Strateginen johtaminen – innostavaa suuntaa ja uutta ajattelutapaa

Rehellisesti – mitä sinulle tulee mieleen, kun kuulet sanat strateginen johtaminen? PowerPoint-esityksiä? Loputtomia palavereita? Jargonia, kuten synergia, optimointi ja jalkauttaminen?

Kyllä, strategia voi joskus kuulostaa kuivakalta – mutta sitä sen ei tarvitse olla. Strateginen johtaminen on taitoa ajatella ja muovata tulevaisuutta. Se on johtajuutta, jossa on vahva tarkoitus. Se on kysymistä, ei vain ”miten selviämme?”, vaan ”miten menestymme – ja miksi sillä on väliä?”

Maailmassa, jossa kaikki muuttuu koko ajan ja ärsykkeitä satelee joka suunnasta, strategia on pysähtymistä. Se on hetki, jolloin nousemme arjen kiireiden yläpuolelle, nostamme katsetta kohti horisonttia ja kysymme: ”Mitä me oikeastaan teemme – ja miksi se on tärkeää?”

Strateginen johtaminen on valintojen tekemistä. Se ei tarkoita, että tehdään kaikkea mahdollista. Se tarkoittaa, että tehdään oikeita ja merkityksellisiä asioita. Se tarkoittaa myös uskallusta sanoa "ei" asioille, jotka eivät vie meitä kohti tavoitettamme. 

Hyvä strategia yhdistää unelmat ja käytännön. Se rakentaa siltaa tulevaisuuden tavoitteiden ja nykyhetken välille. Ilman visiota tulevaisuudesta jäämme vain pyörittämään nykyhetkeä. Ja ilman toimintaa visiot pysyvät fläppitaululla. Strateginen johtaminen elää siinä välimaastossa, jossa sanotaan: “Tässä on suuntamme – ja tässä on se, miten me sinne pääsemme”. Strateginen johtaminen tuo yhteen ihmiset, tarkoituksen ja tekemisen. Hyvin johdettu strategia ei näy vain paperilla – se näkyy siinä, miten ihmiset ajattelevat, toimivat ja puhuvat.

Strategia ei ole sooloesitys, voimme unohtaa sankarijohtajan myytin. Strategia ei synny yksin, vaan yhdessä. Se syntyy johdetussa yhteisessä prosessissa, jossa on keskustelua, kyseenalaistamista ja yhteistä ajattelua. 

Strategia on joukkuelaji. Kun ihmiset kokevat olevansa osa strategiaa, he myös sitoutuvat siihen. Ja silloin alkaa tapahtua oikeita muutoksia. Ja tämä puolestaan vaatii taitavaa johtamista. Tästä seuraa, että strateginen ajattelu ei ole vain johdon asia, vaan se kuuluu kaikille. Se elää projektitiimeissä, asiakaskohtaamisissa, kehittämispajoissa ja kahvihuonekeskusteluissa.

Kun seuraavan kerran kuulet sanan ”strategia”, älä huokaise – vaan innostu.

Jyväskylän yliopiston Executive MBA -opintoihin kuuluvassa Menestyksen Strategiat -johtamisohjelmassa kyse ei ole pelkästään strategisen ajattelun opiskelusta, vaan strategisen ajattelun istuttamisesta eläväksi osaksi omaa johtajuutta. 

Jos tavoitteenasi on kehittää strategista osaamistasi, vahvistaa johtajuuttasi ja jättää pysyvä jälki organisaatiosi tulevaisuuteen, Menestyksen Strategiat on sinua varten. Tutustu tarkemmin ohjelmaan ja aloita oma strateginen johtajuusmatkasi!

EMBA Menestyksen Strategiat

Markku Laajala
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
markku.laajala(at)jyu.fi
linkedin.com/in/markkulaajala

emba.jyu.fi

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

EMBA Alumni Wisdom – A New Global Webinar on March 27, 2025

What if, in 2025, a new global platform were created for EMBA alumni to share their wisdom and network? That’s exactly what’s happening! Join us on March 27, 2025, from 9–10 AM (EET), when Finland, jyuEMBA, and our esteemed EMBA alumni launch this global initiative. This blog offers insights into the reflections and ideas underpinning the creation of this webinar.

The Interplay of Thinking and Doing

Thinking is valuable, but it’s often the act of doing that opens new perspectives and drives real competence and effectiveness. Imagine a marathon runner who spends their time reflecting and planning meticulously for future races. What kind of performance goals would they dare to set for the summer’s competition? Conversely, a runner who trains endlessly without reflection or planning might also struggle to achieve success.

In various fields, we encounter the tension between thinking and doing—sometimes in harmonious interaction, sometimes in imbalance. Both are essential: thinking about doing and turning thoughts into action. Could one overarching goal, at both societal and organizational levels, be to create structures where the connection between thought and action is as close as possible, both temporally and mentally?

For example, consider educational systems where years of theoretical study precede practical application. Could there also be scenarios where people operate in action-oriented roles for years without engaging deeply with reflective thinking, potentially limiting innovation? In an ever-changing world, living exclusively in the realms of either thinking or doing cannot lead to success. Growth requires a continuous interaction between thought and action.

Each of us has our own definitions of what constitutes thinking and doing, as well as what is essential in each realm. From on person's perspective, another might seem lost in abstract thought, while the latter believes they're actively engaging in the real world. The nuances of these interpretations are left to each individual to explore and develop within their environment. 

Actors at the Intersection of Thinking and doing 

This blog highlights actors who, especially from a business science perspective, operate at the intersection of thought and action, opening new perspectives on competence and its development. EMBA alumni are such actors. They undergo a roughly three-year intensive phase of linking theory and practice, thought and action.

In EMBA studies, the latest scientific knowledge is consistently applied to the realities of one’s organization to uncover new avenues for development. The dialogue between thought and action is continuous, making it an integral part of EMBA alumni expertise.

A bold new Initiative 

In 2024—coincidentally the 40th anniversary of jyuEMBA—we began pondering whether we could do something truly innovative and impactful to amplify and spread the wisdom of EMBA alumni. As always, the world is full of opportunities, but the key question is: can we recognize them? Anaïs Nin's wisdom often comes to mind:

“We don’t see the world as it is, but as we are.”

This raises the issue of limitations. Do we accept certain constraints as given, failing to notice that the scope of possibilities is broader than we imagine? For instance, advancements in technology can enable entirely new ways of thinking and acting. What once seemed impossible may now be feasible. This question lies at the core of strategic thinking—particularly when dealing with AI and other emerging technologies.

At the same time, the decisive factor in utilizing technology in new ways is people: our readiness, willingness to change, and ability to experiment and genuinely learn.

Webinar on March, 2025

In 2025, our goal is to take a new step in sharing and networking EMBA alumni wisdom. We aim to embrace the possibilities enabled by modern technology and engage active, open-minded professionals.

On March 27, 2025, we will host the world’s first “Wisdom of EMBA Alumni” webinar. The theme will be New Strategic Arenas. This event would not be possible without our EMBA alumni, who have graciously agreed to share their insights. A heartfelt thank you to: Marjaana Kivioja, Jouni Flyktman, and Markku Hirvijärvi.

Webinar Concept in a Nutshell

The idea for the webinar originated within the JYU EMBA program. We have reached out to, and continue to contact, business schools and other institutions worldwide to attract participants from across the globe.

Our goal is not for this webinar to be a one-time event but to inspire business schools worldwide to organize similar webinars. When this happens, we’ll share updates with the jyuEMBA network, and these events will be open for participation.

The webinar will feature three keynote presentations by our EMBA alumni, showcasing remarkable perspectives on the interplay of thinking and doing within various organizations.

The webinar will be globally accessible and marketed through universities and organizations to their networks. We deeply appreciate your support in sharing information about this webinar with your own network.

Welcome to the Webinar

We wish you the best of success in 2025. Let’s make this another great year for innovation and achieving what was once thought impossible!

Ari Manninen, Director

University of Jyväskylä, 
Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi

linkedin.com/in/arimanninen/

JYU Executive Education

(Original text of this blog was written in Finnish by Ari Manninen and published 24^th January titled “EMBA-alumni viisaus - uusi globaali webinaari. That blog was translated in English by ChatGPT and checked by Ari Manninen 20.3.2025).

Mihin suuntaan urapolut vievät? Näin EMBA-alumnit etenevät.

Millaista urakehitystä EMBA-opinnot tukevat? Tätä kysytään usein ja seuraamme EMBA:n vaikuttavuutta säännöllisesti. Tutkimustemme mukaan yli 90 % valmistuneista kokee edenneensä urallaan parin vuoden sisällä ja 70 % raportoi tulotasonsa nousseen 10–50 %. Näiden lukujen rinnalla on kiinnostavaa tarkastella myös laadullisia muutoksia. Millaisiin suuntiin urapolut käytännössä kehittyvät? Tähän LinkedIn tarjoaa kiinnostavan näkökulman.

Olen aiemmin koonnut LinkedIniin muutaman katsauksen EMBA-alumnien uramuutoksista. Tällä kertaa halusin pohtia, mitä näistä päivityksistä voi oppia. Nostan esiin neljä tapaa, joilla urakehitys on viime aikoina toteutunut ja linkitän mukaan tuoreita esimerkkejä. Rohkenen mainita nimet ja roolit, koska nämä henkilöt ovat itse jakaneet uutisensa julkisesti, LinkedInissä tai muutoin.

1. Kun urapolku vie uusiin saappaisiin uuteen organisaatioon

On luonnollista, että urakehitys vie ajoittain vastuullisiin tehtäviin uuteen organisaatioon. Viime aikoina useampi alumni on ottanut merkittävän askeleen urallaan ja siirtynyt uusiin vastuullisiin rooleihin:

• Kari Uusitalo, kokenut teknologiateollisuuden johtaja ja kehittäjä, siirtyi Metsolle rooliin  VP, Gearbox and Drivetrain Technology.

• Petri Salermo aloitti Executive Vice Presidentinä Europress Groupissa yli 20:n vuoden Lassila&Tikanojalla vietetyn uran jälkeen. Hän itse asiassa palasi yritykseen, josta hänen matkansa tällä toimialalla alun perin alkoi.

• Mari Kinnunen otti rohkean askeleen urallaan siirtyen Kainuun hyvinvointialueen toimialuejohtajan tehtävistä Sosiaali- ja terveysministeriön palvelukseen, kommentoiden sitä haastattelijalle tässä jutussa ”ihan kilttien leijonien luolaksi”.

• Tiina Kurimo repäisi myös aikamoisella peliliikkeellä ja lähti perustamaan ihan uutta yritystä, toimien nyt Partnerina and Business Directorina Töölön Voimassa. Tästäkin kuullaan varmasti vielä, menestystä matkaan!
  
  

2. Hallitustyö ja verkostoroolit osana urapolkua

Kaikki urakehitys ei tarkoita työnantajavaihdosta, vaan vaikuttamistaan voi laajentaa monin tavoin, esimerkiksi hallitustyöskentelyn, osakkuuksien tai muiden uusien roolien kautta. Otetaan siitäkin pari viimeaikaista nostoa EMBA-alumnikunnasta.

• Harri Koivula valittiin Suomen Franchising-yhdistyksen hallitukseen. On helppo nähdä verkosto-oppimisen toimiminen tässä ja toisaalta se mittava ketjujohdon osaaminen jota Harrilla on tuoda toimialan yhteiseen pöytään.

• Markus Erosen linkkarissa on myös käynyt vilske. Ammatillisen tekemisen portfolio on kasvanut hallituksen puheenjohtajuudella Iccuna Oy:ssä sekä partnerin ja corporate finance advisorin roolilla Nordic Project design Oy:ssä. 
  
  

3. Urakehitys ja uusi rooli nykyisessä organisaatiossa

Puolihumoristinen klassikko-oletus on, että EMBA:n jälkeen vaihdetaan aina firmaa. No, ei se ihan niin mene. Usein urakehitys tapahtuu organisaation sisällä, vastuut kasvavat ja roolit laajenevat. Tässä muutama esimerkki EMBA-alumnien uusista askelista omissa organisaatioissaan.

• Jarmo Toikka on tehnyt pitkän ja todella tyylikkään johtajauran Metsä Groupissa ja toimii nyt uudella nimikkeellä SVP, Business Development.

• Karoliina Eroman rooli on laajentunut Medanta Oy:ssä, missä hän toimii nyt Commercial Directorina.

• Pia Liinavuori nimitettiin Aito Säästöpankin johtoryhmään asiakaskokemusjohtajaksi. Kenties Pian ainutlaatuisiin asiakaskohtaamisiin syventyneellä EMBA-lopputyölläkin oli oma myötävaikutuksensa asiaan.

• Jyrki Vartiainen toimii nyt VP, Direct and VAS Sales Finland -roolissa Accountor Softwarella.

• Ari Nieminen nimitettiin juuri uuteen johtajapositioon Postilla – kyseessä on jo hänen yli 20. tehtävänsä samassa yrityksessä! Tämä jos mikä osoittaa, että EMBA ei ole pelkästään ponnahduslauta uuteen työnantajaan, vaan yhtä lailla keino kasvaa ja ottaa vastaan uusia haasteita tutussa ympäristössä. 
  
  

4. Henkilökohtainen kehitys ja parempi johtajuus

Onko urakehitys aina sitä, että siirrytään uuteen organisaatioon tai edes vaihdetaan titteliä? Ei ole. Ihmiset kehittyvät työssään ja ihmisenä muutenkin. Usein juuri tällainen kasvu on kaikkein merkityksellisintä ja itse asiassa juuri siinä EMBA:lla voi olla iso rooli.

Tällaisesta kehityksestä ei luonnollisesti ropise virstanpylväitä linkkariin, joten otetaan tästä toisenlainen esimerkki. Tätä puolta kuvasi taannoin mielestäni erittäin elämänmakuisesti ja syvällisesti kauppiasyrittäjä Katja Korvanen blogissaan "Anteeksi mitä, EMBA?".

Lopuksi: Mitä näistä voi oppia?

Urakehityksellä on monet kasvot. Se voi tarkoittaa siirtymistä uuteen organisaatioon ja uusiin mahdollisuuksiin tarttumista. Toisaalta se on vaikutuspiirin laajentamista hallituspaikkojen, neuvonantajatehtävien tai verkostoroolien kautta. Moni puolestaan etenee oman organisaationsa sisällä vaikuttavampiin ja itselle uusiin rooleihin. Ja olennaista on etenkin oman johtajuuden ja ajattelun kehittyminen, uudenlaiset kyvyt, näkökulmat ja varmuus, jotka muokkaavat omaa tekemistä.

EMBA tarjoaa välineitä ja verkostoja noista jokaiseen suuntaan, mutta lopulta jokainen rakentaa urapolkunsa ihan omalla tavallaan. Ja kuten tiedetään, myös sattumalla on suuri merkitys, kaikkea ei voi suunnitella. Usein näyttää kuitenkin siltä, että asiat järjestyvät parhaiten niille, jotka tekevät työnsä ajatuksella, sitkeästi ja tosissaan.

"Act as if what you do makes a difference. It does." (William James)

Pasi Aaltola

Johtaja, JYU Executive MBA-koulutus
pasi.aaltola(at)jyu.fi
linkedin.com/in/pasiaaltola

emba.jyu.fi. Menesty johtajana.

Tulevaisuuteen johtaminen

Muutaman vuoden takaisesta koronapandemiasta seurasi paljon kurjaa, mutta myös uusia toimintatapoja, jotka ovat jääneet arkeen vaikka niistä olisi oikein hyvin voitu luopua jo pari vuotta sitten. Kun kaikki opetus oli siirrettävä verkkoon, antoi se myös mahdollisuuden miettiä uudelleen sen, mitä oli mahdollista tehdä.  

Alkuvuodesta 2022 Sitra julkaisi päivityksen megatrendiraporttiinsa ja tätä oli tarkoitus käsitellä JYU EMBA Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -kurssin osana. Sain ajatuksen tuon osuuden avaamisesta vähän isommalle porukalle ja lähetin kutsun myös aiemmin kurssin suorittaneille. Mukaan sai tulla, jos aihe kiinnosti ja aika sopi. Aika montaa kiinnosti ja kiitettävän monelle myös aika sopi. Syntyi signaalipaja, josta juuri pidimme neljännen toteutuksen.  

Aiemmin signaalipajan fokus on ollut tulevaisuuteen vaikuttavien ilmiöiden pohtiminen, mutta tällä kerralla vuorossa oli jotain vähän erilaista: pohdimme sitä, miten voidaan johtaa kohti haluttua tulevaisuutta. Pohdinnan ytimessä oli vähän hankalalta kuulostava lainasana, antisipaatio. Sillä tarkoitetaan tässä hetkessä tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoitus on viedä meitä kohti haluttua tulevaisuutta.  

Aivan vastaavasti kuin koronapandemia rikkoi lineaarisen tulevaisuuden, voidaan antisipaatiota käyttää ohjaamaan tulevaisuutta kohti haluttua versiota. Signaalipajassa meillä oli loistavia keskusteluja siitä, millainen on organisaatio, jonka jokainen jäsen elää omassa jokapäiväisessä työssään organisaation perimmäistä tarinaa, kohti tavoitetta. Pohdimme myös sitä, mitä tämä vaatii ja millaisessa ympäristössä se on mahdollista. 

Tietyssä mielessä voisi kuvitella, että jokaisen työntekijän tulisi keskittää tekemisensä yhteisen tavoitteen eteen, mutta tämäkin vaatii vankkaa johtamista. Antisipaatioajattelu tarjoaa tässä yhden soveltuvan viitekehyksen: miten tehtävä työ palvelee tavoitetta? Toisaalta liian vaativat tai yleiset tavoitteet voivat myös halvaannuttaa ja tarvitaankin sopivaa pelisilmää asettaa yksilöille juuri sopivan tasoisia maaleja. Hienous tässä ajattelutavassa onkin, että se on jatkuvaa vuorovaikutusta eikä vain kerran strategiakaudessa asetettu virstanpylväs. 

Johtaminen ei ole enää vain strategisten suunnitelmien toteuttamista, vaan jatkuvaa, arjessa tapahtuvaa dialogia ja vuorovaikutusta, jossa jokainen päätös vie meitä lähemmäs yhteistä, haluttua tulevaisuutta. Antisipaatio-ajattelu muistuttaa meitä siitä, että tulevaisuus ei ole etäinen päämäärä, vaan se rakentuu meidän jokaisen nykyhetkessä tekemistä valinnoista. 

Meillä kaikilla on mahdollisuus ja vastuu toimia aktiivisina tulevaisuuden muovaajina ja johtajien rooli on innostaa ja kannustaa tähän. Miten luot omassa organisaatiossasi sellainen työympäristön, jossa jokainen päivä on askel osana yhteistä tarinaa?

Tulevaisuus on aina muovailtavissa. Ota ohjat käsiisi ja anna antisipaatio-ajattelun ohjata kohti haluttua huomista.

Jani Kurhinen

koulutuspäällikkö, JYU Executive MBA
Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja
jani.kurhinen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

EMBA alumnin viisaus – uusi globaali webinaari

Mitä jos vuonna 2025 luotaisiin uusi globaali alusta EMBA-alumneille jakaa viisautta ja verkostoitua? Tuumasta toimeen - tervetuloa mukaan webinaariin 27.3.2025 klo 9-10! Tuolloin Suomi, JYU EMBA ja arvoisat EMBA-alumnimme tekevät globaalin avauksen! Tämä blogi avaa pohdintoja, joihin webinaarin rakentaminen perustuu.

