Internetin historiatieto, sijaintitieto ja sosiaalinen media ovat joitakin esimerkkejä, joihin jätämme päivittäin oman digitaalisen jälkemme. Tulevaisuuden ennuste on, että yhdistämällä eri tietolähteitä voimme muodostaa jokaisesta henkilöstä yksityiskohtaisia profiileja.
Monen asiantuntijan mielestä olemme tällä hetkellä hyvin lähellä tilannetta, jossa älypuhelimen tai hakukoneiden kautta saatava analysoitu data ylittää puolison tai lähiomaisen tiedon käyttäjästä. Kehityksen vauhti etenee tällä hetkellä vauhdilla johon lait, arvot, määräykset ja ohjeistukset eivät ehdi mukaan. Tämän taustalla on uusi teknologia, edullinen datan tallentaminen, älypuhelimet sekä entistä tehokkaammat datan analysointimahdollisuudet.
Digitaalisen tiedon oikeanlainen hyödyntäminen mahdollistaa jo tänään lukuisia uusia käyttökohteita ja tuo läpinäkyvyyttä – hyvässä ja pahassa. Monelle yritykselle digitaalinen jalanjälki on mahdollisuus tuottaa nykyistä parempia tuotteita ja palveluja yksilön tai yrityksen tarpeet huomioiden. Datan tarkempi analysointi avaa täysin uusia liiketoimintamadollisuuksia monille toimialoille ja palveluihin, joista hyviä esimerkkejä ovat terveydenhuolto- ja turvallisuusalat sekä myynti- ja markkinointipalvelut.
Yksilötasolla jokainen voi myös itse vaikuttaa oman digitaalisen jalanjälkeen esimerkiksi sosiaalisen median kautta, josta yleisimpiä palveluita ovat mm. Youtube, Facebook, Twitter, Instagram ja LinkedIn. Monessa yrityksessä ja oppilaitoksessa kannustetaankin tänä päivänä henkilöitä aktiiviseen sosiaalisen median käyttöön.
Varjopuolena asiaan liittyvät digitalisaation tuomat riskit, jotka pitkälti perustuvat datan väärinkäyttöön. Rikollista toimintaa pyritäänkin tänä päivänä valvomaan entistä tarkemmin valtio- ja yritystasolla. Selkeästi suurimmat puutteet ilmenevät kuitenkin yksilötasolla, jossa tietoisuus riskeistä ja uhista on edelleen yllättävän heikolla tasolla.
Tarvitseeko ihminen jatkossa yksityisyyttä? Jokainen ihminen tarvitsee jossakin määrin yksityisyyttä, joka luo turvallisuuden tunnetta. On asioita joita ei haluta verkkoon tai yleiseen jakoon. Kyse voi olla terveyteen, rahaan, rikokseen tai muuhun vastaavaan liittyvästä asiasta. Asiat ovat yleisesti sellaisia, jotka heikentävät yksilön minäkuvaa. Yksityisyyden rajan määrittely on melko haastavaa ja erityisesti nuoriso kokee rajat lähinnä rajoitteina, joista ei juurikaan välitetä.
Voiko omaa digitaalista jalanjälkeä muuttaa tai poistaa? Digitaalista jalanjälkeä on vaikea poistaa kokonaan, koska tieto on yleensä levittäytynyt moniin tietojärjestelmiin ja rekistereihin. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi vanha osoite, joka yleensä kummittele vielä vuosia muuton ja osoitemuutoksen jälkeen.
Kehitystä ja teknologian käyttöä emme voi rajata, joten ainoa mahdollisuus on kasvattaa omaa tietoutta.
Haasteena esitän koulujen ja yritysten tietotason nostamista perehdyttämisen ja kouluttautumisen kautta. Voisiko sosiaalinen media olla alakoulussa jo osana opintosuunnitelmaa, jossa käsiteltäisiin laajemmin sitä miten digitaalinen jalanjälki rakennetaan henkilökohtaiseksi brändiksi.
Olisiko Suomessa kyvykkyyttä toimia koulujen ja yritysten osalta esikuvina maailmalla ja olisiko tässä jopa aihetta vientituotteeksi?
Digitalisaation edistäminen on kaikkien etu ja digitaalisten palvelujen yleistyminen on suurilta osin erinomainen asia. On kuitenkin varmistettava, että kaikilla yhteiskunnan tasoilla olevilla ryhmillä on mahdollisuus opastukseen, uuteen teknologiaan ja sähköisten palvelujen käyttöön.
Jari Heikkinen
Director, CIO
Staria Oyj
Executive MBA -opiskelija
EMBA Menestyksen Strategiat -ohjelman 2015-2016 osallistuja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti