Johtajuus ja ihmisten voima

Luin Matti Alahuhdan kirjan Johtajuus. Kirjan alaotsikko Kirkas suunta ja ihmisten voima kuvasi hyvin koko teoksen sisältöä ja johtamisen fokusta Matti Alahuhdan uralta. Matti on maailman luokan johtaja ja hänen intohimonsa johtamiseen sekä vahva menestys Suomen suurimmissa globaaleissa yhtiöissä huokui kirjan joka ainoalta sivulta.

Matti nosti esiin johtajuudessa useita eri teemoja, jotka ovat kaikki tärkeitä näkökohtia yritystä johdettaessa. Johtamisen periaatteena Matti nosti esiin viisi pääteemaa: kirkas suunta ja selkeät tavoitteet, avoimuus ja suoruus, fokus, yksinkertaisuus sekä oikea-aikaisuus. Samalla kirja nosti esiin ihmisten merkityksen ja niiden vireystason ylläpitämisen oikealla johtamisella. Tärkeää johtajana on myös kuunnella enemmän kuin puhua. Silloin on mahdollista saada parempi kokonaiskuva yrityksen eri tilanteista.

Monesti kirja vertasi osuvasti myös yrityksen tekemistä joukkueurheilun avulla. Esimerkiksi tavoitteiden laatiminen on konkreettista jos laitetaan maalit joukkueen tavoitteeksi. Itsekin löytää toiminnalle tavoitteet, mutta toinen isompi asia on ratkaista näkyvyys kentällä. 

Joukkuepelissä voidaan helposti huutaa, auttaa tai ohjeistaa kun ollaan pelikentällä. Oli tilanne kuinka haastava hyvänsä, kaikki näkyy yhdellä silmäyksellä ja ääni kuuluu. Meidän globaalissa ympäristössä tämä onkin haastavampaa. Pienessä paljon maailmalla olevassa ryhmässä ei huudot aina kuulu ja voi olla viikkoja kun pelikaveria ei saa kiinni, koska hän on haastavien yhteyksien päässä asiakkaiden luona. Tästä huolimatta viestinnän pitää olla koko ajan aktiivista ja tavoite keskeistä, jotta ollaan mahdollisimman usein voittavassa joukkueessa. Pienenä yrityksenä meillä on aina rajoitteita isompia toimijoita vasten ja haastajana meillä on edessä vain ns. Must-win-Battleja voitettavana. 

Kaiken tämän johtamisen keskipisteessä ja organisaation kehittämisessä on kumminkin tärkeimpänä ihmisten luottamus. Sen tulee olla täydellistä koko ketjussa, jotta saadaan oikeita tuloksia aikaan. Varsinkin kun olemme globaaleilla markkinoilla, toiminnan yhdessä pitävä voima on ainoastaan luottamus. Siinä ei kukaan ole eriarvoisessa asemassa kun asioita puntaroidaan, mutta jos luottamus menee niin se voi olla hyvin vahingollista koko organisaatiolle ja yritykselle.

Ylhäällä on kuvassa meidän tiimi joka on johdettavani. Koko joukkue seisoo luottavaisesti suurimman laitteemme päällä joka on menossa meidän suurelle asiakkaalle Brasiliaan. Siinä on hyvä esimerkki meidän saavutuksesta ja yhdestä voitetusta ottelusta. Kyseinen tulos on meille tärkeä, mutta kasvava organisaatio hakee jatkuvasti uusia voittoja ympäri maailmaa. Samalla rakennamme yrityskulttuuria jolla voidaan murroksessa olevaa kaivostoimintaa kehittää meidän yrityksemme kasvutarinaksi.

Yrityksemme kehittyessä ja kasvaessa huomaamme jo nyt, että kirjankin mukaisia uusia kehitysaskelia tulee tarjolle aina vaan laajemmin. Tämä saa arvioimaan meidän tekemisen fokusta aina vain tarkemmin, koska kaikkialla ei kannata pelata vaan olla fokusoidusti siellä missä meillä on todellisia mahdollisuuksia kehittyä. Tämä tuo haastetta myös johtamiseen, jotta ei tartu rönsyjä matkaan.

Markkinan kehittyessä me haluamme olla siellä missä globaali kilpailu on kaikista kovinta ja asiakkaat vaativimpia. Silloin mekin kasvamme ja pystymme olemaan aina kehityksessä mukana. Silloin saamme haastettua itseämme aina vain uudelleen ja nostettua tavoitteita aina vain korkeammalle. Tämä takaa meille myös oikeantasoisen nöyryyden yritystämme kehitettäessä.

Tomi Korhonen
tk(at)sleipner.fi
Toimitusjohtaja
Sleipner Finland Oy
Executive MBA -opiskelija
EMBA Menestyksen Strategiat -ohjelman 2015-2016 osallistuja

Intoillaanko teillä?

Oletko koskaan ollut konsertissa ammattilaisorkesterin esittäessä maailman parhaiden säveltäjien teoksia teknisenä suoritteena, kapellimestarin johtaessa vailla energiaa ja intohimoa? Kokemuksena ihan siedettävä, mutta esityksestä on kokonaisuutena puuttunut se kuuluisa jokin. Soittajien ja kapellimestarin heittäytyminen on puuttunut lopputuloksenaan hengetön suoritus vailla tunnetta. 

Tai oletko tavannut työntekijää, joka tulee joka aamu uskollisesti töihin suorittaen perusrutiinit, pitäen pitkät tauot päivän mittaan ja keräten kimpsut ja kampsut viimeistään viittä vaille neljä ollen varmasti ajoissa poissa paikalta. 

Edellä mainittua ilmiötä kutsutaan presenteismiksi; työpaikalla ollaan läsnä, mutta ei anneta parastaan, jolloin suuri osa henkilöstön potentiaalista jää käyttämättä. Gallupin kansainvälisen tutkimuksen mukaan presenteismi toteutuu noin puolella työvoimasta, jonka lisäksi vajaa 20% on täysin sitoutumattomia työhönsä. Ainoastaan noin kolmannes työväestöstä on sitoutuneita, ollen työstään innostuneita ja omistautuneita.Tämä mainittu kolmannes onkin yritysten sydän ja sielu, sillä sitoutuneisuus, innostuneisuus ja intohimoisuus ovat suorassa yhteydessä työn vaikuttavuuteen ja yrityksen kokonaisvaltaiseen menestykseen. 

Miksi kolmasosa meistä sitten innostuu niin, että silmät loistavat innosta? Ja eritoten, miten saada ei sitoutunut joukko mukaan? 

Wikipedian mukaan into on halua ja aktiivista kiinnostusta jotain tiettyä asiaa kohtaan. Jo pienestä pitäen ihmisen toimintaa ohjaa uteliaisuus ja halu oppia. Meillä on luontainen tarve innostua asioista. On hyvä muistaa, että innostus ei synny ainoastaan mielen tasolla, vaan on myös kehon tuottama impulssi, tunne-energiaa, joka johdattaa parempiin saavutuksiin. Esimerkiksi huippu-urheilijat pystyvät joskus lähes yli-inhimillisiin suorituksiin oikeanlaisen tunne-energian myötä. Sosiologi Aaron Antonovskyn luoman salutogeenisen mallin mukaan ihmiseen vaikuttavat tekemisen mielekkyys, ymmärrettävyys ja hallittavuus. Ihminen pyrkiikin aina löytämään jonkin tekijän, joka motivoisi häntä tulevaan toimintaan. 

Työelämässä motivaation lähteenä on pitkälti työn merkityksellisyys. Ihminen on valmis antamaan kaikkensa ja jopa enemmänkin, mikäli työ tuntuu tärkeältä ja merkitykselliseltä suuremmassa kuvassa. Erityisen tärkeää on tehtävän kytkeytyminen yrityksen mission ja vision toteuttamiseen sekä yrityksen arvomaailmaan. Kun yksilö tietää miten hänen työnsä vaikuttaa ja saa vielä toteuttaa päivittäisen työnsä valitsemallaan tavalla, syntyy siitä hänelle 
merkitystä ja edelleen positiivisia tunteita, mm. ylpeyttä, iloa ja tyytyväisyyttä (Fischer, 2014). 

Vahvojen ja menestyneiden yritysten kulttuurissa ihmisiä autetaan ymmärtämään heidän tekemänsä työn merkitys yrityksen menestyksen kannalta (Rossi, 2012). Tällaisessa kulttuurissa henkilöstöä rohkaistaan toimimaan yhdessä niin, että se vahvistaa organisaation kulttuuria ja arvoja. Tulos syntyy kulttuurista ja kulttuuri arvoista. Toisaalta, sitoutumisella on erityinen vaikutus viimeiselle riville; tuottavuus ja kannattavuus ovat sitoutuneen henkilöstön yrityksissä paremmalla tasolla. 

Oikeanlainen johtaminen on sitouttamisen kannalta kulttuurin ohella merkityksellistä. Tutkimusten mukaan kannustavat ja myönteistä ilmapiiriä luovat johtajat, jotka tukevat työntekijöidensä vahvuuksia sekä juhlistavat onnistumisia, tuplaavat sitoutumisen asteen. Myönteinen ja kannustava ilmapiiri myös innostaa. Ihmiset innostuvat luonnostaan, kun heidän potentiaaliinsa uskotaan ja vahvuuksiaan hyödynnetään. Innostavassa johtajuudessa on kyse kiinnostuksesta työntekijöitä kohtaan, vastuun jakamisesta ja luottamuksen osoittamisesta. Oikeanlainen johtaminen saa ihmisten potentiaalin täysivaltaisesti käyttöön ja luottamus vahvistaa turvallista toimintaympäristöä. Tällaiseen ympäristöön sitoutuminen tapahtuu kuin luonnostaan. 

Yritysten on tulevaisuudessa menestyäkseen voitettava työntekijöidensä sydän 
saadakseen lojaaleja asiakkaita ja hyviä tuloksia. Ai miksi? Innostuneet ja yritykseen visioon, missioon ja arvoihin sitoutuneet työntekijät rakentavat tulevaisuuden menestyksen, sillä oman työn suuremmalla merkityksellä on voimaa ja kantokykyä. Se kannustaa antamaan parhaansa ja tarjoamaan olemassa olevan potentiaalin työnantajan käyttöön. Sellaiseen työnantajaan on hyvä sitoutua, joka herättää positiivisen tunneskaalan ja saa voimaan hyvin. 

Minna Ruusuvuori 
Coach, Key Account Management 
Solita Oy 
Executive MBA –opiskelija
MBA Menestyksen Strategiat –ohjelman 2015-2016 osallistuja

Digitaalinen asiakaskokemus

On vanha totuus, että asiakas on aina oikeassa ja asiakasta pitää kuunnella. Perinteisessä maailmassa tämä on kuitenkin ollut usein sanahelinää ja yritykset ovat voineet ohjata liiketoimintastrategioitansa sisältäpäin. Nyt asiat ovat aidosti muuttuneet ja 2010-luvun sanotaan olevan asiakkaan vuosikymmen.

Taustalla on digitalisaation mukanaan tuoma vallankumous, jossa valtava tiedonmäärä on kaikkien saatavilla. Tieto tekee ihmisistä valveutuneita sekä hintatietoisia ja yritysten toiminta on entistä läpinäkyvämpää.  Vallan voidaan katsoa monella tapaa siirtyneen asiakkaalle ja kyvyllä tuottaa hyvää asiakaskokemusta on yritysten kilpailukyvylle entistä suurempi merkitys.

Mitä on asiakaskokemus? Löytänä ja Kortesuo määrittelevät kirjassaan ”Asiakaskokemus – palvelubisneksestä kokemusbisnekseen” asiakaskokemuksen niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summaksi, jonka asiakas yrityksen toiminnasta muodostaa.  Määritelmän tärkein huomio on se, että asiakaskokemuksen muodostuminen on huomattavasti kokonaisvaltaisempaa, kuin se useimmiten ymmärretään. Siihen vaikuttavat merkittävästi yrityksen toiminta myös ennen ja jälkeen ostosta.