Tekemisen ajattelu ja ajattelun tekeminen

Ajattelu on aina poikaa, mutta usein vasta tekeminen avaa uusia näköaloja ja vie aidon osaamisen ja toimintakyvyn ytimeen. Mietitäänpä vaikka maraton juoksijaa, jonka keskeinen metodi olisi tulevien maratonien huolellinen reflektointi ja ajattelu. Millaisenhan tulostavoitteen uskaltaisi ensi kesän kisaan asettaa? Entä sitten maratoonari, joka vaan treenaisi, ehkä aamusta iltaan tai muuten ajattelematta ja suunnittelematta, tuskin silloinkaan ensi kesän kisoilta voisi kovin paljon odottaa.

Varmasti eri toiminnan alueilla kohtaamme ajattelu-tekeminen asetelman, joskus toimivassa vuorovaikutuksessa, joskus epätasapainossa. Molempia tarvitaan - tekemisen ajattelua ja ajattelun todeksi tekemistä. Voisiko muuten yksi yleinen tavoite olla luoda asetelmia, niin yhteiskunnan kuin organisaatioidenkin tasolla, joissa ajattelun ja tekemisen yhteys olisi mahdollisimman tiivis, ajallisesti ja henkisesti. Tätä taustaa vasten on mielenkiintoista miettiä vaikka sellaisia koulutusasetelmia, joissa on useiden vuosien ajattelujakso ja sitten aikanaan siirrytään tekemisen maailmaan.

Voisiko tässä samassa hengessä myös kysyä, että onko asetelmia, joissa vuosiksi mennään tekemisen maailmaan ja ajattelun maailma jää etäiseksi tai ainakin liian pieneen rooliin toiminnan uudistamisen kannalta? Jatkuvasti muuttuvassa maailmassa pelkästään ajattelun tai tekemisen maailmassa eläminen ei voi olla menestysresepti - kehittyminen vaatii jatkuvaa tekeminen-ajattelu vuorovaikutusta.

Todettakoon, että meillä jokaisella on oma käsityksemme siitä mitä on tekeminen ja mitä ajattelu, mikä on olennaista tekemistä ja ajattelua. Niinpä henkilön A silmin henkilö B voi näyttää toimivan todellisuudesta kaukaisessa ajattelun maailmassa. B ei tuota varmasti allekirjoita, itse hän kokee olevansa vahvasti myös tekemisen maailmassa. On siellä monenlaista, palaveria suunnitelmaa, aikarajaa ja vaikka mitä  - siis tekemistä. Tässä blogissa emme mene syvemmälle tekemisen ja ajattelun eri maailmoihin tai ihmisen erinomaiseen kykyyn luoda mitä ihmeellisempiä todellisuuksia. Tässä asia jätetään jokaiselle tutkailtavaksi ja omassa ympäristössä kehitettäväksi.

Toimijoita tekemisen ja ajattelun maailmassa

Tässä blogissa tärkeää on nostaa esille toimijoita, jotka erityisesti yritystieteen näkökulmasta liikkuvat ajattelun ja tekemisen maailmassa ja sitä kautta avaavat näköaloja osaamiseen, jopa uuteen osaamiseen ja sen kehittymiseen. Tuollaisia toimijoita ovat EMBA-alumnit, joilla on takanaan noin 3 vuoden intensiivivaihe teorian ja käytännön, ajattelun ja tekemisen maailmojen linkittämisessä. EMBA-opinnoissa sovelletaan jatkuvasti viimeisintä tieteellistä tietoa oman organisaation todellisuuteen ja kehittämisen näköalojen löytämiseen. Ajattelun ja tekemisen dialogi on jatkuvaa ja sitä kautta siitä tulee EMBA-alumnien osaamista.

Vuonna 2024, joka muuten oli myös JYU EMBA 40v juhlavuosi, otimme itsellemme pohdittavaksi, että voisimmeko tehdä jotain todella uutta ja rajusti vaikuttavaa EMBA-alumnien viisauden vahvistamiseksi ja viisauden levittämiseksi? Kuten aina, niin tässäkin kohtaa maailmassa on mahdollisuuksia, mutta osaammeko niitä nähdä - se on se kysymys. Mielelläni lainaan usein Anais Ninin viisautta:

We don’t see the world as it is, we see the world as we are.

