Tekoäly - sinulla on yksi strateginen vaihtoehto: perehdy ja ota käyttöön

 Tällä blogilla on neljä tavoitetta:

1. Tuottaa jokin ajatus tai näkökulma, joka käsitykseni mukaan voisi olla kiinnostava johtajan näkökulmasta.
   
   
2. Miettiä ja testata, että millainen voisi olla blogi, jota en mitenkään pystyisi itse kirjoittamaan, mutta joka onnistuu tekoälyn avulla.
   
   
3. Pohtia ajatusta, jonka mukaan pitää olla tarkkana, ettemme käydä tekoälyä löysästi ja omaa ajattelua passivoiden, vaan yritämme sen avulla haastaa omaa ajattelua ja ymmärtää jotain uutta.
   
   
4. Löytää jokin kirjoittamisen ulottuvuus, jossa tekoälyn apu blogin kirjoittamisessa olisi perusteltu ja jonka voisi kuvata selvästi.

Tekoälyn käytön näkökulma tässä blogissa

Pyynnöstä tekoäly kirjoittaisi vaikka mitä ja vaikka kuinka paljon ja vaikka mistä aiheesta ja varmaan sinänsä pätevän näköistä tekstiä. Tuollainen lähestyminen ei kuitenkaan vastaisi tavoitteeseen 3 vaan olisi juuri sitä vastaan, eli oman ajattelun sparraaminen jäisi olemattomaksi.

Niinpä aloittaessani tämän blogin kirjoittamisessa ajattelin, että voisin käyttää tekoälyä käymään läpi valtavia tietomassoja ja tiivistämään sieltä jotain, joka oli mielenkiintoista ja vastaisi tavoitteeseen 1. Tein kokeiluja, joissa tekoäly muun muassa kävi läpi globaalisti yliopistojen Executive AI ohjelmien kuvauksia nettisivuilla, isojen yritysten johdon kirjoituksia tekoälystä. Itselle yllätyksenä tuotokset näistä kokeiluista jäivät liian yleisiksi ja enkä päässyt tavoitteeseen 1.

Missä kirjoittamisen kohdissa tekoäly on ylivoimainen

Tämän blogin kirjoittaminen laittoi kovasti miettimään, että miten voisi hahmottaa missä kirjoittamisen osa-alueissa tekoäly on ylivoimainen. Niinpä pyysin tekoälyä hahmottamaan viitekehyksen, jossa tarkoitus olisi hahmottaa millä osa-alueilla tekoäly on kirjoittajana ylivoimainen ihmiseen verrattuna.

Pyynnöstä tekoäly hahmotti 5 kohtaa ja tiivistän ne tähän: 

1) Ylivoimainen tekstin tuottamisen kyky

• tekoäly pystyy tuottamaan lähes loputtomasti johdonmukaista tekstiä

2) Tekoäly voi tiivistää hirveästä tietomassasta mielenkiintoisia havaintoja

• katsotaan onko näin, testaan alla tässä blogissa

3) Tekoäly pystyy tuottamaan tekstiä, jossa ei yksilön mielipiteitä, näkökulmia

• vaikea ajatus, samalla olen kuullut ja nähnyt eri yhteyksissä pohdintoja, joissa ajatus on ollut, että AI voisi olla tasapuolinen johtaja ja päätöksentekijä, miksipä ei siis tasapuolisen tekstin tuottaja

4) Tekoäly voi saman tien muuttaa tekstin tyyliä

• tekoäly voi saman tien muuttaa tyylilajia esimerkiksi akateemiseksi, runolliseksi,
  virkakäyttöön, ja tietysti eri kielet onnistuvat tarvittaessa saman tien myös, jne.

5) Tekoäly voi yhdistellä luovasti ja laajasti

• tekoäly voi valtavan laajasti yhdistää asioita eri lähteistä ja tieteen/taiteen lajeista, eri kirjoittajilta ja laajentaa kirjoittamisen mahdollisuuksien horisonttia

Tekoälyn käytön testi

Tämä blogin tavoitteena oli kokeilla millaista olisi kirjoittaa blogi, jossa tekoälyn apu olisi ihan välttämätön. Samalla blogin piti tuottaa ajatus tai ajatuksia, jotka käsitykseni mukaan olisivat johtajille mielenkiintoisia.

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi päädyin eri vaiheiden jälkeen hyvin erityiseen ja konkreettiseen promptiin tekoälylle. Promptini oli seuraava: etsi kuinka shakin maailmasta tulevaa sanastoa ja ajattelumalleja on käytetty yritysten strategia teksteissä Intiassa, Singaporessa ja Saksassa. Hetkessä sain varsin yksityiskohtaisen vastauksen. Olin myös syöttänyt tekoälylle kirjoittamani blogin alkuosan antaakseni mahdollisimman paljon kontekstia promptini taustalle.

Tekoälyn vastaus oli laaja ja siinä oli myös nimetty ihmisiä ja organisaatioita. Päädyin, että tähän blogiin en ota esille yksittäisiä organisaatioita ja henkilöitä, vaan kaivan tekoälyn vastauksesta mielenkiintoisia ajatuksia, kuinka shakin sanastoa ja ajattelumalleja on käytetty Intiassa, Singaporessa ja Saksassa. Alla tiivistykseni ja tulkintani. Ajatukseni ja toiveeni on, että myös näin yleiselle tasolle nostetut shakin ajattelumallin käyttökuvaukset ovat mielenkiintoisia.

Intia
Yritysten nettisivujen läpikäynti Intiassa nosti esille mm seuraavan strategia-ajatuksen: ”puolusta ja hyökkää”. Turvaa ne alueet, joilla olet vahva ja etsi huolella seuraavat alueet, joilla etenet. Intian läpikäynti toi myös esille kiinalaisen termin: ”Fu Pan”. Tämä termi shakin yhteydessä tarkoittaa aikaisempien siirtojen huolellista analysointia ja sitä kautta tulevien siirtojen yhä onnistuneempaa suunnittelua ja toteutusta.

Singapore
Singapore on maantieteelliseltä kooltaan pieni maa, jolla on takana aivan huikea kehitys viimeisten vuosikymmenten aikana. Singaporen organisaatioiden nettisivujen läpikäynti, johti shakin käsitteeseen tornaus. Tuolla käsitteellä kuvattiin, kuinka heikkoudesta tehdään vahvuus. 

Pienestä maasta on taitavasti ja kovalla työllä rakennettu kansainvälisen kaupan keskus. Asiasta enemmän kiinnostuneiden on mielenkiintoista katsoa, kuinka Singaporen pääministeri Lawrence Wong käsittelee maailman talousjärjestelmän myrskyä ja miten pieni maa voi toimia strategisesti ja viisaasti:
Singapore prime minister warns of turbulence ahead in 'post-American' order | FT Interview

Tornauksella shakissa viedään kuningas suojaan ja vahvistetaan tornin asemaa entisestään. Singaporen tapauksessa shakin tornaus käsite nousee oikeastaan yksittäisten organisaatioiden strategioiden tasolta koko maan strategiseksi ohjenuoraksi.

Saksa
Saksan strategisesta shakkikeskustelusta tekoäly poimi tosi rajun shakkitermin: ”zugzwang”. Tämä tarkoittaa karmeata tilannetta, jossa pelaaja joutuu tekemään siirron ja siirto väistämättä heikentää pelaajan asemaan entisestään.

Strategisessa mielessä zugzwang virittää ainakin kaksi ajatusta. Ole koko ajan tosi tarkkana ettei organisaatiosi joudu zugzwang tilanteeseen. Tässä varmaan vaikkapa ketteryys ja jatkuvat kokeilut pitävät huolta organisaation strategisesta liikkumatilasta.

Toinen strateginen ajatus tulee tekstistä, jonka luin vuosia sitten, mutta en nyt saa kiinni lähdettä. Tuon tekstin ajatus oli, että joskus strateginen johtaminen on enemmän kärsimystä kuin ongelman ratkaisua. Helposti eri teksteissä ja puheissa strateginen ongelma kuvataan niin, että ratkaisu löytyy ja niinkin varmaan usein on. Joskus asetelma on kuitenkin kärsimys, ehkä lähes zugzwang tilanne, joka väistämättä jatkuu jonkin aikaa. Tällöin vaaditaan kestämistä ja huolellista reitin suunnittelua ulos tilanteesta eri vaiheiden kautta.

Blogin pohdinta

Olipa todella mielenkiintoista kirjoittaa blogia ja testata tekoälyn käyttöä. Asetin neljä tavoitetta:

1. Tuottaa jokin ajatus tai näkökulma, joka käsitykseni mukaan voisi olla kiinnostava johtajan näkökulmasta.

Toivon, että shakki ja strategia-ajattelun yhteispelin tarkastelu Intiassa, Singaporessa ja Saksassa toi mielenkiintoisia havaintoja, joilla on käyttöä johtamistyössä.  

 

     2.  Miettiä ja testata, että millainen voisi olla blogi, jota en mitenkään pystyisi itse kirjoittamaan,
          mutta joka onnistuu tekoälyn avulla.

Minusta tämäkin onnistui. Tekoälyn kyky promptin perusteella käydä läpi pyydetystä suunnasta eri maiden strategiatekstejä oli vaikuttavaa ja loi perustan kirjoittaa valitusta teemasta.  

 

Samalla valtavan paljon enemmän työtä olisi vaadittu, jos olisin lähtenyt huolella tarkistamaan tekoälyn tuottamia lainauksia. Olivatko ne kaikki oikeita, mihin ne oikein perustuivat, jättikö tekoäly jotain pois? Eli on huomattava, että tämän blogin lähteitä en ole syvästi ja huolella tarkistanut.  

 

    3.  Pohtia ajatusta, jonka mukaan pitää olla tarkkana, ettemme käytä tekoälyä löysästi ja omaa
         ajattelua passivoiden, vaan yritämme sen avulla haastaa omaa ajattelua ja ymmärtää jotain
         uutta. 

Tämä blogi haastoi kyllä ajattelemaan. Ehkä eniten sitä, että kuinka saada tekoälyn kautta sellaista taustaa blogille, joka kertoisi, että tekoälyn käyttö oli tässä tarpeellista ja oikeastaan välttämätöntä. Edelleen haasteellista oli miettiä promptia, joka voisi tuottaa tarpeeksi konkreettisia tuloksia, jotta niiden pohjalta voisi hahmottaa mielenkiintoisia ajatuksia strategisesta johtamisesta.

   

    4.  Löytää jokin kirjoittamisen ulottuvuus, jossa tekoälyn apu blogin kirjoittamisessa 
         olisi perusteltu ja jota voisi kuvata selvästi.
        
        Myös tämä kohta onnistui mielestäni riittävän hyvin.     

Lopuksi

Maailmaan on tullut uusi vaikuttava toimija, jonka kyvykkyys jo nyt on aivan valtava. Tekoälyn kehitys  tulee myös ilman muuta jatkumaan. Mitä tämä tarkoittaa strategisesti? Jokaisella johtajalla ja organisaatiolla on vain yksi strateginen vaihtoehto: tekoäly on otettava käyttöön omista ja organisaatioiden lähtökohdista ja taitavaa strategista tekoälyn käyttöä on koko ajan opeteltava lisää. 

Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
linkedin.com/in/arimanninen/

emba.jyu.fi

EMBA Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen, keväällä 2026

JYU EMBA. Menesty johtajana.

Oppimisen tutkimista Stanfordin yliopistossa – näkökulmia EMBA-koulutuksen kehittämiseen

Olen tällä hetkellä Visiting Scholarina eli vierailevana tutkijana Stanfordin yliopistossa Palo Altossa. Tulin tänne elokuussa ja paluu menee klassisella kaavalla eli jouluksi kotiin. Tutkimukseni keskittyy  johtajien oppimiseen ja ammatilliseen kehittymiseen. Samalla etsin uusia näkökulmia EMBA-ohjelman kehittämiseen ja sen osallistujien ammatillisen kehityksen tukemiseen.  

Stanford on valikoitunut kohteeksi syystä. Se kuuluu maailman johtaviin tutkimus- ja oppimisympäristöihin. Huippututkimuksen lisäksi se tunnetaan monipuolisesta johtamisen ja urakehityksen tarjonnastaan. Lisäksi Stanford sijaitsee Piilaakson ytimessä ja oikeastaan se on koko alueelle kehittyneen yritysekosysteemin syntypaikka. Tämä tekee siitä ainutlaatuisen ympäristön perehtyä johtamisen ja liiketoiminnan kehittämiseen.

