenkin on ymmärrettävä, että se ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan vaatii aidosti aikaa ja myös muiden tukea.












Kari Kalmukoski
Talousjohtaja, Admicom Oyj
Menestyksen Strategiat 2019-2020 –ohjelman osallistuja

maanantai 1. kesäkuuta 2020

Ennätysmäärä hakijoita Jyväskylän yliopiston Executive MBA-ohjelmaan

Kevään hakijamäärä Jyväskylän yliopiston Executive MBA-ohjelmaan kasvoi edellisvuodesta huikeat 70 %! Ohjelmaan valitut, uudet EMBA-opiskelijat muodostavat edustavan ja monipuolisen kokeneiden johtamisosaajien ryhmän, jossa osallistujia on sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, monelta eri toimialalta ja eri puolilta Suomea. 



Vankkaa kokemusta

Jyväskylän yliopiston Executive MBA -ohjelmaan haki kesäkuun haussa ennätysmäärä osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneita johtajia. Ohjelmaan haku on neljä kertaa vuodessa (seuraava haku syyskuussa). JYU EMBA on kansainvälisesti akkreditoitu (AMBA, AACSB, BGA) kokeneen liikkeenjohdon ohjelma. Ohjelmaan valituilta löytyykin johtamiskokemusta keskimäärin 12 vuotta monipuolisesti eri aloilta. Heidän keski-ikänsä on 43 vuotta.


Valtakunnallinen kokoonpano

JYU Executive MBA on koko Suomen johtamiskoulutusohjelma. Tämä näkyy hienosti ryhmän kokoonpanossa. Selkeä enemmistö (44 %) ohjelmaan valituista tulee Uudeltamaalta, seuraavaksi eniten osallistujia on Keski-Suomesta (14 %) ja Pirkanmaalta (14 %). Lisäksi osallistujia on Etelä-Savosta, Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta, Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä ja Lapista.


Useat toimialat monipuolisesti edustettuina

Ohjelmaan valitut uudet EMBA-opiskelijat edustavat monia eri aloja, mm. tukku- ja vähittäiskauppa, ICT-palvelut ja konsultointi, rahoitus- ja vakuutus, sote-palvelut, teollisuus, energia- ja vesi sekä koulutus.



Miksi JYU EMBA-ohjelma?

Hakemuksista ja hakijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin, että EMBA-ohjelmamme joustavuus ja modulaarisuus sekä mahdollisuus suunnitella itselle sopiva EMBA-opintokokonaisuus sisältöineen ja aikatauluineen, olivat kriteerejä, joiden takia haku kohdistui JYU EMBA-ohjelmaan. Lisäksi mahdollisuus suorittaa opinnot pääosin suomenkielellä ja että toteutamme lähijaksoja myös muualla kuin Jyväskylässä, kuten pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, vaikuttivat hakupäätökseen.


Osa hakijoista  oli jo suorittanut yksittäisiä, kaikille avoimia EMBA-johtamisohjelmiamme ja kokemansa perusteella halusivat ehdottomasti myös jatkaa EMBA-ohjelmakokonaisuuteen. Lisäksi suurimmalta osalta löytyi taustalta EMBA-opintojamme suositellut esimies, kollega tai tuttava. Suurkiitos suositteluista kaikille EMBA-alumneillemme!

Lämpimästi tervetuloa uudet EMBA-opiskelijamme – matka paremmaksi johtajaksi voi alkaa!










sirpa.koponen(at)jyu.fi
koulutuspäällikkö, JYU EMBA

perjantai 20. maaliskuuta 2020

Korona tekee digiloikasta kolmiloikan



Jyväskylän yliopisto siirtyi etätyö- ja verkko-opetusmoodiin näin jälkikäteen arvioituna hämmästyttävän nopeasti, käytännössä yhden viikonvaihteen aikana. Myös meneillään olevat kevään EMBA-kurssit jatketaan loppuun verkko-opetuksen menetelmin. Henkilökohtainen opintojen ohjaus ja muut kohtaamiset hoidetaan puhelin- ja verkkoyhteyksin. Avance-johtamiskoulutuksen EMBA-tiimi työskentelee kotitoimistoiltaan, josta tätäkin blogia kirjoitan.

Uskon että asiat eivät palaa täysin ennalleen tämän poikkeuksellisen tilanteen jälkeen. Montaa asiaa tullaan arvioimaan uudelleen niin maailmantalouden ja yhteiskuntien, kuin organisaatioiden toiminnan ja henkilökohtaisenkin elämän tasoilla. 