Kysymys on oikeastaan rajoitteista. Otammeko joitakin rajoitteita annettuina, emmekä huomaa, että mahdollisuuksien piiri on oikeastaan paljon laajempi ja moninaisempi? Niinpä voi jäädä huomaamatta, että esimerkiksi teknologian kehittyminen mahdollistaa ihan uudenlaisen ajattelun ja toiminnan. Se mikä oli ennen mahdotonta voi nyt olla mahdollista. Tämä kysymyksen asettelu on strategisen ajattelun ydintä erityisesti tekoälyn kanssa, mutta myös muiden teknologioiden tapauksessa ja laajemminkin. Me nimittäin näemme aina maailman niin kuin me olemme ja osaamme ajatella - tämän syvästi tiedostaen voimme haastaa itsemme ja löytää uutta.

Samalla kaikkien teknologioiden uudenlaisen käytön ratkaiseva tekijä ovat ihmiset, mihin olemme valmiit, millainen muutos on meille mahdollinen. Kyse on osaamisesta, mutta paljon myös asioihin suhtautumisesta, muutosvalmiudesta, halusta ja kyvystä kokeilla uutta ja aidosti oppia. 

Wisdom of EMBA-alumni -webinaari

Vuonna 2025 tavoitteemme on ottaa uusi askel EMBA-alumnien viisauden jakamisessa ja verkottumisessa. Tavoitteena on astua aikaan, jonka moderni teknologia mahdollistaa ja johon saamme mukaan myös aktiivisia, uuteen avoimia osaajia.

Järjestämme 27.3.2025 maailman ensimmäisen Wisdom of EMBA Alumni -webinaarin, jonka teemana on New Strategic Arenas. Webinaari ei olisi mahdollista ilman EMBA-alumnejamme, jotka ovat lupautuneet pitämään puheenvuoron. Valtava kiitos: Marjaana Kivioja, Jouni Flyktman ja Markku Hirvijärvi.

Webinaarin idea ja toteutus pähkinänkuoressa

Idea webinaariin on luotu JYU EMBA piirissä, samalla kontaktoimme koko ajan kauppakorkeakouluja ja muita tahoja maailmassa. Tavoitteena on saada osallistujia eri puolilta maailmaa mukaan webinaariin. Webinaari on globaalisti avoin ja sitä markkinoidaan eri yliopistojen ja muiden organisaatioiden kautta heidän verkostoilleen. Arvostamme suuresti mikäli jaat tietoa webinaarista myös omalle verkostollesi.

Edelleen tavoitteena on, että tämä webinaari ei jäisi yksittäiseksi tapaukseksi, vaan että kauppakorkeakoulut ympäri maailmaa innostuisivat järjestämään vastaavia webinaareja. Kun niin tapahtuu, niin kerromme tapahtumista JYU EMBA verkostolle ja kutsumme kiinnostuneet mukaan - nämä tapahtumat ovat avoimesti kaikkien osallistuttavissa. 

Webinaarissa EMBA-alumniemme kolme puheenvuoroa edustavat huikeita näköaloja siihen, mitä tekeminen-ajattelu rajapinnassa eri organisaatiossa juuri nyt tapahtuu. Olet lämpimästi tervetullut mukaan maailman ensimmäiseen Wisdom of the EMBA Alumni - New Strategic Arenas -webinaariin 27.3.2025 klo 9-10 Zoomissa.

Parasta menestystä vuodelle 2025. Jälleen on hyvä vuosi luoda uutta ja tehdä jotain, jota ennen pidettiin mahdottomana.

Ari Manninen, johtaja

JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
linkedin.com/in/arimanninen

emba.jyu.fi

JYU EMBA. Menesty johtajana.

Huomaamatta laput silmillä

Vuodenvaihde herättää perinteisesti tarkastelemaan ympäristöä tulevan ennustaminen mielessä. Monet ulkoiset tahot julkaisevat trendiraportteja tai odotuksia tulevalle vuodelle. Ympäristön tarkkailu on hyvästä ja kannatettavaa, mutta haluaisin nostaa tähän vielä kaksi erityistä huomiota pohdittavaksi. 

Ensimmäinen huomio on tämä ajankohta: vuodenvaihde symboloi kulttuurissamme jotain erityistä ja antaa mahdollisuuden uuteen starttiin. Toisaalta voisin haastaa, että mikä erityispiirre tuolla kyseisellä päivällä on pitkän aikavälin tarkastelussa? Missään nimessä kaikki kehitys ei kuitenkaan tapahdu aina säännöllisesti kerran vuodessa, vaan sitä tapahtuu koko ajan. Tästä voisi ehkä jopa vetää perustellun johtopäätöksen, että myös tulevaisuuden tarkastelua tulisi tehdä säännöllisesti. Tai no, onhan se kerran vuodessakin säännöllistä, mutta jos vaihdetaan säännöllisyys systemaattisuuteen, niin päästään vähän lähemmäksi omaa tarkoitustani.  

Toinen huomioni koskee tapaa, jolla tarkastelemme ympäristöämme ja sitä, miten helposti juutumme omaan ajattelukuplaan. Koska kukaan ei oikeasti kulje laput silmillä ja istu ainoastaan kerran vuodessa tarkastelemaan ympäröivää maailmaa, ei näistä vuodenvaihteen ennusteista välttämättä löydy mitään täysin mullistavaa. Pienet liikkeet ovat jo kuluneen vuoden aikana tuottaneet hiljaisia signaaleja, jotka olemme ehkä jo havainneet. Samalla, aivan kuten jokapäiväiset uutisten seuraamiset tuottavat näkökulmaa jostain tietystä perspektiivistä, myös tällainen vuodenvaihteen trendiraporttien läpikäyminen jää helposti oman kuplan sisään. 

Nämä kaksi huomiota ovat nousseet ihan oman toiminnan tarkastelusta. Periaatteessahan kumpaankin huomioon liittyy hyvin yksinkertainen korjausliike, jolla havaittu ongelma saataisiin aisoihin. Nyt kuitenkin vuodenvaihteessa havaitsen itsekin jälleen kerran astuneeni kumpaankin ansaan: löydän itseni penkomasta internetin syövereitä etsien tulevaisuusennusteita omasta kontekstistani ja näkökulmista käsin. 

Asiasta olisi helppo syyttää kiireistä arkea tai mitä nyt muuta mieleen juolahtaa, mutta tosiasia on, että en vain ole itse tullut tehneeksi sitä pientä muutosta, joka olisi vaadittu. Jälleen yksi vuosi on kuljettu huomaamatta osittaiset laput silmillä. 

Ehkä ensi vuonna on toisin? Se tosin edellyttää pieniä, konkreettisia muutoksia jo tänään.

Jani Kurhinen, koulutuspäällikkö
EMBA Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja
jani.kurhinen(at)jyu.fi
JYU Executive MBA -koulutus
emba.jyu.fi


Työkaluja tulevaisuustyöskentelyyn!
emba.jyu.fi/tuli



JYU Executive MBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.

Oppia ja elämyksiä Etelä-Korean opintomatkalta - katsaus kaupan trendeihin

K-kauppiaiden Menestyksen Tekijät -ohjelman opintomatka Etelä-Koreaan oli silmiä avaava kokemus ja tarjosi mahdollisuuden tutustua syvällisesti yhteen maailman johtavista vähittäiskauppamarkkinoista. Korean talous, kulttuuri ja kuluttajakäyttäytyminen, yhdistettynä nopeisiin innovaatioihin, muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden, jonka opit ovat arvokkaita myös suomalaiselle kaupalle.

Etelä-Korea lyhyesti

Etelä-Korea on maailman 14. suurin talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohden oli 34 160 USD vuonna 2023. Soulissa, maan pääkaupungissa, asuu noin 10 miljoonaa, ja koko maassa on noin 51 miljoonaa asukasta. Soul on tunnettu dynaamisuudestaan ja monipuolisista elämyksistään – erityisesti korealaisen ruokakulttuurin osalta. Jokainen ruoka oli yksinkertaisesti herkullista, ja ulkona syöminen oli vaivatonta ja mutkatonta. Etelä-Koreassa rakastetaan mausteisia ja aisteja herätteleviä makuja, ja chilijauhetta lisätäänkin useimpiin ruokiin, mikä tuo niihin oman säväyksensä.

Koreassa kuluttajien ostovoima näkyy myös ruokakauppakulutuksessa, joka on keskimäärin noin 600 USD kuukaudessa perhettä kohden. Etelä-Koreassa ravintola- ja kahvilakulttuuri kukoistaa, maassa on esim. yli 100 000 kahvilaa (1384 kahvilaa miljoonaa asukasta kohden/Japanissa vastaava luku 529). Kahvin kulutus on kasvanut huimasti: korealaiset juovat keskimäärin 367 kuppia vuodessa, mikä tekee Etelä-Koreasta maailman toiseksi suurimman kahvin kuluttajan Ranskan jälkeen. Suomessa kahvinkulutus on kuitenkin omaa luokkaansa: suomalaiset kuluttavat paahdettua kahvia noin 10 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Maa tunnetaan erittäin turvallisena kohteena turisteille, ja paikallisten keskuudessa vallitsee vahva luottamus muihin ihmisiin. Yksi esimerkki tästä luottamuksesta onkin se, että ravintoloissa ja kahviloissa asiakkaat jättävät kännykänsä tai laukkunsa pöytään varauksen merkiksi – eikä niihin kukaan koske. Tämä tapa kuvastaa hyvin paikallista kulttuuria, jossa omaisuuden kunnioittaminen ja turvallisuus ovat arvossaan.

Kulttuuri ja kuluttajakäyttäytyminen

Korean kulttuuri pohjautuu vahvasti konfutselaisiin arvoihin, jotka näkyvät erityisesti yhteiskunnan hierarkkisuudessa ja henkilökohtaisten suhteiden merkityksessä. Liiketoiminnassa verkostojen rakentaminen on keskeistä: kylmäsoitot eivät kuulu korealaiseen bisneskulttuuriin, vaan tapaamiset järjestetään usein kolmannen osapuolen kautta. Etiketti ja tavat ovat tiukkoja, mikä korostuu myös kaupan asiakaspalvelussa ja liike-elämän käytänteissä.