Yksi suurimmista yllätyksistä Piilaaksossa ei ole liittynyt teknologiaan vaan siihen, miten ihmiset kohtaavat toisiaan. Täällä ihmiset, osaaminen, ideat ja pääoma kohtaavat jatkuvasti ja juuri tuo dynamiikka tekee paikasta ainutlaatuisen. Verkostoituminen esimerkiksi konferenssien tauoilla on sähäkkää ja avointa: keskustelut alkavat helposti ja niissä on luontevaa sekä jakaa heti omia ideoita että sparrata toisten ajatuksia eteenpäin.

Verkostojen rakentaminen ja hyödyntäminen ei toki ole uusi asia ja se on jo nyt yksi EMBA -ohjelmamme kiistattomia vahvuuksia. Samalla Piilaakson kokemus saa kuitenkin pohtimaan, miten tätä osallistujien keskinäistä vuorovaikutusta voisi vielä entisestään rikastuttaa ja vauhdittaa. Kokeneilla johtajilla on valtava määrä kokemusta ja näkökulmia ja niiden esiin tuominen ja toisten tukeminen voisi olla vieläkin vahvempi osa oppimista.

Toinen puhutteleva näköala täällä on ollut yrityskehittämisen mittakaava, joka on hengästyttävä. Pelkästään tekoälyyn liittyviä tapahtumia järjestetään alueella yli 250 vuodessa. Riskisijoitusta virtaa startup yrityksiin kymmeniä miljardeja dollaria joka vuosi. Kyseessä on valtava ideoiden markkinapaikka, mutta myös illuusioiden. Viime viikonloppuna erään sijoittajan ranchilla yöpyessäni kuuntelin iltanuotiolla myös toisenlaisia tarinoita kulissien takaa. Näköaloja ja kokemuksia siitä, kuinka täällä kultaryntäyksen Kaliforniassa kaikki ei edelleenkään ole kultaa mikä kiiltää.   

Työjaksoni täällä on vasta alussa ja edessä on vielä intensiivinen syksy. Tutkimustyön lisäksi olen asettanut tavoitteeksi osallistua 15–20 yritystilaisuuteen ja konferenssiin, jotta näen läheltä mistä täällä juuri nyt keskustellaan. Haluan kohdata mahdollisimman monia tutkijoita, yrittäjiä ja sijoittajia ja oppia heidän näkemyksistään. Näihin kokemuksiin palaan täällä blogissa kenties vielä myöhemminkin.

Oppimisen ja ihmettelyn siivittämää syyskautta kaikille!

Pasi Aaltola
Johtaja, JYU Executive MBA-koulutus
pasi.aaltola(at)jyu.fi
linkedin.com/in/pasiaaltola
emba.jyu.fi

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

Oppiminen jatkukoon!

Syksystä kevääseen kulkeva kouluvuosi rytmittää vahvasti yhteiskuntaamme. Näin ollen tämä alkusyksy on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan hetkeksi tulevaa lukuvuotta.  

Koulutan työkseni jo töissä olevia ihmisiä, joten en ole täysin objektiivinen koulutuksen ja erityisesti jatkuvan oppimisen suhteen. Emme kuitenkaan elä enää verkkaisessa maatalousyhteiskunnassa, joka on riippuvainen lähinnä yksinomaan paikallisista toimijoista, vaan ympäristöämme määrittää hyvin pitkälti globaalin verkostotalouden virtaukset. Ja se verkosto ei osoita minkäänlaisia pysähtymisen merkkejä. 

Olen tässä lähiaikoina käynyt kaksi toisistaan riippumatonta keskustelua, joissa suhde uuden oppimiseen on ollut täysin päinvastainen. Kontekstina oli molemmissa tekoälytyökalujen hyödyntäminen työelämässä, mutta tämä ei oikeastaan ole mielestäni relevanttia, vaan nimenomaan se lähtökohtainen suhtautuminen henkilökohtaiseen kehittymiseen.  

Ensimmäisessä kohtaamisessa lähijohtajan positiossa oleva henkilö kertoi kannustavansa omaa tiimiään uusien teknologioiden hyötyjen tarkasteluun ja etsimään sellaisia työnkulkuja, joista olisi itselle apuja. Tässä tapauksessa myös taustalla oleva organisaatio tuki hyvin työkalujen käyttöönottoa.  