Jo nyt on selvää, että työskentely digitaalisin välinein ottaa monta harppausta eteenpäin. Se asia ei sinänsä ole uusi. Esimerkiksi EMBA-koulutuksen teemoissa ja sisällöissä digitaalisuus on ollut jo pitkään vahvasti esillä. Myös toiminnan muotoina se on ollut arkea. Verkkokursseja toteutaan ja jokaiseen EMBA-kurssimoduulin osaksi on jo aiemmin integroitu jokin digitaalisen oppimisen muoto. Myös EMBA-ohjelman modulaarinen rakenne ja lukuisat valinnaiset itsenäiset oppimistehtävät helpottavat reagointiamme tähän tilanteeseen.

Pari vuotta sitten silloinen päätös siirtyä EMBA-koulutuksessa vähitellen blended learning -malliin tuntui haasteelta. Ei tunnu enää. Koronasta muodostui musta joutsen, yllättävä muutosilmiö joka pakottaa toimimaan. Työskentelystä digivälinein tuli arkea parissa päivässä. 

Toteutimme ensimmäisen EMBA live-seminaarin ZOOM-kokousalustalla kahden päivän valmistelulla. Kyseessä ei ollut vain luentojen striimaaminen verkkoon, vaan pyrkimys rikastavaan vuorovaikutukseen ja yhteiseen ajatuksen liikkeeseen yli 40 osallistujan EMBA-ryhmän kanssa. Opimme päivässä kaikki paljon, niin teemana olleesta muutosjohtamisesta ja varsinkin siitä digitaalisesta työskentelystä.

Koronavirus vaatii voimakkaita ennakoivia toimia. Kyseessä ovat isot asiat, niin ihmisten terveyden kuin toimeentulonkin osalta. Voimia ja viisautta kaikille tässä haastavassa tilanteessa.  Teemme kaikkemme, että järjestelyt EMBA-koulutuksen osalta olisivat mahdollisimman sujuvia näinä erikoisina aikoina. 


Pasi Aaltola
johtaja, EMBA-koulutus
pasi.aaltola(at)jyu.fi



torstai 27. helmikuuta 2020

Uusi vuosi, uudet kujeet (vaiko perinteinen itsepetos?)

Uutta vuotta on kulunut pari kuukautta, joten nyt on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omia toimiaan. Teitkö uudenvuodenlupauksia? Mikä on niiden tilanne, joko lipsuu? Minulla on tässä kirjoituksessa totutusta kolmesta pointista poiketen vain kaksi, mutta niissäkin on aika monelle ihan riittävästi pohdittavaa. 



Ensimmäinen on se, että toimimme totutulla tavalla aina siihen asti, kunnes teemme päätöksen toimia eri tavalla. Tämä ei ole ihmisten tai organisaatioiden heikkoutta, vaan hyvin pitkälle sidottuna elämän perusrakenteeseen. 

Aivot kuluttavat todella paljon energiaa ja erityisesti sitä kuluu silloin, kun joudumme tekemään jotain totutusta poikkeavaa. Aivan samoin kuin fysiikassa tai kemiassa kappaleet ja aineet pyrkivät kohti minimienergiaperiaatetta, se sama pätee myös biologiassa. Pyrimme säästämään energiaa aina kuin se vain on mahdollista. Juuri tämä seikka vaatii sen, että muutokseen pitää olla aina päätös ja päätökselle perustelut sekä tavoitteet.  

Edellä kiteytettiin muutoksen lähtökohdiksi perusteet sekä tavoitteet. Ilman näitä kahta tavoitteellinen muutos ei ole mahdollinen. 

Muutokseen liittyy myös mielikuva tulevaisuudesta, mikä on itse asiassa jo hyvin kauan sitten ihmiselle kehittynyt taito. Tässä taidossa on kuitenkin ansa: oman tulevaisuuden kuvittelu on ihmiselle paljon helpompaa kuin toisten. Tämän vuoksi olisikin siis ensiarvoisen tärkeätä, että muutoshankkeeseen ryhdyttäessä jokainen osallinen kokisi muutoksen omaksi tarinakseen. Kotterin tutun pingviinikirjan lukeneet varmasti tunnistavatkin tämän tavoitteen muutosjohtamisen perusteista, ja se pohjaa täsmälleen tähän samaan taustaan. 

Tavoite ei yksinään kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös ulkoiset edellytykset. Tästä päästäänkin hyvin siihen toiseen pointtiin: miten aito muutos on mahdollinen? 

Pääsin seuraamaan alkuvuodesta erinomaisen mielenkiintoista esitystä toimeenpanon taidosta, jossa esitettiin kaksi kysymystä:

1)     Mitä tarvitset tekemisen tueksi ja
2)     Miten varmistat sen, että varmasti aloitat?

Nämä kaksi kysymystä kiteyttävät myös muutosmatkan lähtölaukauksen. Nuo kyseiset kaksi kysymystä kuulostavat esitettyinä helpoilta, mutta ovat oikeasti varsin pahoja. Ne vaativat sen, että aidosti haluat muutosta ja myös sen, että sinulla on kokonaisvaltainen näkemys siitä tilanteesta, josta käsin lähdet muutosta tekemään. 