Etelä-Korea on kohtaamassa väestörakenteeseen liittyviä suuria muutoksia maailman alhaisimman syntyvyyden (0,7 lasta per nainen) ja korkeiden elinajanodotteiden (naiset 87 vuotta ja miehet 81 vuotta) vuoksi. Väestö ikääntyy nopeasti, ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi – heitä ennustetaan olevan noin 13 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä.

Yhteiskunnan ikärakenteen muutos ja yhden hengen talouksien yleistyminen vaikuttavat myös kulutustottumuksiin: yhden hengen kotitalouksien osuuden arvioidaan ylittävän 30 % kaikista kotitalouksista jo vuonna 2024. Tämä luo kysyntää pienemmille tuotepakkauksille ja mukavuutta korostaville palveluille, kuten valmisaterioille ja kotiinkuljetuksille.

Vähittäiskaupan kenttä ja teknologia

Koreassa vähittäiskauppa on monipuolinen ja kilpailtu: maassa on maailman tihein lähikauppaverkosto – yksi kauppa noin 950 ihmistä kohden – ja samalla maa on maailman viidenneksi suurin verkkokauppamarkkina. Maassa on myös maailman nopein internet-yhteys, joka mahdollistaa saumattoman verkkokauppakokemuksen ja sujuvan digiasioinnin sekä kaupassa että muualla arjessa.

Matkamme aikana vierailimme mm. E Martissa, Lotte Martissa, Hyuandai- ja Starfield-ostoskeskuksissa, jotka tarjosivat mielenkiintoisen vertailukohdan Koreassa ja Suomessa toimiville vähittäiskaupoille. Suurten ja pienten kauppojen kontrasti kuvasti hyvin korealaisen kuluttajakentän monimuotoisuutta: toiset arvostavat suuria ostoskokemuksia ja laajaa valikoimaa, kun taas toiset suosivat nopeaa ja kätevää asiointia lähikaupoissa.

Erityisenä havaintona oli myymälöiden järjestelmällisyys ja siisteys, joka nousi vahvasti esiin sekä suurissa hypermarketeissa että lähikaupoissa. Toisaalta kassapalveluissa havaitsimme, että sujuvuudessa on parantamisen varaa –maksupäätteet eivät hyväksyneet kaikkia kortteja, eikä pin-koodeja käytetty. Siisteys näkyi myös katukuvassa, vaikkei roska-astioita ollutkaan.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset – mukavuus ja premium

Korealaiset kuluttajat ovat tunnettuja mukavuuden arvostamisesta, ja vain 22 % valmistaa ruokaa kotona päivittäin. Valmisateriat ja ateriapaketit (meal-kitit) ovat suosittuja kaikissa ikäryhmissä, ja lähes puolet kuluttajista syö valmisaterioita vähintään kerran viikossa.

Terveys ja ravitsemus ovat kuluttajille tärkeitä, ja tarkkaavaisuus tuotteiden ainesosiin on kasvussa. Terveystietoisuus näkyy erityisesti nuorten sukupolvien keskuudessa, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän laadukkaista, terveellisistä ja maukkaista tuotteista. Tämä korostaa myös tuotetiedon merkitystä – kuluttajat tutkivat tarkasti tuotteiden ravintoarvoja ja brändien lupauksia.

Sokerittomien virvoitusjuomien myynti nelinkertaistui vuosien 2020 ja 2022 välillä. Sokerittomat juomat muodostavat 52 % lähikauppojen juomamyynnistä. Paikalliset valmistajat keskittyvätkin kehittämään sokerittomia versioita suosituista juomista ja välipaloista.

Oivalluksia ja sovelluksia suomalaisessa kaupassa

Matka Etelä-Koreaan tarjosi monia käytännön oppeja, joita voidaan soveltaa myös Suomen markkinoilla. Korean markkinan monimuotoisuus ja dynaamisuus antavat eväitä kehittää suomalaista vähittäiskauppaa entistä asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi. Erityisesti premium-tuotteiden kysynnän kasvu, terveys- ja mukavuustrendit sekä digitaaliset ratkaisut, kuten verkkokaupan integrointi ja ateriapakettien kehittäminen, ovat teemoja, joihin voi täälläkin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Korean kauppakonseptien tehokkuus, yhdistettynä nopeasti muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen, muistuttaa meitä siitä, että menestyäkseen on tärkeää sopeutua ja kehittää omaa toimintaa jatkuvasti – oli kyse sitten tuotteiden laadusta, palvelun nopeudesta tai asiakkaiden odotuksiin vastaamisesta.

Inspiroivin matkaterveisin,

sirpa.koponen(at)jyu.fi
Menestyksen Tekijät -ohjelman johtaja
JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

Seuraava Menestyksen Tekijät -ohjelma käynnistyy 13.2.2025
- katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan!