perjantai 20. maaliskuuta 2020

Korona tekee digiloikasta kolmiloikan



Jyväskylän yliopisto siirtyi etätyö- ja verkko-opetusmoodiin näin jälkikäteen arvioituna hämmästyttävän nopeasti, käytännössä yhden viikonvaihteen aikana. Myös meneillään olevat kevään EMBA-kurssit jatketaan loppuun verkko-opetuksen menetelmin. Henkilökohtainen opintojen ohjaus ja muut kohtaamiset hoidetaan puhelin- ja verkkoyhteyksin. Avance-johtamiskoulutuksen EMBA-tiimi työskentelee kotitoimistoiltaan, josta tätäkin blogia kirjoitan.

Uskon että asiat eivät palaa täysin ennalleen tämän poikkeuksellisen tilanteen jälkeen. Montaa asiaa tullaan arvioimaan uudelleen niin maailmantalouden ja yhteiskuntien, kuin organisaatioiden toiminnan ja henkilökohtaisenkin elämän tasoilla. 

Jo nyt on selvää, että työskentely digitaalisin välinein ottaa monta harppausta eteenpäin. Se asia ei sinänsä ole uusi. Esimerkiksi EMBA-koulutuksen teemoissa ja sisällöissä digitaalisuus on ollut jo pitkään vahvasti esillä. Myös toiminnan muotoina se on ollut arkea. Verkkokursseja toteutaan ja jokaiseen EMBA-kurssimoduulin osaksi on jo aiemmin integroitu jokin digitaalisen oppimisen muoto. Myös EMBA-ohjelman modulaarinen rakenne ja lukuisat valinnaiset itsenäiset oppimistehtävät helpottavat reagointiamme tähän tilanteeseen.

Pari vuotta sitten silloinen päätös siirtyä EMBA-koulutuksessa vähitellen blended learning -malliin tuntui haasteelta. Ei tunnu enää. Koronasta muodostui musta joutsen, yllättävä muutosilmiö joka pakottaa toimimaan. Työskentelystä digivälinein tuli arkea parissa päivässä. 

Toteutimme ensimmäisen EMBA live-seminaarin ZOOM-kokousalustalla kahden päivän valmistelulla. Kyseessä ei ollut vain luentojen striimaaminen verkkoon, vaan pyrkimys rikastavaan vuorovaikutukseen ja yhteiseen ajatuksen liikkeeseen yli 40 osallistujan EMBA-ryhmän kanssa. Opimme päivässä kaikki paljon, niin teemana olleesta muutosjohtamisesta ja varsinkin siitä digitaalisesta työskentelystä.

Koronavirus vaatii voimakkaita ennakoivia toimia. Kyseessä ovat isot asiat, niin ihmisten terveyden kuin toimeentulonkin osalta. Voimia ja viisautta kaikille tässä haastavassa tilanteessa.  Teemme kaikkemme, että järjestelyt EMBA-koulutuksen osalta olisivat mahdollisimman sujuvia näinä erikoisina aikoina. 


Pasi Aaltola
johtaja, EMBA-koulutus
pasi.aaltola(at)jyu.fi



torstai 27. helmikuuta 2020

Uusi vuosi, uudet kujeet (vaiko perinteinen itsepetos?)

Uutta vuotta on kulunut pari kuukautta, joten nyt on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omia toimiaan. Teitkö uudenvuodenlupauksia? Mikä on niiden tilanne, joko lipsuu? Minulla on tässä kirjoituksessa totutusta kolmesta pointista poiketen vain kaksi, mutta niissäkin on aika monelle ihan riittävästi pohdittavaa. 



Ensimmäinen on se, että toimimme totutulla tavalla aina siihen asti, kunnes teemme päätöksen toimia eri tavalla. Tämä ei ole ihmisten tai organisaatioiden heikkoutta, vaan hyvin pitkälle sidottuna elämän perusrakenteeseen. 

Aivot kuluttavat todella paljon energiaa ja erityisesti sitä kuluu silloin, kun joudumme tekemään jotain totutusta poikkeavaa. Aivan samoin kuin fysiikassa tai kemiassa kappaleet ja aineet pyrkivät kohti minimienergiaperiaatetta, se sama pätee myös biologiassa. Pyrimme säästämään energiaa aina kuin se vain on mahdollista. Juuri tämä seikka vaatii sen, että muutokseen pitää olla aina päätös ja päätökselle perustelut sekä tavoitteet.  

Edellä kiteytettiin muutoksen lähtökohdiksi perusteet sekä tavoitteet. Ilman näitä kahta tavoitteellinen muutos ei ole mahdollinen. 

Muutokseen liittyy myös mielikuva tulevaisuudesta, mikä on itse asiassa jo hyvin kauan sitten ihmiselle kehittynyt taito. Tässä taidossa on kuitenkin ansa: oman tulevaisuuden kuvittelu on ihmiselle paljon helpompaa kuin toisten. Tämän vuoksi olisikin siis ensiarvoisen tärkeätä, että muutoshankkeeseen ryhdyttäessä jokainen osallinen kokisi muutoksen omaksi tarinakseen. Kotterin tutun pingviinikirjan lukeneet varmasti tunnistavatkin tämän tavoitteen muutosjohtamisen perusteista, ja se pohjaa täsmälleen tähän samaan taustaan. 

Tavoite ei yksinään kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös ulkoiset edellytykset. Tästä päästäänkin hyvin siihen toiseen pointtiin: miten aito muutos on mahdollinen? 

Pääsin seuraamaan alkuvuodesta erinomaisen mielenkiintoista esitystä toimeenpanon taidosta, jossa esitettiin kaksi kysymystä:

1)     Mitä tarvitset tekemisen tueksi ja
2)     Miten varmistat sen, että varmasti aloitat?

Nämä kaksi kysymystä kiteyttävät myös muutosmatkan lähtölaukauksen. Nuo kyseiset kaksi kysymystä kuulostavat esitettyinä helpoilta, mutta ovat oikeasti varsin pahoja. Ne vaativat sen, että aidosti haluat muutosta ja myös sen, että sinulla on kokonaisvaltainen näkemys siitä tilanteesta, josta käsin lähdet muutosta tekemään. 

Palataan vielä lopuksi uudenvuoden lupauksiin: Kuinka moni teistä, jotka olette pystyneet pari kuukautta pitämään yllä uutta tapaa, ovat tehneet sen ilman aitoa halua ja realistista käsitystä sekä muutoksen vaatimasta työstä että tavoitteiden palkitsevuudesta? Ja jos jollain on päässyt lipsumaan, ei sitä vuodenvaihdetta oikeastaan tarvita mihinkään; se on vain tekosyy. Muutoksen voi aloittaa vaikka tänään. Tarvitaan vain uskottava tulevaisuudenkuva, tukea tekemiselle ja lähtölaukaus.










jani.kurhinen(at)jyu.fi
koulutuspäällikkö
JYU Executive MBA
emba.jyu.fi

perjantai 3. tammikuuta 2020

Executive MBA opintojen idea


JYU Executive MBA ohjelmamme idea on tiivistetty missioomme: ”Koulutamme johtajia, jotka muuttavat maailmaa”. Voimakas missio, vahvasti sanottu. Vuoden alussa onkin paikallaan katsoa, onko missio toteutunut 2019 ja mitä erityistä on luvassa mission suunnassa 2020.

On oma kysymyksensä, kuinka tapahtumarikkaan viime vuoden voisi tiivistää mission tarkastelun näkökulmasta. Valitsen näkökulmaksi vuonna 2019 tehdyt EMBA-tutkimukset. Executive MBA-opintojen yksi kulmakivi on 20 opintopisteen laajuinen EMBA-lopputyö.

Ennen lopputöiden tarkempaa analysointia on paikallaan korostaa, että EMBA- opiskelijat tulevat kattavasti eri tyyppisistä organisaatioista. Luonnollisesti eri toimialojen yritykset ovat laajasti edustettuina, mutta paljon osallistujia tulee myös julkista organisaatioista kuten kaupungeista ja myös kolmannen sektorin organisaatioista. 

EMBA-opiskelijoiden monet taustaorganisaatiot lisäävät merkittävästi niin EMBA-tutkimusten aihepiirien moninaisuutta kuin myös keskustelun rikkautta koko EMBA-ohjelman aikana.


