Oppia ja elämyksiä Etelä-Korean opintomatkalta - katsaus kaupan trendeihin

K-kauppiaiden Menestyksen Tekijät -ohjelman opintomatka Etelä-Koreaan oli silmiä avaava kokemus ja tarjosi mahdollisuuden tutustua syvällisesti yhteen maailman johtavista vähittäiskauppamarkkinoista. Korean talous, kulttuuri ja kuluttajakäyttäytyminen, yhdistettynä nopeisiin innovaatioihin, muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden, jonka opit ovat arvokkaita myös suomalaiselle kaupalle.

Etelä-Korea lyhyesti

Etelä-Korea on maailman 14. suurin talous, jonka bruttokansantuote asukasta kohden oli 34 160 USD vuonna 2023. Soulissa, maan pääkaupungissa, asuu noin 10 miljoonaa, ja koko maassa on noin 51 miljoonaa asukasta. Soul on tunnettu dynaamisuudestaan ja monipuolisista elämyksistään – erityisesti korealaisen ruokakulttuurin osalta. Jokainen ruoka oli yksinkertaisesti herkullista, ja ulkona syöminen oli vaivatonta ja mutkatonta. Etelä-Koreassa rakastetaan mausteisia ja aisteja herätteleviä makuja, ja chilijauhetta lisätäänkin useimpiin ruokiin, mikä tuo niihin oman säväyksensä.

Koreassa kuluttajien ostovoima näkyy myös ruokakauppakulutuksessa, joka on keskimäärin noin 600 USD kuukaudessa perhettä kohden. Etelä-Koreassa ravintola- ja kahvilakulttuuri kukoistaa, maassa on esim. yli 100 000 kahvilaa (1384 kahvilaa miljoonaa asukasta kohden/Japanissa vastaava luku 529). Kahvin kulutus on kasvanut huimasti: korealaiset juovat keskimäärin 367 kuppia vuodessa, mikä tekee Etelä-Koreasta maailman toiseksi suurimman kahvin kuluttajan Ranskan jälkeen. Suomessa kahvinkulutus on kuitenkin omaa luokkaansa: suomalaiset kuluttavat paahdettua kahvia noin 10 kiloa henkeä kohden vuodessa.

Maa tunnetaan erittäin turvallisena kohteena turisteille, ja paikallisten keskuudessa vallitsee vahva luottamus muihin ihmisiin. Yksi esimerkki tästä luottamuksesta onkin se, että ravintoloissa ja kahviloissa asiakkaat jättävät kännykänsä tai laukkunsa pöytään varauksen merkiksi – eikä niihin kukaan koske. Tämä tapa kuvastaa hyvin paikallista kulttuuria, jossa omaisuuden kunnioittaminen ja turvallisuus ovat arvossaan.

Kulttuuri ja kuluttajakäyttäytyminen

Korean kulttuuri pohjautuu vahvasti konfutselaisiin arvoihin, jotka näkyvät erityisesti yhteiskunnan hierarkkisuudessa ja henkilökohtaisten suhteiden merkityksessä. Liiketoiminnassa verkostojen rakentaminen on keskeistä: kylmäsoitot eivät kuulu korealaiseen bisneskulttuuriin, vaan tapaamiset järjestetään usein kolmannen osapuolen kautta. Etiketti ja tavat ovat tiukkoja, mikä korostuu myös kaupan asiakaspalvelussa ja liike-elämän käytänteissä.

Etelä-Korea on kohtaamassa väestörakenteeseen liittyviä suuria muutoksia maailman alhaisimman syntyvyyden (0,7 lasta per nainen) ja korkeiden elinajanodotteiden (naiset 87 vuotta ja miehet 81 vuotta) vuoksi. Väestö ikääntyy nopeasti, ja yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi – heitä ennustetaan olevan noin 13 miljoonaa vuoteen 2030 mennessä.

Yhteiskunnan ikärakenteen muutos ja yhden hengen talouksien yleistyminen vaikuttavat myös kulutustottumuksiin: yhden hengen kotitalouksien osuuden arvioidaan ylittävän 30 % kaikista kotitalouksista jo vuonna 2024. Tämä luo kysyntää pienemmille tuotepakkauksille ja mukavuutta korostaville palveluille, kuten valmisaterioille ja kotiinkuljetuksille.

Vähittäiskaupan kenttä ja teknologia

Koreassa vähittäiskauppa on monipuolinen ja kilpailtu: maassa on maailman tihein lähikauppaverkosto – yksi kauppa noin 950 ihmistä kohden – ja samalla maa on maailman viidenneksi suurin verkkokauppamarkkina. Maassa on myös maailman nopein internet-yhteys, joka mahdollistaa saumattoman verkkokauppakokemuksen ja sujuvan digiasioinnin sekä kaupassa että muualla arjessa.

Matkamme aikana vierailimme mm. E Martissa, Lotte Martissa, Hyuandai- ja Starfield-ostoskeskuksissa, jotka tarjosivat mielenkiintoisen vertailukohdan Koreassa ja Suomessa toimiville vähittäiskaupoille. Suurten ja pienten kauppojen kontrasti kuvasti hyvin korealaisen kuluttajakentän monimuotoisuutta: toiset arvostavat suuria ostoskokemuksia ja laajaa valikoimaa, kun taas toiset suosivat nopeaa ja kätevää asiointia lähikaupoissa.

Erityisenä havaintona oli myymälöiden järjestelmällisyys ja siisteys, joka nousi vahvasti esiin sekä suurissa hypermarketeissa että lähikaupoissa. Toisaalta kassapalveluissa havaitsimme, että sujuvuudessa on parantamisen varaa –maksupäätteet eivät hyväksyneet kaikkia kortteja, eikä pin-koodeja käytetty. Siisteys näkyi myös katukuvassa, vaikkei roska-astioita ollutkaan.

Kuluttajakäyttäytymisen muutokset – mukavuus ja premium

Korealaiset kuluttajat ovat tunnettuja mukavuuden arvostamisesta, ja vain 22 % valmistaa ruokaa kotona päivittäin. Valmisateriat ja ateriapaketit (meal-kitit) ovat suosittuja kaikissa ikäryhmissä, ja lähes puolet kuluttajista syö valmisaterioita vähintään kerran viikossa.

Terveys ja ravitsemus ovat kuluttajille tärkeitä, ja tarkkaavaisuus tuotteiden ainesosiin on kasvussa. Terveystietoisuus näkyy erityisesti nuorten sukupolvien keskuudessa, jotka ovat valmiita maksamaan enemmän laadukkaista, terveellisistä ja maukkaista tuotteista. Tämä korostaa myös tuotetiedon merkitystä – kuluttajat tutkivat tarkasti tuotteiden ravintoarvoja ja brändien lupauksia.

Sokerittomien virvoitusjuomien myynti nelinkertaistui vuosien 2020 ja 2022 välillä. Sokerittomat juomat muodostavat 52 % lähikauppojen juomamyynnistä. Paikalliset valmistajat keskittyvätkin kehittämään sokerittomia versioita suosituista juomista ja välipaloista.

Oivalluksia ja sovelluksia suomalaisessa kaupassa

Matka Etelä-Koreaan tarjosi monia käytännön oppeja, joita voidaan soveltaa myös Suomen markkinoilla. Korean markkinan monimuotoisuus ja dynaamisuus antavat eväitä kehittää suomalaista vähittäiskauppaa entistä asiakaslähtöisemmäksi ja tehokkaammaksi. Erityisesti premium-tuotteiden kysynnän kasvu, terveys- ja mukavuustrendit sekä digitaaliset ratkaisut, kuten verkkokaupan integrointi ja ateriapakettien kehittäminen, ovat teemoja, joihin voi täälläkin kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Korean kauppakonseptien tehokkuus, yhdistettynä nopeasti muuttuvaan kuluttajakäyttäytymiseen, muistuttaa meitä siitä, että menestyäkseen on tärkeää sopeutua ja kehittää omaa toimintaa jatkuvasti – oli kyse sitten tuotteiden laadusta, palvelun nopeudesta tai asiakkaiden odotuksiin vastaamisesta.

Inspiroivin matkaterveisin,

sirpa.koponen(at)jyu.fi
Menestyksen Tekijät -ohjelman johtaja
JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

Seuraava Menestyksen Tekijät -ohjelma käynnistyy 13.2.2025
- katso lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan!

Executive MBA -opinnoilla vahva vaikutus urakehitykseen ja johtamistaitojen kehittymiseen

Executive MBA -ohjelmaan osallistuvien tavoitteet liittyvät yleensä johtajana kehittymiseen ja osaamisen kasvattamiseen, mutta myös uramenestyksen tavoitteluun. Uramenestyksellä tarkoitetaan mm. aseman nousua, uusien taitojen oppimista ja palkkatason nousua, mutta myös psykologisten tarpeiden, kuten tyytyväisyyden ja itseluottamuksen, vahvistumista. EMBA-ohjelma onkin pitkään ollut yksi tärkeimmistä tavoista kehittää liikkeenjohdon osaamista ja urakehitystä.

Selvitimme JYU Executive MBA -ohjelman vaikutuksia sen suorittaneiden uraan ja ammatilliseen kehitykseen vaikuttavuuskyselyillä vuosina 2022 ja 2024. Näiden tutkimusten tulokset kertovat EMBA:n vahvasta vaikutuksesta niin urakehitykseen kuin johtamistaitojen kehittymiseen.

JYU Executive MBA -opintojen vaikuttavuus: v. 2022 ja 2024 tutkimusten tulokset

1. Tulojen nousu ja urakehitys

Yksi merkittävimpiä tuloksia kummassakin kyselyssä oli tulojen kasvu. Vuoden 2024 kyselyssä
64 % vastaajista kertoi vuosiansionsa kasvaneen 10–25 % opintojen alkamisen jälkeen, vuoden 2022 kyselyssä vastaava luku oli 33 %. Lisäksi 21 % vastaajista koki vieläkin suuremman nousun, 25–100 %. Vuoden 2022 kyselyssä näin kertoi tapahtuneen 33 %. 

Vaativampaan tehtävään siirtyminen on luonnollisesti vuositulojen kasvun taustalla, ja tämä oli toteutunut 71 % vastaajista/v. 2024 ja 67 % vastaajista/v. 2022. EMBA-opinnot tarjoavat siis selkeitä taloudellisia etuja ja auttavat siirtymään vaativampiin ja paremmin palkattuihin tehtäviin.

2. Johtamistaitojen ja strategisen ajattelun kehittäminen

Sekä 2022 että 2024 tutkimukset korostivat EMBA-opintojen positiivista vaikutusta johtamistaitoihin. Vuoden 2022 kyselyssä kaikki (100 %) ja vuoden 2024 lähes kaikki (97 %) kokivat, että he kykenivät opintojen ansiosta paremmin johtamaan ja toteuttamaan strategisia muutoksia organisaatioissaan. Tämä osoittaa selvästi, että EMBA-opinnot eivät vain tue päivittäistä johtamista, vaan antavat konkreettisia työkaluja ja valmiuksia strategisiin muutoksiin, jotka voivat olla ratkaisevia organisaatioiden menestykselle.

3. Ammatillisten mahdollisuuksien avautuminen

EMBA-opinnot eivät rajoitu pelkästään nykyisen työn kehittämiseen, vaan ne myös avaavat uusia ammatillisia mahdollisuuksia. Vuoden 2024 kyselyssä 22 % vastaajista kertoi, että he olivat saaneet uusia ammatillisia mahdollisuuksia päätyönsä ohella, kuten luottamustehtäviä, hallituspaikkoja tai sivutoimia. Tämä alleviivaa EMBA-opintojen monipuolisuutta ja kykyä laajentaa ammatillista verkostoa ja vaikutusmahdollisuuksia.

4. Positiiviset muutokset työssä ja verkostoituminen

Yksi mielenkiintoinen havainto oli, että EMBA-opinnot eivät vain edistä uralla etenemistä, vaan myös parantavat työn mielekkyyttä. Vuoden 2024 kyselyssä 41 % vastaajista kertoi, että opintojen ansiosta he olivat pystyneet muokkaamaan tehtävänkuvaansa mielekkäämmäksi. Tämä osoittaa, että EMBA-ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia paitsi ammatilliseen kehitykseen ja kasvuun, niin myös työtyytyväisyyden lisääntymiseen.

Lisäksi kaikki vuoden 2024 kyselyyn vastanneet olivat yhtä mieltä siitä, että EMBA-opinnot olivat johtaneet myönteisiin muutoksiin heidän työssään. Opintojen aikana syntyneet ammatilliset verkostot koettiin erittäin hyödyllisiksi, ja moni kertoi voivansa edelleen lähestyä opintojen aikana tapaamiaan johtajakollegoja ammatillisissa kysymyksissä.

Yhteenvetona voidaankin todeta, että Executive MBA tarjoaa merkittävää vaikuttavuutta niin taloudellisesti, ammatillisesti kuin myös henkilökohtaisella tasolla. Vuosien 2022 ja 2024 tutkimustulokset vahvistavat, että JYU Executive MBA auttaa johtajia 

• kasvattamaan ansiotasoaan
• kehittämään strategisia ja operatiivisia johtamistaitojaan sekä 
• avaamaan uusia ammatillisia ovia

Olipa kyseessä uralla eteneminen, mielekkäämmän tehtävänkuvan luominen tai ammatillisen verkoston laajentaminen, EMBA-ohjelma tarjoaa vahvan pohjan johtajana menestymiselle.

Sirpa Koponen
Koulutuspäällikkö
JYU Executive MBA-koulutus
sirpa.koponen(at)jyu.fi

linkedin.com/in/sirpakoponen1

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

emba.jyu.fi

Tekoälyn hyödyntäminen EMBA -opinnoissa

Tekoäly on noussut yhdeksi työelämän keskeisistä työkaluista, ja myös EMBA-ohjelmassa sen hyödyntäminen alkaa olla arkipäivää. Tekoäly ei ainoastaan tehosta oppimisprosessia, vaan myös tukee opiskelijoita kehittämään innovatiivisia ratkaisuja omissa organisaatioissaan. Tässä blogissa avaan tätä  hieman ja esittelen myös uuden tekoälytyökalumme, JyuEMBA-lopputyöneuvojan.

Edelläkävijänä tekoälyn hyödyntämisessä

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu oli ensimmäinen Suomessa, joka julkaisi ohjeistuksen tekoälyn käytöstä osana opiskelua. EMBA-opinnoissa uusien digitaalisten teknologioiden hyödyntäminen on ollut keskiössä jo pitkään ja tekoäly on luonnollinen jatkumo tälle kehitykselle.

Olemme pohtineet tekoälyn parhaita käyttötapoja EMBA-opintojen kirjallisissa hanketöissä ja todenneet mm. seuraavat erityisen hyödyllisiksi:

1. Ideointiapu: Tekoäly auttaa tutkimuskysymysten ja teoreettisten viitekehysten muotoilussa tarjoamalla uusia näkökulmia ja vaihtoehtoisia lähestymistapoja. Tämä tekee alkuvaiheen ideoinnista tehokkaampaa ja auttaa fokusoimaan työn oikein.
   
   
2. Tekstien tiivistäminen: Monimutkaisten tieteellisten artikkelien ja muiden lähteiden tiivistäminen on yksi tekoälyn vahvuuksista. Se nopeuttaa tiedon käsittelyä ja auttaa opiskelijaa löytämään nopeasti tärkeimmät kohdat.
   
   
3. Oman tekstin parantaminen: Tekoäly voi ehdottaa vaihtoehtoisia ilmaisuja ja tiivistyksiä, mikä parantaa tekstin selkeyttä ja luettavuutta. Tämä tekee lopputyöstä viimeistellymmän ja helpommin luettavan.
   
   
4. Otsikkojen ja konseptien ideoiminen: Tekoäly voi auttaa luomaan iskeviä otsikoita ja terävöittämään työn ydinkonsepteja, mikä tekee lopputyöstä houkuttelevamman ja kohdennetumman.
   
   

JyuEMBA Lopputyöneuvoja - tekoäly apunasi

Tälle syksylle julkaisimme EMBA-opiskelijoiden käyttöön uuden tekoälytyökalun, lopputyöneuvojan. Se tukee EMBA-opiskelijaa lopputyöprosessin kaikissa vaiheissa. Se auttaa rakenteen jäsentämisessä, tutkimuskysymysten muotoilussa ja työn etenemisen seurannassa. Vaikka tekoäly tarjoaa hyödyllisiä neuvoja ja tukea, henkilökohtainen ohjaus on meillä aina keskeinen osa prosessia varmistaen, että opiskelija saa yksilöllistä ja kattavaa opastusta työnsä eri vaiheissa. Myös lähteiden ja viitekehysten etsimiseen EMBA-opiskelijat varustetaan kielimalleja tehokkaammilla työkaluilla ja menetelmillä.  

Se mikä tekee Lopputyöneuvoja-GPT:stä erityisen, on sen kyky ymmärtää juuri EMBA-lopputyön erityisvaatimuksia. Sille on opetettu mm. työn oikeanlainen rakenne, kriteerit ja arviointikohdat, joita Jyväskylän yliopisto EMBA-lopputöissä painottaa. Tämä erottaa sen yleisestä ChatGPTstä, sillä lopputyöneuvoja keskittyy nimenomaan EMBA-opiskelijoiden tarpeisiin ja tarjoaa täsmällistä tukea lopputyön vaatimuksiin. Täysin valmis neuvoja ei vielä ole, vaan sitä koulutetaan koko ajan. Itse asiassa haluammekin kuulla palautetta siitä miltä osin neuvojaa voisi vielä parantaa ja mitä ominaisuuksia siinä tulisi olla.  

Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen - syvemmälle tekoälyn maailmaan

Tekoäly EMBA-opintojen yhteydessä on toki muutakin kuin henkilökohtainen tuottavuus- ja luovuustyökalu. Teemasta on myös kokonainen valinnainen kurssi EMBA-ohjelmassa. Se antaa opiskelijoille kattavan katsauksen tekoälyn sovelluksista liiketoiminnassa. Kurssi kattaa niin tekniset mahdollisuudet kuin eettiset kysymykset, ja auttaa opiskelijoita ymmärtämään tekoälyn täyden potentiaalin omassa liiketoiminnassa.

Tervetuloa tukiälyn maailmaan, jossa tekoäly tehostaa johtajaopiskelijan matkaa kohti tavoitteitaan!

   Pasi Aaltola
   johtaja, JYU EMBA-koulutus
   pasi.aaltola(at)jyu.fi
   linkedin.com/in/pasiaaltola

   emba.jyu.fi

   JYU Executive MBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.
   

   Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen -ohjelma käynnistyy 17.3.2025, liity joukkoon!

No Recipes, Just Rules of Thumb

“Ei reseptejä, vain nyrkkisääntöjä”. Tämä on kompleksisuusajattelija ja johdonkouluttaja Kevin Flinn:in kirjan Leadership Development: A Complexity Approach (2018), viimeisen luvun otsikko. Kirjassa Kevin jatkaa Ralph Staceyn, Doug Griffinin ja Patricia Shawn ajattelun jalanjäljissä, reflektoiden Complex Responsive Processes (CRP)- viitekehyksen kehitystä ja vaikutusta johtamiseen ja johtajien koulutukseen. 

Nykypäivän nopeasti muuttuvassa ja ennustamattomassa ympäristössä johtajat ja asiantuntijat kohtaavat haasteen, jolle on ominaista epävakaus, epävarmuus, kompleksisuus ja monitulkintaisuus (VUCA). Syyskuussa käynnistyvä uusi koulutusohjelma EMBA Verkostojen johtaminen kompleksisessa maailmassa, perehtyy kolmeen viitekehykseen, jotka eivät tarjoa työkaluja vaan uusia tapoja hahmottaa vuorovaikutusta ja johtamista. Nämä viitekehykset korostavat ongelmien yhteen kytkeytyneisyyttä, ratkaisujen edellyttämää yhteistoimintaa ja monimuotoisuutta. Tässä blogissa käsittelen lyhyesti muutamaa uutuusohjelman keskeistä teemaa ja sitä, miten nämä haastavat perinteiset johtamisparadigmat.

Complexity Economics -viitekehys perustuu ajatukseen, että taloudellista toimintaa ja päätöksentekoa voidaan parhaiten ymmärtää hyödyntämällä poikkitieteellisiä menetelmiä, kuten agenttipohjaisia malleja, koneoppimista, ekologiaa, tilastollista mekaniikkaa ja käyttäytymistaloustiedettä. Kuten Edmund S. Phelps (1991) totesi: "There has always been a strand of thought [...] that holds that we cannot hope to understand the major events in the life of an economy, and perhaps also its everyday behavior, without entertaining principles of disequilibrium." Tämä näkökulma korostaa epätasapainon periaatteiden huomioimisen tärkeyttä talouden merkittävien tapahtumien ja arkielämän käyttäytymisen ymmärtämisessä. Kuva on kirjasta Farmer, J. D. (2024), Making Sense of Chaos: A Better Economics for a Better World. Yale University Press.

Kompleksisuusajattelun juuret ovat luonnontieteissä, erityisesti biologiassa, kemiassa ja fysiikassa. Kompleksisuusajattelun historiakatsauksessa on vaikea ohittaa belgialaista fyysikkoa ja kemistiä Ilya Prigogineä. Prigogine palkittiin vuonna 1977 Nobelin kemianpalkinnolla tutkimuksistaan dissipatiivisista rakenteista. Prigoginen yksi keskeisimpiä havaintoja oli itseorganisoituminen, jonka hän osoitti olevan luonnonsysteemien yleinen ominaisuus. Chileläiset biologit Humberto Maturana ja Francesco Varela jalostivat Prigoginen ajatuksia tutkiessaan solujen kykyä itsensä uudistamiseen. Maturanan ja Varelan kehittämän autopoiesis-teorian mukaan elävät systeemit ovat jatkuvassa uudistumisprosessissa (Laitinen, Jalonen & Stenvall, 2014).

Kompleksisuusajattelu merkitsee ontologista siirtymää, jolla on epistemologisia ja metodologisia seurauksia (Byrne et al., 1998). Vaikka kompleksisuusajattelu ei tarjoakaan teoreettisesti eikä metodologisesti yhtenäistä viitekehystä, se kuitenkin antaa sekä ”linssit”, joiden kautta maailman monimutkaiset ilmiöt hahmottuvat uudella tavalla että ”kielen”, joka edistää monimutkaisten ilmiöiden kommunikatiivista haltuunottoa.

Kompleksisten ongelmien ymmärtäminen ja ratkaiseminen edellyttävät aina ihmisten yhteistoimintaa ja erilaisten näkökulmien yhdistämistä ja huomioimista. Kompleksisuusajattelu tarkoittaa mm. sitä, että tarkastellaan perinteisiä ja sisäänrakennettuja oletuksia kriittisestä tulokulmasta, hyödyntäen kompleksisuusviitekehystä. Tämä lähestymistapa eroaa jyrkästi perinteisistä lineaarisista ja mekanistisista näkemyksistä, ja se vaatii uudelleenarviointia mm. vuorovaikutuksen, organisaatiomuutoksen ja organisaatioiden luonteen osalta.

Perinteiset vuorovaikutusmallit perustuvat usein informaatioteorian lähettäjä-vastaanottaja -logiikkaan, jossa viestintä nähdään yksisuuntaisena prosessina. Haasteena on siis lähinnä poistaa viestintään liittyvää epäselvyyttä, eli (informaatio)entropiaa. Kompleksisuusajattelu sen sijaan kehottaa meitä tarkastelemaan dynaamisempia malleja, kuten Herbert Meadin symbolista interaktionismia. Tämä näkökulma näkee viestinnän vastavuoroisena ja interaktiivisena prosessina, jossa merkitys rakentuu osallistujien välillä, tulkinnan ja vastatulkinnan sykleissä. Merkityksen lisäksi, tässä vastavuoroisessa prosessissa rakentuu yksilö- ja ryhmäidentiteetti, sekä vuorovaikutuksellisen toiminnan sisäistetyt säätelymekanismit. 

Perinteiset lähestymistavat organisaatiomuutokseen näkevät muutoksen lineaarisena, ennustettavana ja kontrolloitavana prosessina, joka yleensä suunnitellaan ja hallitaan ylhäältä alas- periaatteella. Kompleksisuusajattelu sen sijaan näkee muutoksen epälineaarisena, emergenttinä prosessina, joka usein muotoutuu alhaalta ylös ja ei ole "palautettavissa" osakokonaisuuksien ominaisuuksiin (muutos on myös laadullinen). Tämä näkökulma tunnustaa, että muutos on luonteeltaan arvaamatonta ja siihen vaikuttavat lukuisat tekijät ml. valtasuhteet, organisaatiopolitiikka, varjo-organisaatiot, yms. Stacey kirjoitti teemasta konseptilla “the critique of an external observer”. Tällä hän tarkoitti esim. muutosjohtamiseen keskeisesti liittyvää oletusta johtajan helikopteriperspektiivistä. Perinteiseen muutosjohtamiseen liittyy sisäänrakennettuna myös kybernetiikka – harva on edes kuullut termiä, saatika miettinyt miten se vaikuttaa oman ajattelun ajattelun taustalla. 

Perinteinen näkemys organisaatioista on mekanistinen ja/tai systeeminen, jossa organisaatioilla on selkeästi määritellyt rajat ja se etenee ajan funktiona “siemenestä kohti versoa ja siitä seuraavaa olomuotoa”, strategian, mission ja vision mukaisesti. Kompleksisuusajattelu sen sijaan ehdottaa, että organisaatiota olisi hyvä ajatella avoimina systeemeinä (CAS) tai vuorovaikutuksellisena prosessina (CRP). Strategialla, missiolla ja visiolla on roolinsa osana prosessia, mutta tämä rooli on tulkinnallinen ja vain osa kokonaisuutta. 

Perinteinen johtamisajattelu perustuu luonnontieteiden periaatteisiin, jotka korostavat ennustettavuutta ja hallittavuutta ja sitä, että tutkija ja tutkittava ilmiö voidaan eristää toisistaan. Strategisen valinnan, tavoitteiden asettamisen (BSC) yms. järjestelmät perustuvat kykyyn ennustaa tulevaa kehitystä. Tätä ajattelumallia voisi kutsua termillä instrumentaalinen rationalismi. Tämä kausaalinen perusta ei kuitenkaan selitä kohtaamaamme sosiaalista todellisuutta. 

Päivittäin koemme ihmisten ja organisaatioiden kyvyttömyyden hallita ”kohtaloaan”, ja monikaan asia ei suju tarkkaan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, mutta kaikki etenee silti. Vaikka asiat saattavat näyttää järjestäytyneiltä ajan myötä, ne ovat luonteeltaan arvaamattomia nykyhetkessä. Kompleksisessa maailmassa ihmisten väliset vuorovaikutukset ovat epälineaarisia. Ihmiset eivät ole laatikoita, eivätkä he sovi siististi ennalta määriteltyihin kategorioihin. He myös muuttavat toiminnan logiikkaa, usein epärationaalisesti (vrt. Kahneman et al.). 

Organisaatiot tulisi nähdä ajassa kehittyvinä tarinoina, joihin liittyy uusia ihmisiä ja joista ihmisiä lähtee. Työ on dynaamista osallistumista ja tarinan tulevaisuuteen vaikuttamista. Kompleksisuus on olennainen osa ihmismielen tutkimusta myös neurotieteellisestä näkökulmasta. Aivojen hermoverkoissa toiminta on sekä kausaalista että hermeneuttista, on syys-seuraussuhteita aina mutta hermoverkot ovat toisiinsa kytketyt ja "keskustelevat" keskenään. 

Aivojen toimintaa voi ja pitääkin ymmärtää kausaalisuuden ohella myös hermoverkkojen mutkikkaissa kehissä tapahtuvana vuorovaikutuksena. Hermoverkot ikään kuin ymmärtävät toisiaan ja osaavat lukea toinen toisensa signaaleja. Yksittäinen neuroni on suhteellisen yksinkertainen ”laite”, joka ottaa vastaan ärsykkeitä muista hermosoluista ja tuottaa uusia ärsykkeitä. Yksittäinen hermosolu ei ole tietoinen, mutta jollakin tavalla 85 miljardia neuronia ihmisen aivoissa työskentelee yhdessä tuottaen tietoisuutta ja ajattelua.

Lopetan blogin sulkemalla kehän, eli ”ei reseptejä vaan nyrkkisääntöjä”. ”Writers are most interesting when they are in ’search mode’, when they are becoming gripped by a strong sense of what matters in the world or how the world’s’ but have not resolved matters to their own satisfaction, or become the agents of the formula (Flinn 2018, Smith, 2001)”. 

Tällä orientaatiolla lähdemme toteuttamaan myös ainutlaatuista EMBA-johtamisohjelmaa, Verkostojen johtaminen kompeksisessa maailmassa, yhdistäen osaamista useista kotimaisista ja ulkomaisista yliopistoista sekä yritysmaailmasta. Tervetuloa mukaan!

Juho Partanen, koulutuspäällikkö,
Verkostojen johtaminen kompleksisessa maailmassa
-ohjelman johtaja
juho.j.partanen(at)jyu.fi

linkedin.com/in/juhopartanen/

emba.jyu.fi

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

Lähteet: 
Byrne, D., & Callaghan, G. (2013). Complexity Theory and the Social Sciences: The state of the art (1st ed.). Routledge.
Farmer, J. D. (2024), Making Sense of Chaos: A Better Economics for a Better World. Yale University Press.
Flinn, K. (2018). Leadership Development: A Complexity Approach (1st ed.). Routledge. 
Laitinen, I., Jalonen, H., & Stenvall, J. (2014). Se toimii sittenkin : kohti organisaatiotutkimuksen pragmaattista kompleksisuusteoriaa.

Tekoäly, on se..

Onko ihminen luonut maapallolle itselleen älykkään kaverin, joka viisastuu huimaa vauhtia ja on menossa älykkyydessä ihmisen ohi? 

Koko ihmislajin kehityksen ajan olemme tarvinneet teknologiaa ja työkaluja kehittyäksemme ja muuttuaksemme. Ammoisina aikoina otimme käyttöön kivikirveen, oikeastaan teräväksi hiotun tai pilkotun kiven. Tuota työkalua käytimme jopa yli miljoona vuotta. Nykyihminen miettii, että olikohan lopussa ”myynnissä” versio kivikirves 1000123, vai kuinhan uudet mallit silloin brändättiinkään? Oli miten oli, tuo teknologia avaa ihmisen ikiaikaista ja suorastaan elimellistä yhteyttä teknologiaan. Kivikirves nimittäin mahdollisti aikaisempaa suuremman proteiinin saannin ja aivojemme kasvun.

Yksi iso virta ihmiskunnan kehityksessä onkin kulkenut teknologisen kehityksen kautta, ja tätä kautta elämä, työelämä ja yhteiskuntamme ovat muovautuneet. Eräs näköala viimeaikaiseen, viimeisten satojen vuosien aikana tapahtuneeseen kehitykseen avautuu niin sanottujen teollisten vallankumousten kautta. Ensimmäinen vallankumous 1700-luvun lopulla toi höyrykoneen ja tehtaiden synnyn, toinen vallankumous 1800-luvun lopulla mahdollistui sähkön, polttomoottorin kehityksen kautta sekä samalla tuotantolinjojen rakentumisen myötä. Juha Väätäisen Euroopan mestaruuden aikoihin, eli 1970 luvun alkuun, ajoittuu kolmannen teollisen vallankumouksen alku ja silloin siirryttiin vähitellen automaation ja tietokoneiden aikaan. 

Nyt jo jonkin aikaa on puhuttu neljännestä teollisesta vallankumouksesta, jonka keskiössä ovat keskenään vuorovaikutuksessa olevat laitteet, järjestelmät ja niiden jatkuva kehittyminen. Kaiken takana tekoäly.

Samalla ihan viimeaikainen keskustelu on tuonut uusia ulottuvuuksia ihminen-teknologia keskusteluun ja vain muutaman vuoden takainen keskustelu neljännestä teollisesta vallankumouksesta tuntuu jo vanhahtavalta. Tekoälyn huima kehitys on nimittäin laittanut arvioimaan perustavalla tavalla uusiksi ihmisen ja teknologian suhdetta. Onko ihminen luonut jotakin, joka vallalle päästessään tai harkitsemattomasti käytettynä pystyisi kehittymään arvaamattomaan ja mahdollisesti hallitsemattomaan suuntaan? Ollaan tilanteessa, jossa teknologia ei välttämättä yksioikoisesti vahvista ihmistä. 

Samalla uusi teknologia lupaa valtavia hyötyjä. Ehkäpä saamme apua jättimäisiin kysymyksiin alkaen maailman synnyn ymmärtämisestä vaikkapa ilmastonmuutoksen eri tekijöiden syvempään tunnistamiseen ja ehkä tapoihin niihin vaikuttamiseen. Ja varmasti muutokset yltävät vahvasti ja monin eri tavoin työelämään ja muuhunkin elämään. Asiantuntija toisensa jälkeen lyö pöytään kovia ennusteita, kuinka nopeasti ja rajusti työelämä muuttuu.

EMBA ja tekoäly

Yksi näköala tekoälyn kehityksen hirmuiseen vauhtiin on avautunut EMBA Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen -johtamisohjelman kautta. Ohjelma pidettiin ensimmäisen kerran vain kaksi vuotta sitten eli 2022 keväällä ja nyt kolmannen kerran keväällä 2024. Tämä lyhyt hetki on tuonut hämmästyttävän määrän syviä muutoksia siihen mitä tekoäly on ja kuinka sitä voi käyttää. 

