Kolmena peräkkäisenä talvena olemme tehneet EMBA Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -kurssilla trendspotting-tehtävän, jonka tarkoitus on ollut pysähtyä tarkastelemaan maailman nykytilaa ja samalla havainnoida mahdollisia muutoksen tuulia. Muutoksesta puhutaan joka paikassa, ja nyt olikin hyvä hetki pysähtyä katsomaan, mitä herkkinä sensoreina toimivat Executive MBA -opiskelijat ovat asiasta olleet mieltä.
Hyvinvointi, sen saavuttaminen sekä ylläpitäminen on yksi suurimmista esiin nousseista teemoista. Syödään hyvin, liikutaan ja nukutaan säännöllisesti. Toisaalta hyvinvointi nähtiin pahimmillaan myös korostettuna suorittamisena ja jopa pakkona: jos et juokse kolmea maratonia, käy kuntosalilla kuudesti viikossa ja syö suopursussa uutettua parsaa, et ylitä rimaa etkä kuulu joukkoon.
Ihmiset olivat muutenkin paljon esillä: oli tavallisista ihmisistä tehtyjä henkilökuvia ja sankaritarinoita, oli yksinäisyyttä ja oli ilon hetkiä. Edellisiä yhdistää kuitenkin se, että me kaikki vanhenemme. Hyvinvoinnin lisääntyminen sekä kansallinen ikärakenteemme johtavat väistämättömään tosiasiaan, että meillä on yhä enemmän eläkeläisiä.
Uutisissa korostuivat vanhusten heikko kohtelu ja köyhyys, mutta tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: meillä on myös yhä enemmän hyväkuntoisia ja ostovoimaisia vanhuksia, jotka eivät oikeastaan edes ole vanhuksia.
He elävät täysillä niin sanottua kolmatta elämäänsä, vaikka heille räätälöityjä palveluita ei vielä suurissa määrin olekaan tarjolla. Lisätään tähän vielä se, että tulevat hyväkuntoiset eläkeläiset eivät vain istu nojatuolissa kotipalvelun ruokkimana, vaan urheilevat, pelaavat tietokonepelejä tai hemmottelevat itseään.
Jani Kurhinen
Ihmiset olivat muutenkin paljon esillä: oli tavallisista ihmisistä tehtyjä henkilökuvia ja sankaritarinoita, oli yksinäisyyttä ja oli ilon hetkiä. Edellisiä yhdistää kuitenkin se, että me kaikki vanhenemme. Hyvinvoinnin lisääntyminen sekä kansallinen ikärakenteemme johtavat väistämättömään tosiasiaan, että meillä on yhä enemmän eläkeläisiä.
Uutisissa korostuivat vanhusten heikko kohtelu ja köyhyys, mutta tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: meillä on myös yhä enemmän hyväkuntoisia ja ostovoimaisia vanhuksia, jotka eivät oikeastaan edes ole vanhuksia.
He elävät täysillä niin sanottua kolmatta elämäänsä, vaikka heille räätälöityjä palveluita ei vielä suurissa määrin olekaan tarjolla. Lisätään tähän vielä se, että tulevat hyväkuntoiset eläkeläiset eivät vain istu nojatuolissa kotipalvelun ruokkimana, vaan urheilevat, pelaavat tietokonepelejä tai hemmottelevat itseään.
Edellisestä yhteenvetona voi todeta, että ihmisten polarisoituminen hyvin monella eri tapaa näyttäisi olevan yhä voimakkaampi trendi. On niitä, jotka pysyvät kyydissä hyvin ja pitkään, ja toisaalta niitä, jotka ovat jääneet systeemin rattaiden jalkoihin. Vaikka pudokkaita on toki aina ollut, on nyt kuitenkin vaarana, että tällä hetkellä pudotus on paljon syvempään veteen kuin se on aiemmin ollut.
Ihmisten lisäksi myös teknologia sai paljon huomiota: tekoäly, virtuaalinen ja täydennetty todellisuus, esineiden internet ja kaikenlainen kyber tulevat melkein kaikkialla vastaan. Tietotekniikan kehityksen varaan lasketaan hyvin paljon, vaikka aina ei kunnolla edes ymmärretä, mihin kaikkeen sitä ollaan jo käyttämässä tai millaisia uusia mahdollisuuksia olisi.
Tietotekniikan ohella myös energia puhututtaa. Erityisenä yksityiskohtana on sähkön tuottaminen sekä sen varastointi. Sähköä voidaan tehdä mitä enenevissä määrin muutoinkin kuin polttamalla fossiilisia raaka-aineita ja sen varastointi akkuihin on myös kehittynyt valtavin harppauksin. Sähköautot odottavat vielä hetken tuloaan, mutta sähköpyörien läpilyönti on jo ovella.
Tekniikasta puhuttaessa avaruuttakaan ei voi sivuuttaa. Hetken hiljaisemman jakson jälkeen ihmiskunta on taas kiinnostunut laajentamaan reviiriään pallomme laitojen yli. Kiinnostuksen kohteina ovat niin elämysliiketoiminta kuin tarjolla olevat resurssit.
Myös ajankohtaiset suuret yhteiskunnalliset ilmiöt näkyivät. Siinä missä tämä talvi oli poliittisen kuohunnan sävyttämää, oli edellinen vuosi valtavien ihmisvirtojen näyttämö.
Trendeistä itsessään on mielenkiintoista nostaa se, että trendiaallot ovat sekä jyrkempiä ylös että myös hiipuvat nopeammin. Lisäksi moni pysähtyi pohtimaan itseään informaation kuluttajana: luomme nykyvälineillä itsellemme omia näkemyksiämme tukevia informaatiokuplia ja tulemme oikein hyvin toimeen tämän kuplan sisältämällä tiedolla.
Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa? Edellä tuskin sain kuvattua mitään täysin uutta ja mullistavaa, vaan ennemminkin tiedossa olevia asioita. Oleellista ei kuitenkaan ole se, mitä ilmiöt ovat yksinään, vaan mitä niiden yhteisestä vaikutuksesta voi syntyä.
Oletko sinä pysähtynyt pohtimaan, miten näköpiirissä olevat seikat vaikuttavat omaan toimintaympäristöösi? Tai kenen ylipäätänsä pitäisi pysähtyä miettimään näitä asioita?
Tässä samassa yhteydessä on hyvä muistuttaa ja vaikka lukea uudestaan Vastelan Mikon kirjoittama loistava pohdinta strategiasignaaleista.
Tulevaisuus alkaa tänään meidän havainnoistamme ja päätöksistämme.
Jani Kurhinen
Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja
jani.kurhinen(at)jyu.fi