Kävin läpi vuonna 2019 tehtyjen EMBA-tutkimusten tiivistelmiä ja töistä laadittuja lausuntoja. Yleisvaikutelmaksi muodostuu, että ”maailman muuttamisen” –teema on todella vahvasti esillä. Töissä korostuu muutoksen aikaansaaminen. Muutosta tarkastellaan ja tehdään hyvin monesta eri näkökulmasta:
  • monessa työssä analysoidaan ja tarkastellaan tehtyä ja teikeillä olevaa muutosprosessia ja hahmotellaan seuraavia askeleita muutoksen tiellä
  • joissakin töissä mielenkiinnon kohteena on uuden yksikön rakentaminen ja/tai kehittäminen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin
  • töissä korostuu monesti toiminnan laadun edelleen kehittäminen
  • järjestelmien kehittäminen on myös esillä ja 
  • luonnollisesti muutokset johtamisessa, palkitsemisessa, jne. ovat vahvasti esillä

Viime vuoden Executive MBA-töistä voisi nostaa monta näkökulmaa tarkempaan tarkasteluun. Yksi mielenkiintoinen näkökulma liittyy syvemmän asiakasymmärryksen ja asiakasarvon tarkasteluun monissa lopputöissä. EMBA- töissä osoitetaan mm.
  • kuinka syvempi asiakasymmärrys auttaa organisaatiota omien resurssien kohdentamisessa ja yhä vaikuttavammassa asiakastyössä
  • kuinka syvemmän asiakasymmärryksen kautta avainasiakassuhteita vahvistetaan kestävämmiksi
  • kuinka uudella tavalla rakennetusta asiakaskokemuksesta tehdään omalle organisaatiolle kilpailuetu

Tavoitteena on, että vuonna 2020 työ yhä toimivampien organisaatioiden rakentamisen eteen jatkuu entistä vaikuttavampana. Toimivat, tehokkaat ja kannattavat organisaatiot luovat vahvan perustan kaikelle muulle kehitystyölle niin organisaatioissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Executive MBA vuosi 2020 käynnistyy suositulla Muutosjohtaminen -ohjelmalla, ja Executive MBA-ohjelmia johtamisen eri teemoista käynnistyy ympäri vuoden. Tyypillisesti jokainen EMBA-kurssi omalta osaltaan haastaa ja innostaa ”maailman muuttamisen” suuntaan. Ohjelmissa paneudutaan viimeisimpiin johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen viitekehyksiin ja osallistujia haastetaan soveltamaan ajatuksia omissa organisaatioissaan.


Työskentely eri EMBA-ohjelmissa ja opitun soveltaminen omissa organisaatioissa on EMBA-opintojen ydintä. Haluan tässä tekstissä ottaa esille kaksi erityistä näkökulmaa vuoteen 2020 liittyen. Nämä molemmat näkökulmat koskettavat niin EMBA-opiskelijoita kuin myös EMBA-alumneja sekä varmaan myös EMBA-opintoja pohtivia.

Ekologisuus.
Saamme monesta suunnasta viestiä, että kestävä kehitys on yhä laajemmin ja monipuolisemmin otettava osaksi kaikkea päätöksentekoa. On paikallaan, että SITRA vuoden 2020 megatrendejä listatessaan nostaa keskiöön ekologisen jälleenrakentamisen: Omalta osaltamme haluamme osallistua tähän rakennustyöhön mm. alumni- ja asiakastilaisuutemme kautta. Toivotankin kaikki tervetulleeksi Helsinki Congress Paasitorniin 11.2.2020, tilaisuuden teemana on: Ilmastovastuu liikkeenjohtajan näkökulmasta.

Suomalaisten organisaatioiden on pärjättävä globaalissa kilpailussa ja samalla taitava kansainvälistyminen avaa uusia toiminnan, verkottumisen ja oppimisen mahdollisuuksia. EMBA Menestyksen Strategiat ohjelmaan liittyy vuosittain kansainvälinen opintojakso ja tuolle jaksolle myös EMBA-alumnit ovat tervetulleita.


Maailman kärki.
Tänä vuonna huhtikuussa kansainvälisen opintojakson teemana on ”Muutos, innovatiivisuus, ketteryys ja kasvu”. Olemme valinneet vierailukohteeksi Singaporen, joka monin tavoin edustaa valituissa teemoissa maailman kärkeä. Samalla Singapore on mielenkiintoinen kohde organisaatioille, joita Kaakkois-Aasian laajat ja nopeasti kehittyvät markkinat muutenkin kiinnostavat, kts. Understanding Asia: Opportunities in the future of business, NBF 2019 Parag Khanna.