Muutoksen pääsuunta on ollut tekoälyn jatkuva raju kehittyminen, joka on samalla tuonut mukanaan uusia mahdollisuuksia ottaa käyttöön tekoälyn elementtejä niin jokaiselle henkilökohtaisesti kuin myös jokaiselle organisaatioille. Koska Suomessa alkaa olla tapana nostaa esille kolme pointtia, niin tämän kevään ohjelman pohjalta tekoälystä, johtamisesta ja organisaatioista tuon esille seuraavat kohdat:

1) Tärkeää on strateginen näkemys tekoälyn mahdollisuuksiin

Tekoälyn viimeaikainen kehitys ja erityisesti kielimallit ja monet muut sovellukset ovat arvokkaita työkaluja asiantuntijoille. Puhutaan yleisesti, kuinka tämän päivän työelämän menestysmalli on ihminen + tekoäly kombinaatio eli tekoälyä taitavasti käyttävä osaaja.

Tämä ei saa vähentää johdon tarvetta nähdä tekoäly strategisemmin. Tarvitaan strategista näkemystä, kuinka tekoälyä käytetään koko organisaation ydintoimintoja uudelle tasolle nostavalla tavalla.

2)  Asiakkaiden kasvavat vaatimukset on tosiasia

Edelläkävijä organisaatiot ja asiantuntijat ottavat väistämättä tekoälyn mahdollisuuksia käyttöön. Tämä tulee tarkoittamaan parempaa laatua niin asiakkaille kuin kansalaisillekin, parempaa kykyä ennakoida asiakkaan ja kansalaisen tarpeita ja tilanteita, yhä suurempaa kykyä tuottaa yhä yksilöllisempää ja paremmin kohdennettua palvelua, jne. Tämä johtaa uudenlaisen paineeseen asiakkaiden ja kansalaisten taholta kaikkia muitakin organisaatioita kohtaan jatkuvasti kehittää toimintaa ja ottaa tekoälyä taitavasti käyttöön. 

3) Tekoälyn huima kehitys avaa uusia käyttökohteita

Tekoäly on tullut jäädäkseen, mutta se ei pysy sellaisena kuin se nyt on. Tekoälyn muuttuminen on varmaa ja tämä tulee haastamaan organisaatiot jatkuvaan tekoälyn kehityksen seurantaan ja tekoälyn mahdollisuuksien käyttöön ottamiseen omassa organisaatiossa. Kuluva vuosi 2024 tulee tuomaan vielä paljon uutta ja mitä onkaan luvassa 2025?

Tämä aika tässä kesän alussa on paikka sanoa kiitokset kaikille erinomaisesta yhteistyöstä ja vaikuttavasta lukuvuodesta.

Aurinkoista kesää ennakoiden pistin tekoälykaverin töihin ja pyysin tuottamaan kesämottoja. Ja niitähän tuli, eikä tainnut vielä takki tyhjentyä, mutta jossakin kohtaa lopetin kysymästä lisää. Ihmisen järjellä tekoälyn tuottamista erinomaisista ehdotuksista valitsin seuraavat kolme virikkeiksi kesää ajatellen:

• Jokainen päivä on uusi seikkailu
• Auringon alla on kaikki mahdollista
• Kesän hiljaisuus voi paljastaa sydämesi äänen
  
  

Aurinkoista kesää!

Ari Manninen
johtaja, JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
linkedin.com/in/arimanninen

emba.jyu.fi

EMBA Tekoäly ja liiketoiminnan johtaminen jälleen keväällä 2025. Tervetuloa mukaan!

JYU Executive MBA. Menesty johtajana.

Johtaminen on moniottelulaji!

Johtamista on ollut niin kauan kuin ihmisiäkin. Johtamisen tutkiminen ja teorianmuodostus alkoi vahvistua teollisen vallankumouksen myötä 1800-luvulla. Urheilua ihminen on harrastanut vuosituhansien ajan, mutta 1800-luvulla kehittyi myös nykyaikainen yleisurheilu.

Johtaminen on vaativaa ja monipuolista osaamista edellyttävää työtä. Johtamista voisikin verrata lajina yleisurheilun moniotteluihin. Jos 7- ja 10-ottelu vaativat yleisurheilijalta lähes kaikki mahdolliset urheilijan ominaisuudet, niin johtamisen moniottelussa punnitaan vähintään yhtä laaja kirjo johtamisosaamista ja -taitoja.

Yleisurheilun ottelussa pikajuoksut edustavat samanlaista äärimmäistä nopeutta ja teknistä osaamista kuin johtajan taitava ja viisas toiminta nopeita päätöksiä vaativissa tilanteissa. Joskus johtaja kohtaa esteitä samoin kuin pikajuoksijan edessä voi olla aitoja. Esteistä ja aidoista selviää rohkeuden ja taitavan ylitystekniikan ansiosta niin, ettei vauhti hidastu liikaa.

Johtaja on usein suunnannäyttäjä. Lisäksi hän pyrkii koko ajan uusiin, entistäkin innostavampiin, haastavampiin ja korkeampiin tavoitteisiin yhdessä organisaationsa ihmisten kanssa. Hyvässä organisaatiossa tavoitteiden saavuttamisen ja toiminnan parantamisen raja ei tule vastaan, kun ihmiset ovat innostuneita ja sitoutuneita. Tiedossa ei myöskään ole korkeus- tai seiväshyppyriman maksimikorkeus, vaan hyppääjä pyrkii koko ajan kehittymään, ponnistamaan voimakkaammin ja ylittämään entistäkin korkeammalla olevan riman.

Johtaja on strategikko. Hän pyrkii näkemään laajempia kokonaisuuksia ja yhdessä ihmisten kanssa miettimään parhaimmat menestymisen keinot muuttuvassa kilpailuympäristössä. Johtajalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja toisaalta kykyä muuttaa suunnitelmia tilanteen niin vaatiessa. Samalla tavalla 800 tai 1500 metrin juoksija laatii ketterää ja soveltavaa strategiaa ennen juoksua ja sen aikana. Häneltä vaaditaan kestävyyttä, mutta myös nopeutta. Hän tekee havaintoja itsestään, toisista juoksijoista, olosuhteista ja mukauttaa omaa juoksuaan tulkintojensa mukaan, tavoitteenaan pärjätä mahdollisimman hyvin.

Keihäänheitto ei ole pelkästään voimalaji. Tarkoituksena on hiotun suoritustekniikan avulla siirtää heittovälineeseen mahdollisimman suuri voima keihään optimaalisen lentoradan suuntaisesti. 
Kyseessä on lukuisten tapahtumien muodostama yhteen nivelletty liikesarja, jonka lopputuloksena keihäs lentää mahdollisimman pitkälle. Johtaja on usein liikkeellepanija ja voiman suuntaaja. Hänen liikesarjansa muodostuvat viisaista johtamisteoista, jotka mahdollistavat työntekijöiden entistäkin paremman menestymisen työssään. Kun organisaatio on optimaalisella lentoradalla, mittanauhat näyttävät jatkuvasti parempia tuloksia.

Johtaminen ja urheilu ovat jatkuvaa kehittymistä, kehittämistä ja itsensä haastamista. Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaan kuuluva Menestyksen Strategiat –ohjelma on varsinainen johtamisen moniottelu. Koulutus kattaa kaikki tärkeimmät liikkeenjohdolliset osa-alueet, kuten strategisen, talouden, prosessien, henkilöstön, markkinoinnin, viestinnän ja itsensä johtamisen.

Vaikuttava strategisen johtamisen ohjelma, Menestyksen Strategiat, käynnistyy lokakuussa, aloitusjakso 23.-25.10.2024. Pariisin kesäolympialaiset järjestetään jo ennen sitä, heinä-elokuussa 2024, joten tarjolla tulee olemaan sekä johtamisen että urheilun moniottelua!

Markku Laajala, koulutuspäällikkö, 

Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
markku.laajala(at)jyu.fi
Jyväskylän yliopiston Executive MBA

emba.jyu.fi/ms

JYU Executive MBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.

Tulevaisuuskyvykäs organisaatio: Avain kestävään menestykseen

Organisaatioiden kyky navigoida jatkuvasti muuttuvaa maisemaa on noussut keskeiseksi tekijäksi kestävän menestyksen saavuttamisessa. JYU Executive MBA -ohjelman tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -kurssilla opiskelijat, jotka ovat työssä olevia johtajia, tekivät omassa organisaatiossaan tulevaisuusharjoituksen. Harjoitus osoitti useita tärkeitä huomioita tulevaisuustyöskentelystä:

1. Jatkuva tulevaisuuteen valmistautuminen

Ensimmäinen oppimamme asia oli, että kertaluontoinen tulevaisuusharjoitus ei yksin riitä. Tulevaisuusorientaation kehittäminen vaatii jatkuvaa ja systemaattista työtä. Monille ensimmäinen harjoitus tuntui haastavalta, mikä korostaa tarvetta säännölliselle tulevaisuustyölle organisaatiossa. Se vaatii aikaa, resursseja ja sitoutumista kaikilta organisaation tasoilta.

2. Työkalua tärkeämpi on osallistaminen

Tulevaisuustyössä käytettävien menetelmien ja työkalujen valinta on tärkeää. Kuitenkin keskiössä ei ole itse menetelmä, vaan se, miten näitä työkaluja käytetään ja miten ihmiset saadaan osallistumaan prosessiin. Osallistamisella varmistetaan, että eri näkökulmat tulevat kuulluiksi ja että organisaatio pystyy yhdessä muodostamaan kattavan kuvan tulevaisuuden mahdollisuuksista ja haasteista.

3. Nykyhetken haasteet tulevaisuusajattelussa

Organisaatioiden nykyiset olosuhteet ja reunaehdot rajoittavat usein tulevaisuusajattelua. Olemassa olevista rakenteista ja ajattelutavoista on vaikea päästää irti, mikä voi estää innovatiivisten ja radikaalien tulevaisuusskenaarioiden kehittämisen. Tämä korostaa tarvetta luoda turvallisia tiloja, joissa voidaan vapaasti tutkia ja kyseenalaistaa vallitsevia oletuksia.

4. Tulevaisuustyökalujen arvo

Kun tulevaisuustyökaluja käytettiin oikein, ne tuottivat arvokkaita tuloksia. Ne auttoivat tuomaan esiin sellaisia mahdollisuuksia ja haasteita, joita ei aiemmin oltu otettu huomioon tai jotka eivät olleet olleet keskustelun aiheina. Tämä osoittaa, että tulevaisuustyökalut voivat olla voimakkaita apuvälineitä uusien näkökulmien avaamisessa ja organisaation valmistautumisessa tulevaisuuteen.

Tehty harjoitus osoitti, että tulevaisuustyöskentely vaatii systemaattista lähestymistapaa, oikeita työkaluja ja avointa asennetta. Tulevaisuuskyvykäs organisaatio ei ole vain sellainen, joka kykenee ennakoimaan tulevaisuutta, vaan erityisesti sellainen, joka pystyy jatkuvasti mukautumaan ja oppimaan.

 

Jani Kurhinen
koulutuspäällikkö, 
JYU EMBA Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja
jani.kurhinen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi/tuli

JYU Executive MBA. 40 vuotta Menestyksen polkuja.