Toinen kohtaaminen oli asiantuntijatehtävässä toimivan henkilön kanssa. Tämä oli lähes kaikessa suhteessa sisällöltään päinvastainen: Organisaatio ei todellakaan tukenut uusien työkalujen käyttöä. Arjen kiireessä asiantuntija koki, että olemassa oleva tapa toimia on paljon nopeampaa verrattuna siihen, että lähtisi opettelemaan jotain uutta. Ja kyseisen asiantuntijan lähijohtajan tarjoamasta kannustuksesta ei kannata edes puhua.  

Ensimmäisessä esimerkissä siis sekä organisaatio että lähijohtaja tukivat vahvasti uuden oppimista. Jälkimmäisessä esimerkissä riitti se, että tehdään kuten eilenkin. Tulevaisuus näyttää, mutta jotenkin uskon ensimmäisen tapauksen tuovan enemmän etuja ajan myötä. 

Ja haluan korostaa vielä, että tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole kertoa, että tekoäly tulee ja pelastaa kaiken, vaan haluan kiinnittää huomiota mahdollisiin tapoihin suhtautua uusiin toimintamalleihin ja erityisesti siihen, miten organisaatioissa henkilöstön osaamisen ylläpitämiseen suhtaudutaan.  

Jatkuva oppiminen on muutakin kuin juhlapuheita. Siihen on myös tarjolla todella monipuolisesti erilaisia koulutusinstrumentteja: lyhyitä ja pitkiä, ilmaisia tai vähän arvokkaampia, jonkin työkalun oppimista tai oman ajattelun kehittämistä. Valinnan varaa siis on ja jokaiselle löytyy varmasti jotain.  

Heitän siis haasteen: tehdään tuottavuustalkoot osaamista kasvattamalla. Tervetuloa Executive MBA -johtamiskoulutukseen oppimaan ja vahvistamaan mahdollisuuksiamme! 

Jani Kurhinen
koulutuspäällikkö,
JYU Executive MBA -koulutus
jani.kurhinen(at)jyu.fi
linkedin.com/in/janikurhinen
emba.jyu.fi

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

Hyvä johtaminen 2025. Sisäinen motivaatio ja itsensä johtaminen arjen voimavarana.

Mikä saa meidät innostumaan työstä joka aamu? Mikä saa jäämään, kasvamaan ja ylittämään itsemme, vaikka resurssit olisivat niukat ja arki haastavaa? 

Johtaminen ei ole enää pelkkää organisaation ohjaamista - se on yhä enemmän ihmisten kohtaamista, merkityksen rakentamista ja ennen kaikkea motivaation ja itsensä johtamista.

Tämä blogi pohjautuu 11.6.2025 Jyväskylässä, Taloustutkijoiden kesäseminaarissa, pidettyyn EMBA -asiakas- ja alumnitilaisuuteen, jonka teemana oli Hyvä johtaminen. Tilaisuudessa kuultiin kaksi vaikuttavaa ja käytännönläheistä puheenvuoroa eri toimialoilta - ylihoitaja Saija Syvänen kertoi, kuinka sisäistä motivaatiota johdetaan HUSin psykiatrian toimintaympäristössä ja kauppias Anne Baikov jakoi oivalluksia itsensä johtamisesta kahden kaupan arjessa.

Kaupan ja terveydenhuollon näkökulmat täydensivät toisiaan yllättävän hyvin. Molemmissa korostuivat ihmisyys, suunnitelmallisuus ja läsnäolon merkitys sekä ymmärrys siitä, että hyvä johtaminen ei ole sattumaa vaan seurausta harkituista valinnoista ja arjen teoista.

Työpaikka, johon päästään – ei jouduta

Saija Syväsen esittelemä kehittämistyö HUS Psykiatriassa pureutuu syvälle kysymykseen, miten osastonhoitaja voi johtaa työntekijöiden sisäistä motivaatiota? Vastaus löytyy valmentavan ja inhimillisen johtajuuden ytimestä - siitä, että johtaja todella tuntee työntekijänsä ja tarjoaa tilaa kehittyä, kokeilla ja vaikuttaa.

Käytännön toimet, kuten viikoittaiset one-to-one-keskustelut, kävelykokoukset, tiimien autonomia ja työn merkityksen sanoittaminen eivät ole vain kivoja lisäyksiä, vaan ne ovat arjen johtamista parhaimmillaan. Tuloksena on parempi työilmapiiri, vahvempi yhteisöllisyys ja ennen kaikkea motivoituneet ihmiset.

Itsensä johtaminen - näkymätön johtajuus näkyväksi

Anne Baikovin kokemus kahden kaupan arjesta tuo esiin tärkeän näkökulman: johtaminen alkaa aina itsestä. Ajankäytön suunnittelu, vastuiden selkeyttäminen ja rakenteiden hyödyntäminen eivät ole hallinnon pakkopullaa - ne ovat itsensä johtamisen ydintaitoja, jotka mahdollistavat läsnäolon, vaikka fyysinen läsnäolo ei aina olekaan mahdollista.

Baikov muistuttaa, että aikatauluttaminen ei rajoita vaan vapauttaa. Merkityksellisyyttä ei rakenneta kalenterilla, mutta ilman suunnitelmaa ei ole suuntaakaan. Kun delegointi on strateginen taito ja hierarkia selkeyttää, johtaja voi aidosti keskittyä olennaiseen - ihmisiin ja arvoa luovaan tekemiseen.

Luottamus ja vapaus yhteisenä nimittäjänä

Molemmat esitykset nostivat esiin saman johtamisen ytimen, luottamuksen. Luottamus työntekijään, luottamus rakenteisiin ja luottamus siihen, että kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa, hän myös haluaa onnistua. Sisäinen motivaatio kukoistaa, kun autonomiaa, osaamista ja yhteenkuuluvuutta vahvistetaan arjen pienin mutta määrätietoisin keinoin.

Johtamisen tulevaisuus tehdään tänään

Jos haluamme parempaa työelämää, meidän on rakennettava parempaa johtamista jokaisessa kohtaamisessa, jokaisessa kalenterivarauksessa ja jokaisessa päätöksessä. Niin sairaalassa kuin kaupassakin hyvä johtajuus lähtee ihmisistä – niistä, joita johdetaan sekä niistä, jotka johtavat.

Sirpa Koponen, koulutuspäällikkö

sirpa.koponen(at)jyu.fi
JYU Executive MBA -koulutus
linkedin.com/in/sirpakoponen1

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

The Most Important Insight for Leaders in Early 2025 – Plus Some Reflections for the Summer

I wanted to experiment a little: what would artificial intelligence (ChatGPT) identify as most essential for Finnish leaders based on what we’ve seen in early 2025?

As background, I gave it a presentation we use to introduce our Executive MBA participants. Then I asked: if AI looks at the year 2025 so far and knows we’re writing for EMBA students, alumni, and Finnish executives - what should we highlight?

I asked it to reflect on the world through the lenses of strategy, leadership, and change management. Here's what it replied alongside my own thoughts.

1. Strategy: It’s not about direction - it’s about rhythm

More and more organizations are realizing that traditional strategic planning cycles (once every
1-3 years) no longer work. This year, several successful companies have adopted continuous strategy processes, revisiting their direction regularly - not because everything is changing, but to stay alert.

The key question is no longer: “What is our strategy?” but rather:“When did we last pause to reflect on it?”

💡Ari’s comment: Inspired by AI’s response, I warmly suggest taking a moment at the end of your summer cottage pier to reflect on this strategy question: What does strategic alertness really look like and mean in your organization?

2. Leadership: Emotional climate is a productivity factor

In the first half of 2025, one theme has stood out: emotional leadership matters. AI, remote work, and global uncertainty all create pressure and it shows in employee engagement.

Leaders who foster psychological safety and manage emotional dynamics not only keep their teams intact, they also improve business outcomes.

💡Ari’s comment: Building on the AI’s insight, I invite you to reflect during a quiet walk to the beach: How do we lead in a way that strengthens both trust and enthusiasm in our organization’s emotional climate?

3. Change: Small moves, big results

In 2025, we’ve seen in Finland and around the world, that change is most successful when approached modularly: in small steps, staged over time, with learning built in. This doesn’t mean the vision is small. It means the execution is smart and well-paced.

One team at a time. One process at a time. Learning as we go.

This mindset fits our JYU Executive MBA program perfectly: when you learn something new, don’t wait for a large transformation, test a small step right away.

💡Ari’s comment: AI’s thought here resonates strongly with our EMBA philosophy that new ideas should be tested right away in your own organization.
So while picking blueberries this summer, I encourage you to consider: What three small changes could bring the biggest positive impact in your organization by the end of 2025?

Maybe those are just the right places to begin after the holidays.

With these thoughts, Ari + ChatGPT wish you a thoughtful, curious and refreshing summer.
As a leader, you're always in the middle of change - here's to your continued success, abundant blueberries and sunny days!

Ari Manninen, Director
University of Jyväskylä, Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi

linkedin.com/in/arimanninen
emba.jyu.fi/en

Invest in success. JYU Executive MBA.

Tärkein oppi johtajalle alkuvuodesta 2025 – ja virikkeitä kesäpohdintoihin

Halusin kokeilla, kuinka tekoäly (ChatGPT) hahmottaisi, mikä on olennaista suomalaiselle johtajalle alkuvuoden 2025 perusteella. Perustiedoksi annoin tekoälylle EMBA-opiskelijoidemme esittelypowerpointin. Kysymykseni oli tämä: kun tekoäly katsoo vuotta 2025 tähän asti ja tietää, että kirjoitamme blogia EMBA-opiskelijoille, alumneille ja suomalaisille johtajille – mikä on keskeistä juuri nyt?

Pyysin sitä katsomaan maailmaa strategian, johtamisen ja muutosjohtamisen näkökulmasta. Tässä tekoälyn vastaus – ja omat ajatukseni sen rinnalla:

---

1. Strategia: kyse ei ole suunnasta vaan rytmistä

Yhä useampi organisaatio huomaa, että perinteinen strategiaprosessi (1–3 vuoden välein) ei enää toimi. Tänä vuonna useat menestyvät yritykset ovat ottaneet käyttöön jatkuvan strategiaprosessin, jossa suuntaa tarkistetaan säännöllisesti – ei siksi, että kaikki muuttuisi, vaan jotta pysytään hereillä.

Tärkein kysymys ei ole: "Mikä on meidän strategiamme?" vaan: "Milloin viimeksi pysähdyimme sen äärelle?"

💡Arin kommentti: Tekoälyn ajatuksen pohjalta nostan kesämökille laiturin nokkaan mukaan seuraavan kysymyksen: Mitä on meidän organisaatiossamme strateginen hereilläolo?

---

2. Johtaminen: tunneilmasto on tuottavuustekijä

Vuoden 2025 alkupuoliskolla on korostunut erityisesti yksi asia: tunnejohtamisen merkitys tuloksiin. Tekoäly, etätyö, epävarma maailma – nämä luovat painetta, joka näkyy ihmisten sitoutumisessa.

Ne johtajat, jotka rakentavat psykologista turvallisuutta ja osaavat johtaa tunneilmastoa, eivät ainoastaan pidä tiimejään kasassa – he myös parantavat liiketoimintatuloksia.

💡Arin kommentti: Tekoälyn ajatuksen pohjalta ehdotan kävelymatkalle uimarannalle mukaan kysymystä: Mitä on meidän organisaatiossamme innostusta ja luottamusta vahvistava tunneilmaston johtaminen?

---

3. Muutos: pienet siirrot, suuret vaikutukset

Vuoden 2025 aikana olemme nähneet monissa organisaatioissa – niin Suomessa kuin maailmalla – että muutos onnistuu useimmiten silloin, kun sitä lähestytään modulaarisesti: pienissä paloissa, vaiheittain ja oppien. Tämä ei tarkoita, että visio olisi pieni. Se tarkoittaa, että eteneminen on älykästä ja rytmitettyä.

Yksi tiimi kerrallaan. Yksi prosessi kerrallaan. Jokaisesta vaiheesta opitaan.

Tällainen lähestymistapa sopii erinomaisesti myös JYU Executive MBA-opintoihin: kun opit jotain uutta, älä odota suurta muutosta – kokeile pientä ensiaskelta heti.

💡Arin kommentti: Ensinnäkin kiitos tekoälylle – erinomainen oivallus tuo, että EMBA-opinnoissa kannattaa heti kokeilla oppeja ja viedä niitä eteenpäin omassa organisaatiossa. Juuri näin. Kesällä mustikkametsässä voi miettiä: Mitkä kolme pientä muutosta toisivat meillä suurimmat myönteiset vaikutukset loppuvuonna 2025? Niillä voi vaikka aloittaa heti loman jälkeen.

Näillä ajatuksilla toivotamme (Ari + ChatGPT) sinulle vaikuttavaa ja uteliasta kesää!
Johtajana olet jatkuvan muutoksen keskellä – parasta menestystä, paljon mustikoita ja aurinkoisia päiviä!

Ari Manninen
Johtaja, JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
linkedin.com/in/arimanninen/
emba.jyu.fi

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

Strateginen johtaminen – innostavaa suuntaa ja uutta ajattelutapaa

Rehellisesti – mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanat strateginen johtaminen? PowerPoint-esityksiä? Loputtomia palavereita? Jargonia, kuten synergia, optimointi ja jalkauttaminen?

Kyllä, strategia voi joskus kuulostaa kuivakalta – mutta sitä sen ei tarvitse olla. Strateginen johtaminen on taitoa ajatella ja muovata tulevaisuutta. Se on johtajuutta, jossa on vahva tarkoitus. Se on kysymistä, ei vain ”miten selviämme?”, vaan ”miten menestymme – ja miksi sillä on väliä?”

Maailmassa, jossa kaikki muuttuu koko ajan ja ärsykkeitä satelee joka suunnasta, strategia on pysähtymistä. Se on hetki, jolloin nousemme arjen kiireiden yläpuolelle, nostamme katsetta kohti horisonttia ja kysymme: ”Mitä me oikeastaan teemme – ja miksi se on tärkeää?”

Strateginen johtaminen on valintojen tekemistä. Se ei tarkoita, että tehdään kaikkea mahdollista. Se tarkoittaa, että tehdään oikeita ja merkityksellisiä asioita. Se tarkoittaa myös uskallusta sanoa "ei" asioille, jotka eivät vie meitä kohti tavoitettamme. 

Hyvä strategia yhdistää unelmat ja käytännön. Se rakentaa siltaa tulevaisuuden tavoitteiden ja nykyhetken välille. Ilman visiota tulevaisuudesta jäämme vain pyörittämään nykyhetkeä. Ja ilman toimintaa visiot pysyvät fläppitaululla. Strateginen johtaminen elää siinä välimaastossa, jossa sanotaan: “Tässä on suuntamme – ja tässä on se, miten me sinne pääsemme”. Strateginen johtaminen tuo yhteen ihmiset, tarkoituksen ja tekemisen. Hyvin johdettu strategia ei näy vain paperilla – se näkyy siinä, miten ihmiset ajattelevat, toimivat ja puhuvat.

Strategia ei ole sooloesitys, voimme unohtaa sankarijohtajan myytin. Strategia ei synny yksin, vaan yhdessä. Se syntyy johdetussa yhteisessä prosessissa, jossa on keskustelua, kyseenalaistamista ja yhteistä ajattelua. 

Strategia on joukkuelaji. Kun ihmiset kokevat olevansa osa strategiaa, he myös sitoutuvat siihen. Ja silloin alkaa tapahtua oikeita muutoksia. Ja tämä puolestaan vaatii taitavaa johtamista. Tästä seuraa, että strateginen ajattelu ei ole vain johdon asia, vaan se kuuluu kaikille. Se elää projektitiimeissä, asiakaskohtaamisissa, kehittämispajoissa ja kahvihuonekeskusteluissa.

Kun seuraavan kerran kuulet sanan ”strategia”, älä huokaise – vaan innostu.

Jyväskylän yliopiston Executive MBA -opintoihin kuuluvassa Menestyksen Strategiat -johtamisohjelmassa kyse ei ole pelkästään strategisen ajattelun opiskelusta, vaan strategisen ajattelun istuttamisesta eläväksi osaksi omaa johtajuutta. 

Jos tavoitteenasi on kehittää strategista osaamistasi, vahvistaa johtajuuttasi ja jättää pysyvä jälki organisaatiosi tulevaisuuteen, Menestyksen Strategiat on sinua varten. Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja aloita oma strateginen johtajuusmatkasi!

EMBA Menestyksen Strategiat

Markku Laajala
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
markku.laajala(at)jyu.fi
linkedin.com/in/markkulaajala

emba.jyu.fi

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.