Tervetuloa mukaan vuoden 2020 tapahtumiin ja toimintaan. Parhaimmillaan Executive MBA-opinnoissa toteutuu tieteen ja käytännön vuorovaikutus uutta tuottavalla tavalla – maailmaa muuttavalla tavalla.

Toivotan menestyksellistä ja aurinkoista vuotta 2020.






Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi

maanantai 18. marraskuuta 2019

Learning circular economy and sustainable innovations

We had again the pleasure of hosting an EMBA group of managers from Ecole des Ponts Paris Tech who came to Finland to study circular economy and sustainable business. We had built an action-packed agenda for them covering lectures, company visits, and professional networking. 

This blog post is an attempt to describe our program from Thursday to Sunday with some pictures. I know it is impossible to perfectly summarize the insightful and amazing experiences we had, but I´ll try anyway. Perhaps a series of pictures can illustrate at least part of our journey.  
Program kick-off at Sitra, Finnish innovation fund doing pioneering work on circular economy

Markus Terho and Nani Pajunen at Sitra outlining sustainable everyday 
life and a movement towards carbon-neutral economy and circular society.   

Company visit to Fortum Circular Economy Village, a pioneering facility at Riihimäki
combining recycling, production of waste-based fuels and recovering energy from residual 

Evening reception and networking event at the Embassy of France in Helsinki. 
Thanks for the ambassador for inviting us.
Company visit to Naava, a company offering innovative smart green walls.  CEO and Founder Aki Soudunsaari outlined key learnings from growing a start-up company into the scale-up phase.  
Loop restaurant at Lapinlahti Helsinki, making food from donated past-due ingredients.
FROM WASTE TO TASTE!

Antero Vartia, founder of the Compensate Foundation giving
truly an inspiring speech about stopping climate change.

Entering Maria 01, "The Nordic´s leading start-up campus"

Lecturer Esko Kilpi on sustainability as a strategic challenge

Noomi Jägerhorn, Head of Sustainability at Posti Group plc,
advising the participants on leading the sustainability change in organizations. 

A trip to Finland would not be complete without a sauna experience and Finnish cuisine.
Löyly restaurant and sauna offered our guests a night to remember!

Previous pics highlight some of the experts and organizations that we collaborated with in creating the program. However, the most essential element of the learning experience was provided by the Ecole des Ponts EMBA participants themselves. For example, on one company visit, I tried to count the number of brilliant questions they were asking, but I lost count around question number 32! Also, their group work presentations on Sunday on circular economy business modeling were prepared with great passion and effort. It was a pleasure to work with such a group of international executives. 



Pasi Aaltola
Director of MBA Education

Avance Executive Education
Jyväskylä University School of Business and Economics


maanantai 30. syyskuuta 2019

Nähdä vai tehdä, kas siinä vasta pulma


Ari Manninen piti mainion puheen valmistuneille EMBA-diplomien jakotilaisuudessa. Puhe käsitteli näkemistä ja katsomista, joissa on osittain jotain samaa, mutta kuitenkin ihan eri asioita. 

Valmistaudun parhaillaan tämän vuoden Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelmaan ja sain näistä kahdesta, sinänsä toisistaan irrallisesta asiasta, ajatuksen käsitellä blogikirjoituksessani tulevaisuuden näkemistä ja siihen valmistautumista. Näissäkin on samantapainen käsitepari, joka näyttää nopeasti katsottuna samalta, mutta ei sitten kuitenkaan. 

Ihmiselle on historian saatossa jo hyvin varhain kehittynyt erityinen taito: kuvittelu. Tämä taito pitää sisällään sekä täysin fiktiivisen kuvittelun että jonkin tietyn tilanteen odotuksen. Jos pidät palloa kädessäsi ja tiputat sen, pystyt ennalta kuvittelemaan sen putoavan suoraan alas ja pallon rakenteesta riippuen, pystyt arvioimaan myös sen pomppaamista. Tämä on yksinkertainen esimerkki, mutta kuvaa hyvin kykyämme “nähdä” tilanne, jota ei vielä ole tapahtunut. Siinä ei kuitenkaan tarvita vielä välttämättä erityistä valmistautumista. 