Palataan vielä lopuksi uudenvuoden lupauksiin: Kuinka moni teistä, jotka olette pystyneet pari kuukautta pitämään yllä uutta tapaa, ovat tehneet sen ilman aitoa halua ja realistista käsitystä sekä muutoksen vaatimasta työstä että tavoitteiden palkitsevuudesta? Ja jos jollain on päässyt lipsumaan, ei sitä vuodenvaihdetta oikeastaan tarvita mihinkään; se on vain tekosyy. Muutoksen voi aloittaa vaikka tänään. Tarvitaan vain uskottava tulevaisuudenkuva, tukea tekemiselle ja lähtölaukaus.










jani.kurhinen(at)jyu.fi
koulutuspäällikkö
JYU Executive MBA
emba.jyu.fi

perjantai 3. tammikuuta 2020

Executive MBA opintojen idea


JYU Executive MBA ohjelmamme idea on tiivistetty missioomme: ”Koulutamme johtajia, jotka muuttavat maailmaa”. Voimakas missio, vahvasti sanottu. Vuoden alussa onkin paikallaan katsoa, onko missio toteutunut 2019 ja mitä erityistä on luvassa mission suunnassa 2020.

On oma kysymyksensä, kuinka tapahtumarikkaan viime vuoden voisi tiivistää mission tarkastelun näkökulmasta. Valitsen näkökulmaksi vuonna 2019 tehdyt EMBA-tutkimukset. Executive MBA-opintojen yksi kulmakivi on 20 opintopisteen laajuinen EMBA-lopputyö.

Ennen lopputöiden tarkempaa analysointia on paikallaan korostaa, että EMBA- opiskelijat tulevat kattavasti eri tyyppisistä organisaatioista. Luonnollisesti eri toimialojen yritykset ovat laajasti edustettuina, mutta paljon osallistujia tulee myös julkista organisaatioista kuten kaupungeista ja myös kolmannen sektorin organisaatioista. 

EMBA-opiskelijoiden monet taustaorganisaatiot lisäävät merkittävästi niin EMBA-tutkimusten aihepiirien moninaisuutta kuin myös keskustelun rikkautta koko EMBA-ohjelman aikana.


Kävin läpi vuonna 2019 tehtyjen EMBA-tutkimusten tiivistelmiä ja töistä laadittuja lausuntoja. Yleisvaikutelmaksi muodostuu, että ”maailman muuttamisen” –teema on todella vahvasti esillä. Töissä korostuu muutoksen aikaansaaminen. Muutosta tarkastellaan ja tehdään hyvin monesta eri näkökulmasta:
  • monessa työssä analysoidaan ja tarkastellaan tehtyä ja teikeillä olevaa muutosprosessia ja hahmotellaan seuraavia askeleita muutoksen tiellä
  • joissakin töissä mielenkiinnon kohteena on uuden yksikön rakentaminen ja/tai kehittäminen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin
  • töissä korostuu monesti toiminnan laadun edelleen kehittäminen
  • järjestelmien kehittäminen on myös esillä ja 
  • luonnollisesti muutokset johtamisessa, palkitsemisessa, jne. ovat vahvasti esillä

Viime vuoden Executive MBA-töistä voisi nostaa monta näkökulmaa tarkempaan tarkasteluun. Yksi mielenkiintoinen näkökulma liittyy syvemmän asiakasymmärryksen ja asiakasarvon tarkasteluun monissa lopputöissä. EMBA- töissä osoitetaan mm.
  • kuinka syvempi asiakasymmärrys auttaa organisaatiota omien resurssien kohdentamisessa ja yhä vaikuttavammassa asiakastyössä
  • kuinka syvemmän asiakasymmärryksen kautta avainasiakassuhteita vahvistetaan kestävämmiksi
  • kuinka uudella tavalla rakennetusta asiakaskokemuksesta tehdään omalle organisaatiolle kilpailuetu

Tavoitteena on, että vuonna 2020 työ yhä toimivampien organisaatioiden rakentamisen eteen jatkuu entistä vaikuttavampana. Toimivat, tehokkaat ja kannattavat organisaatiot luovat vahvan perustan kaikelle muulle kehitystyölle niin organisaatioissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Executive MBA vuosi 2020 käynnistyy suositulla Muutosjohtaminen -ohjelmalla, ja Executive MBA-ohjelmia johtamisen eri teemoista käynnistyy ympäri vuoden. Tyypillisesti jokainen EMBA-kurssi omalta osaltaan haastaa ja innostaa ”maailman muuttamisen” suuntaan. Ohjelmissa paneudutaan viimeisimpiin johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen viitekehyksiin ja osallistujia haastetaan soveltamaan ajatuksia omissa organisaatioissaan.


Työskentely eri EMBA-ohjelmissa ja opitun soveltaminen omissa organisaatioissa on EMBA-opintojen ydintä. Haluan tässä tekstissä ottaa esille kaksi erityistä näkökulmaa vuoteen 2020 liittyen. Nämä molemmat näkökulmat koskettavat niin EMBA-opiskelijoita kuin myös EMBA-alumneja sekä varmaan myös EMBA-opintoja pohtivia.

Ekologisuus.
Saamme monesta suunnasta viestiä, että kestävä kehitys on yhä laajemmin ja monipuolisemmin otettava osaksi kaikkea päätöksentekoa. On paikallaan, että SITRA vuoden 2020 megatrendejä listatessaan nostaa keskiöön ekologisen jälleenrakentamisen: Omalta osaltamme haluamme osallistua tähän rakennustyöhön mm. alumni- ja asiakastilaisuutemme kautta. Toivotankin kaikki tervetulleeksi Helsinki Congress Paasitorniin 11.2.2020, tilaisuuden teemana on: Ilmastovastuu liikkeenjohtajan näkökulmasta.

Suomalaisten organisaatioiden on pärjättävä globaalissa kilpailussa ja samalla taitava kansainvälistyminen avaa uusia toiminnan, verkottumisen ja oppimisen mahdollisuuksia. EMBA Menestyksen Strategiat ohjelmaan liittyy vuosittain kansainvälinen opintojakso ja tuolle jaksolle myös EMBA-alumnit ovat tervetulleita.


Maailman kärki.
Tänä vuonna huhtikuussa kansainvälisen opintojakson teemana on ”Muutos, innovatiivisuus, ketteryys ja kasvu”. Olemme valinneet vierailukohteeksi Singaporen, joka monin tavoin edustaa valituissa teemoissa maailman kärkeä. Samalla Singapore on mielenkiintoinen kohde organisaatioille, joita Kaakkois-Aasian laajat ja nopeasti kehittyvät markkinat muutenkin kiinnostavat, kts. Understanding Asia: Opportunities in the future of business, NBF 2019 Parag Khanna.




Tervetuloa mukaan vuoden 2020 tapahtumiin ja toimintaan. Parhaimmillaan Executive MBA-opinnoissa toteutuu tieteen ja käytännön vuorovaikutus uutta tuottavalla tavalla – maailmaa muuttavalla tavalla.

Toivotan menestyksellistä ja aurinkoista vuotta 2020.






Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi

maanantai 18. marraskuuta 2019

Learning circular economy and sustainable innovations

We had again the pleasure of hosting an EMBA group of managers from Ecole des Ponts Paris Tech who came to Finland to study circular economy and sustainable business. We had built an action-packed agenda for them covering lectures, company visits, and professional networking. 

This blog post is an attempt to describe our program from Thursday to Sunday with some pictures. I know it is impossible to perfectly summarize the insightful and amazing experiences we had, but I´ll try anyway. Perhaps a series of pictures can illustrate at least part of our journey.  
Program kick-off at Sitra, Finnish innovation fund doing pioneering work on circular economy

Markus Terho and Nani Pajunen at Sitra outlining sustainable everyday 
life and a movement towards carbon-neutral economy and circular society.   

Company visit to Fortum Circular Economy Village, a pioneering facility at Riihimäki
combining recycling, production of waste-based fuels and recovering energy from residual 

Evening reception and networking event at the Embassy of France in Helsinki. 
Thanks for the ambassador for inviting us.
Company visit to Naava, a company offering innovative smart green walls.  CEO and Founder Aki Soudunsaari outlined key learnings from growing a start-up company into the scale-up phase.  
Loop restaurant at Lapinlahti Helsinki, making food from donated past-due ingredients.
FROM WASTE TO TASTE!

Antero Vartia, founder of the Compensate Foundation giving
truly an inspiring speech about stopping climate change.

Entering Maria 01, "The Nordic´s leading start-up campus"

Lecturer Esko Kilpi on sustainability as a strategic challenge

Noomi Jägerhorn, Head of Sustainability at Posti Group plc,
advising the participants on leading the sustainability change in organizations. 

A trip to Finland would not be complete without a sauna experience and Finnish cuisine.
Löyly restaurant and sauna offered our guests a night to remember!

Previous pics highlight some of the experts and organizations that we collaborated with in creating the program. However, the most essential element of the learning experience was provided by the Ecole des Ponts EMBA participants themselves. For example, on one company visit, I tried to count the number of brilliant questions they were asking, but I lost count around question number 32! Also, their group work presentations on Sunday on circular economy business modeling were prepared with great passion and effort. It was a pleasure to work with such a group of international executives. 



Pasi Aaltola
Director of MBA Education

Avance Executive Education
Jyväskylä University School of Business and Economics