Kun yhä useammat asiakkaat operoivat digitaalisissa kanavissa, on hyvän digitaalisen asiakaskokemuksen merkitys jatkuvasti suurempi. Alle 30 -vuotiaista jo 82% etsii tietoa mieluummin puhelimellaan, kuin asioi myyjän kanssa. Perustellusti voidaan sanoa, että mikään yritys tai toimiala ei voi sulkea silmiään tältä kehitykseltä. Kuluttajaliiketoiminnassa tilanne on raadollisempi, mutta myös yritysten välisessä liiketoiminnassa ostopäätöksen tekee ihminen.

Jos digitaalisuus on parantanut merkittävästi asiakkaiden asemaa, tuo se mukanaan myös yrityksille valtavasti mahdollisuuksia asiakaskokemuksen parantamiseen. Usein kyse on varsin pienistä asioista ja kyvystä asettua asiakkaan asemaan. Jos asiakas joutuu selittämään samaa asiaa moneen kertaan tai tiedon löytäminen verkkosivuilta on vaikeaa, on sillä heti vaikutusta myös asiakaskokemukseen. Myös järeämpiä työkaluja on tarjolla, mutta tärkeintä on päästä kehitykseen mukaan.

Digitaaliset ratkaisut ovat syystä tai toisesta usein yritysjohdon sokea piste. Niiden todellista merkitystä asiakaskokemukselle ja liiketoiminnan kilpailukyvylle ei osata nähdä. Tutkimustenkin mukaan yritysten kykyyn tarjota hyvää asiakaskokemusta sisältyy merkittävä harha. Suuryritysten johtajista 80% kokee tuottavansa hyvää asiakaskokemusta, mutta asiakkaista näin kokee vain 8%. On oletettavaa, että pienemmissä yrityksissä hyvän asiakaskokemuksen ja liiketoiminnan kannattavuuden välistä yhteyttä ei usein ole edes osattu ajatella.

Moni yritys uskoo, että digitaaliset ratkaisut ovat liian kalliita, tai sitten ne eivät vaan tuo lisäarvoa heidän liiketoimintaansa. Tyypillinen selitys on myös se, että olemassa olevat järjestelmät eivät taivu kaivattuihin ratkaisuihin. Kovin oudolta tuntuu ajatus, että yritys ei panostaisi ja tekisi parastaan siellä, missä heidän asiakkaansakin ovat. Miksi esimerkiksi panostus verkkokauppaan ei saisi maksaa yhtä paljon kuin kivijalkamyymälä, jos asiakkaat asioivat verkkokaupassa ympäri vuorokauden.

Digitaalisen asiakaskokemusajattelun sisällyttäminen yrityksen strategiaan voi vaatia ponnistuksia. Negatiiviset vaikutukset asiakaskokemuksen laiminlyönnistä ovat kuitenkin niin suuret, että yrityksillä ei ole mahdollisuutta sulkea silmiään tältä kehitykseltä. Investoinnit digitaalisiin ratkaisuihin ja olemassa olevien uudelleen organisointiin tuovat kustannuksia, mutta maksavat itsensä isossa kuvassa moninkertaisesti takaisin.

Marko Filenius on kirjoittanut erinomaisen kirjan digitaalisesta asiakas-
kokemuksesta.  Sen lukemista voi suositella hyvänä orientaationa aihepiirin saloihin.

Olli Paavola

Partner, Liikkeenjohdon konsultti 

Talentree Oy

Executive MBA –opiskelija

Menestyksen Strategiat  -ohjelman 2015-2016 osallistuja

Mikä on digitaalinen jalanjälki?

Internetin historiatieto, sijaintitieto ja sosiaalinen media ovat joitakin esimerkkejä, joihin jätämme päivittäin oman digitaalisen jälkemme. Tulevaisuuden ennuste on, että yhdistämällä eri tietolähteitä voimme muodostaa jokaisesta henkilöstä yksityiskohtaisia profiileja. 

Mitä tarkoittaa digitaalinen jalanjälki? Jokainen kansalainen jättää päivittäin oman digitaalisen jalanjälkensä huomaamatta lukuisiin eri järjestelmiin. Taustana tähän on käynnissä oleva digitaalinen vallankumous, jossa keskitytään tuottamaan lisäarvoa asiakkaalle digitaalisten tuotteiden ja palvelujen avulla. 

Monen asiantuntijan mielestä olemme tällä hetkellä hyvin lähellä tilannetta, jossa älypuhelimen tai hakukoneiden kautta saatava analysoitu data ylittää puolison tai lähiomaisen tiedon käyttäjästä. Kehityksen vauhti etenee tällä hetkellä vauhdilla johon lait, arvot, määräykset ja ohjeistukset eivät ehdi mukaan. Tämän taustalla on uusi teknologia, edullinen datan tallentaminen, älypuhelimet sekä entistä tehokkaammat datan analysointimahdollisuudet.

Digitaalisen tiedon oikeanlainen hyödyntäminen mahdollistaa jo tänään lukuisia uusia käyttökohteita ja tuo läpinäkyvyyttä – hyvässä ja pahassa. Monelle yritykselle digitaalinen jalanjälki on mahdollisuus tuottaa nykyistä parempia tuotteita ja palveluja yksilön tai yrityksen tarpeet huomioiden. Datan tarkempi analysointi avaa täysin uusia liiketoimintamadollisuuksia monille toimialoille ja palveluihin, joista hyviä esimerkkejä ovat terveydenhuolto- ja turvallisuusalat sekä myynti- ja markkinointipalvelut.

Yksilötasolla jokainen voi myös itse vaikuttaa oman digitaalisen jalanjälkeen esimerkiksi sosiaalisen median kautta, josta yleisimpiä palveluita ovat mm. Youtube, Facebook, Twitter, Instagram ja LinkedIn. Monessa yrityksessä ja oppilaitoksessa kannustetaankin tänä päivänä henkilöitä aktiiviseen sosiaalisen median käyttöön.

Varjopuolena asiaan liittyvät digitalisaation tuomat riskit, jotka pitkälti perustuvat datan väärinkäyttöön. Rikollista toimintaa pyritäänkin tänä päivänä valvomaan entistä tarkemmin valtio- ja yritystasolla. Selkeästi suurimmat puutteet ilmenevät kuitenkin yksilötasolla, jossa tietoisuus riskeistä ja uhista on edelleen yllättävän heikolla tasolla.

Tarvitseeko ihminen jatkossa yksityisyyttä? Jokainen ihminen tarvitsee jossakin määrin yksityisyyttä, joka luo turvallisuuden tunnetta. On asioita joita ei haluta verkkoon tai yleiseen jakoon. Kyse voi olla terveyteen, rahaan, rikokseen tai muuhun vastaavaan liittyvästä asiasta. Asiat ovat yleisesti sellaisia, jotka heikentävät yksilön minäkuvaa. Yksityisyyden rajan määrittely on melko haastavaa ja erityisesti nuoriso kokee rajat lähinnä rajoitteina, joista ei juurikaan välitetä.

Voiko omaa digitaalista jalanjälkeä muuttaa tai poistaa? Digitaalista jalanjälkeä on vaikea poistaa kokonaan, koska tieto on yleensä levittäytynyt moniin tietojärjestelmiin ja rekistereihin. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi vanha osoite, joka yleensä kummittele vielä vuosia muuton ja osoitemuutoksen jälkeen.

Kehitystä ja teknologian käyttöä emme voi rajata, joten ainoa mahdollisuus on kasvattaa omaa tietoutta.

Haasteena esitän koulujen ja yritysten tietotason nostamista perehdyttämisen ja kouluttautumisen kautta. Voisiko sosiaalinen media olla alakoulussa jo osana opintosuunnitelmaa, jossa käsiteltäisiin laajemmin sitä miten digitaalinen jalanjälki rakennetaan henkilökohtaiseksi brändiksi.

Olisiko Suomessa kyvykkyyttä toimia koulujen ja yritysten osalta esikuvina maailmalla ja olisiko tässä jopa aihetta vientituotteeksi?

Digitalisaation edistäminen on kaikkien etu ja digitaalisten palvelujen yleistyminen on suurilta osin erinomainen asia. On kuitenkin varmistettava, että kaikilla yhteiskunnan tasoilla olevilla ryhmillä on mahdollisuus opastukseen, uuteen teknologiaan ja sähköisten palvelujen käyttöön. 

Jari Heikkinen
Director, CIO
Staria Oyj
Executive MBA -opiskelija
EMBA Menestyksen Strategiat -ohjelman 2015-2016 osallistuja