Strategiatyössä puhutaan hyvin usein skenaarioista, jotka ovat tilanteita, joita ei ole vielä olemassa, mutta jotka voisivat tulla tapahtumaan. Ne ovat siis kuvitelmia. Skenaariot eivät ole ennustuksia, vaan perusteltuja ehdotuksia tulevasta, ja niiden tarkoitus on toimia päätöksenteon tukena. Tulevaisuus sitten aikanaan muotoutuu jonkinlaiseksi, joka on tai ei ole näiden ehdotuksien mukainen.  

Nyt pääsemmekin tarkastelemaan tulevaisuuden näkemistä ja siihen valmistautumista. Se, että meillä on skenaario esimerkiksi jäätiköiden sulamisesta ja merenpinnan noususta, ei vielä tarkoita sitä, että siihen oikeasti valmistuttaisiin, vaan itse valmistautuminen on oma, erillinen sarja toimintoja, jotka on erikseen päätetty tehdä. Valmistautuminen voi olla tulevaan sopeutuvaa tai se voi olla myös pyrkimys jonkin skenaarion, mahdollisen tulevaisuuden, muuttamiseksi erilaiseen muotoon.  

Kuitenkin jo ajatus siitä, että meillä on mahdollista päätyä johonkin tiettyyn tulevaisuuteen voi mahdollisesti käynnistää uudenlaisen kuvittelun ketjun: toivonko tuollaista tulevaisuutta, haluanko sen tapahtuvan vai pyrinkö vaikuttamaan sen vaihtoehdon häviämiseen? 

Näistä vaihtoehdoista ensimmäinen on oleellisesti erilainen kuin kaksi muuta: toivon sitä, mutta jätän tapahtuvan kulun muiden harteille. Toisessa on jo vahvempi kannanotto: haluan sitä! Jos haluan sitä riittävän paljon, ehkä pyrin myös vaikuttamaan sen toteutumiseen. Kolmannessa tämä vaikuttaminen on jo kirjoitettu auki, joten se pitää sisällään suoraan toiminnan. Kuvitelma tulevasta ei siis suoraan johda mihinkään, vaan se on vain kimmoke päätökselle toimia. 

Ihmisen erityisominaisuuden ansiosta tulevaisuutta on siis mahdollista kuvitella ja kaikenlaista kivaa on myös helppo toivoa. On kuitenkin kokonaan eri asia luoda kuvia mahdollisista tulevaisuuksista ja tehdä sekä toteuttaa näiden perusteella toimintasuunnitelmia. Ne vaativat aktiivista ja systemaattista työtä sekä sopivia menetelmiä. Mm. näitä menetelmiä pohdimme yhdessä joulukuussa käynnistyvän Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman osallistujien kanssa.

Suunnitelmallisesti kohti valoisempaa tulevaisuutta! 











jani.kurhinen(at)jyu.fi
koulutuspäällikkö, JYU Executive MBA

tiistai 10. syyskuuta 2019

Muuttaako tekoäly työelämän?

JYU EMBA alumni- ja asiakastilaisuus järjestettiin Kuopion Puijonsarvessa 5.9. Tilaisuuden teemana oli tekoäly ja aiheesta puhumassa Antti Merilehto, viime vuoden myydyimmän ”Tekoäly – matkaopas johtajalle” –tietokirjan kirjoittaja ja AI  Strategy Companyn toimitusjohtaja.


Tekoälystä puhutaan kaikkialla, sitä pidetään toisaalta uhkana - se vie työpaikat ja toisaalta mahdollisuutena, jonka avulla organisaatioiden toimintaa voidaan tehostaa. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että tekoäly loi vuonna 2018 kolme kertaa enemmän  uusia työpaikkoja kuin mitä se korvasi.

Mitä tekoäly ja koneoppiminen ovat?

Tekoäly on tietokoneen suorittamaan toimintaa, joka jäljittelee ihmiselle tyypillisiä älykkyyttä vaativia toimintoja. Sellaisia toimintoja ovat mm. erojen ja samankaltaisuuksien havaitseminen, päättely, oppiminen, ennakointi ja päätöksenteko. Tekoäly tarkoittaa siis koneiden kykyä reagoida tilanteisiin ihmisälyn kaltaisesti. 

Koneoppimisessa puolestaan kone oppii itsenäisesti datasta, toistuvista tilanteista ilman että sitä erikseen opetetaan. Aina kun ihminen käyttää tietokonetta, etsii tietoa, lukee uutisia tms. tulee samalla kertoneeksi koneelle mikä on hänelle tärkeää ja samalla opettaa konetta, miten se pystyy jatkossa palvelemaan entistä paremmin.

Mitä tekoälystä tulisi ymmärtää?

Jokaisen tulisi ymmärtää tekoälyn ja koneoppimisen perusasiat, painotti Merilehto. Tällöin osaat vastata kysymykseen: ” Voinko minä käyttää tekoälyä/koneoppimista ongelman x ratkaisemiseen? Tekoäly on jo täällä ja organisaatiossa olisi herättävä tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin. Asiakas-dataa tulisi kerätä koko ajan. Monessa organisaatiossa dataa on jo valtavasti valmiina, mutta sitä tulisi myös hyödyntää asiakkaan palvelun ja tuotteen kehittämiseen. Jos sinun organisaatiosi ei sitä tee, joku toinen tekee ja ohittaa sinut, oli Merilehdon vahva viesti.

Tilaisuuden yhteistyökumppania, tavaratalonjohtaja
Pia Virtasta, Sokos Kuopio, kiinnosti erityisesti
palautteeen temaattinen analysointi.
Emme aina tajuakaan, kuinka tekoäly on jo mukana kaikessa. Kun käytämme Amazonia, Netflixiä, Sptifyitä, ne osaavat tekoälyä hyödyntäen tehdä meille suosituslistoja. Samoin tapahtuu Pinterestissä, Facebookissa ja muissa sosiaalisen median kanavissa. 

Kaupan alalla käytetään asiakasdataa asiakasymmärryksen kasvattamiseen, pyrkimyksenä kohdentaa oikeita tuotteita oikeille kohderyhmille oikeaan aikaan jne. Tekoälyn ja robotiikan ennustetaan myös muuttavan terveydenhuoltoa. 

Tällä hetkellä tekoälyä hyödyntäen pystytään seulomaan valtavat määrät dataa ja sitä käytetään avuksi diagnostiikassa. Olemme myös jo nähneet, kuinka robotteja hyödynnetään vanhusten hoivapalveluissa.



Package Media – digitaalisten pakkausten tehdas

Tilaisuuteen osallistunut EMBA-alumni Mauri Reinilä, Package Median toimitusjohtaja, kertoi, että heidän yrityksensä on Suomen ainoa ja pohjoismaiden suurin digitaalisten pakkausten tehdas, jonka tuottamiin ”älypakkauksiin” voidaan painattaa tuotteiden rekisteröintitietoja ja kännykällä luettavia koodeja. 

Näiden koodien avulla pakkauksia voidaan seurata ja saada tarkkaa tietoa ketkä niitä ostavat ja myös niiden käyttötilanteista. Koodeilla voi kirjautua verkkopeliin tai käyttäjäyhteisöön jakamaan kokemuksia tai voit tilata itsellesi personoidun pakkauksen. Digitaalisen pakkauksen mahdollisuudet ovat monet ja ala kehittyy koko ajan, kertoi Reinilä.


Mitä seuraavaksi?

Tekoäly siis vääjäämättä muuttaa ja on jo muuttanut työelämää ja kaikkia toimialoja. Jos tekoälyä käytetään oikein se antaa mahdollisuuksia kehittää työtehtäviä ja liiketoimintaa uudella tavalla. Mahdollisuuksia tulisi lähteä selvittämään organisaatioissa seuraavien Merilehdon listaamien kysymysten avulla:

  • Miten kasvattaa kilpailukykyä tekoälyn avulla?
  • Miten hyödyntää dataa kaikissa liiketoiminnoissa?
  • Miten nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa? 

JYU EMBA alumni- ja asiakastilaisuuksia järjestetään kolme kertaa vuodessa (syys-, helmi- ja kesäkuussa) ajankohtaisten teemojen ympärille. Seuraava tilaisuus on Helsingissä, Helsinki Congress Paasitornissa 11.2.2020 teemalla ”Vastuullinen johtaminen”. Varaa päivä jo kalenteristasi!












sirpa.koponen(at)jyu.fi
Koulutuspäällikkö, alumnivastaava
JYU Executive MBA




______________________________________________________________________________

Lähteet:
Merilehto, A. Esitys 5.9.2019 JYU EMBA alumni- ja asiakastilaisuudessa
Muut lähteet:Komonen, J. 2019. Viekö tekoäly kaikki työpaikat? Tuore tutkimus antaa ihmisille lohtua.
Korhonen, K. 2018. Tekoäly terveydenhuollossa – paljon mahdollisuuksia, paljon odottelua.
Lehtonen, T. 2018. Tekoäly: uhka vai mahdollisuus.
Merilehto, A. 2018. Tekoäly – matkaopas johtajalle.

perjantai 23. elokuuta 2019

Financial wisdom – views from the EMBA students


How do you improve the financial success of your company, organization, unit, network, project or in fact any setting in which you work in a key role? One might assume that this question would be the center topic in all business disciplines. Surprisingly this question is both the center topic but at the same time this vital issue seems to evade a closer examination.

This extraordinary situation may partly relate to the way how business disciplines have developed and how the cover they different angles of organizational operations. Strategy discipline talks about strategies and there the financial success is certainly important but perhaps it is an aspect, which more assumed than explicitly and meticulously explored. 

There – in the realm of strategy doctrine -the thinking must be that wise strategy and useful strategic frameworks lead also to financial success but closer and detailed examination of economic ramifications may not be part of discipline’s focus. 

In the same vein also other business disciplines focus on their key topic let it be marketing, leadership, entrepreneurship or any other business disciple and the financial success is certainly there on the background but it may be more an assumed result than a carefully examined part of the scrutiny.

In this state of affairs we could assume that there should be a discipline which looks the financial success and in particular the role of an executive straight in the eye. Surprisingly we may not find such a disciple. Certainly there is a discipline which comes close and which gives valuable tools for an executive who wishes to increase financial success of her/his unit. This discipline is first and foremost accounting and all its variants: financial accounting, cost accounting, management accounting, strategic accounting etc. Indubitably accounting discipline offers most valuable tools, perspectives and frameworks for executives.

At the same time accounting and its variants are seen to be rather number and calculations focused, people and organizations have remained on the background. Accounting discipline has tried to counter this deficiency by developing accounting in action type of examination. This route leads us rather close to examine ways how executives could improve the financial success of their organizations. However there is a constant need to understand better how executives with all their actions and even with their non-actions could help their organizations to improve their financial success.


In our EMBA program we have developed a course Business Risk and Financial Management. In that course we examine financial matters from the perspective of an executive. We examine broadly and widely how executives could act in different ways to foster financial success. Here the role of the executive can vary from the innovative thinker who raises up new ideas and recognizes new business opportunities to a demanding person who really takes care that plans are executed effectively and without unnecessary waste of any resources. The point in this course is to probe the role of an executive in financial matters as widely and deeply as possible.

Well, before this program starts we send – in the spirit of this course - some open questions to participants. One of those questions is following: what is financially (economically) wisest thing (widely thing, process, action, etc) what you have seen? In the beginning of the program this question was discussed and I collected top 5 answers. Here these answers are my interpretation of the discussion and I may have combined some answers.

5 Wisest financial (economic) phenomena

  1. Wise use of latest technology, including AI and robotics. This as a way to shift the organizational action to levels where higher economic surplus can be achieved.
  2. Well-being. Clear understanding how people are the greatest asset in an organization and how investments in well-being create financial success.
  3. Timing, timing and timing. A capability to notice and capture opportunities on the market place. Also a capability to change executive’s own organization when the time is right.
  4. Cost control. We must not forget the value of good old budgets and active budget control. Budgeting is the way to carefully plan the future and notice quickly if something unexpected happens. Note unambiguously the value of forward looking planning and control system.
  5. Clear understanding in which position people are on their best. Also more generally a wise ways to use and develop the existing resources.
So this is how the learning journey started. This was just a first discussion. The journey continues.














ari.manninen(at)jyu.fi
Director, JYU Avance Executive Education

emba.jyu.fi

linkedin.com/in/arimanninen

twitter.com/arimanninen