Ajanjaksot ennen tärkeitä tapahtumia ovat aina erityisiä. Tuntuu niin kuin havainnointikoneistossa olisi tehostin päällä. Huomio kiinnittyy ärhäkästi erilaisiin tulevaan tapahtumaan liittyviin asioihin ja jotkut havainnot puhuttelevat rajun voimakkaasti.
Nyt tuo tärkeä tapahtuma oli tammikuun EMBA-lopputyö valmiiksi seminaari. Ennen seminaaria havaintokoneisto oli virittynyt miettimään kaikkea tutkimiseen liittyvää ja huomaamaan erilaisia maailman ilmiöitä tutkimuksen silmälasien kautta. Ennen seminaaria pysähdyin sattumalta katsomaan televisiosta Elämäni biisi -ohjelmaa ja siellä yksi laulutoive oli Veikko Lavin "Jokainen ihminen on laulun arvoinen".
Oli huikea tajuta kuinka laulun sanat ihan erityisellä tavalla tiivistävät myös EMBA-tutkimuksen ja miksei monen muunkin laadullisen tutkimuksen filosofiset avainkohdat. Tutkimusfilosofialla tässä blogissa tarkoitan kahta asiaa:
1. ontologiaa eli millainen on tutkittavan kohteen olemus, perusluonne ja
2. epistemologiaa eli millaisten tutkimusmenetelmien suuntaan ontologinen
näkemys tutkimusta
ohjaa, jotta kokonaisuus olisi
toimiva, perusteltu ja looginen.
Mutta antaa Veikko Lavin sanoituksen viedä. Laulussa
sanotaan, että ihmisiä on kuin muurahaisia ja kaukaa katsottuna ihmiset
ovat niin samanlaisia ettei heitä voi toisistaan erottaa. Tämän tylyn
avauksen jälkeen asetelma käännetään päälaelleen ja laulu jatkaa, että jos
kurkistaa voi sielun syvyyteen niin ei ole kahta samanlaista ihmistä.
Laulussa on tiiviissä ja upeassa taiteellisessa muodossa
paljon muutakin oleellista, myös filosofisessa mielessä, mutta nyt keskityn
tuohon ontologiseen ja epistemologiseen kärkeen ja tutkimuksen lähtökohtiin.
Laulun sanoituksen upeasti avaama ontologinen ydin on
jokaisen ihmisen ainutkertaisuus. Ja jos tämän ottaa lähtökohdaksi niin tästä
seuraa, että epistemologiset valinnat eli käytettävät tutkimusmenetelmät ovat sellaisia, joiden
kautta on mahdollista tavoitella ainutkertaisen ihmisen aitoa näkemistä ja ymmärtämistä.
Tällöin ei voi katsoa kaukaa.
EMBA-tutkimuksissa ollaan tyypillisesti lähellä – lähellä
työkavereita, asiakkaita, organisaation laajemman sidosryhmäverkoston
avaintoimijoita. EMBA-tutkimuksissa ollaan usein myös lähellä itseä – oman
maailmakuvan rakentumista ja oman ymmärryksen piirteitä katsotaan tarkemmin
kuin arjen kiireessä tulee tehtyä. Pyrkimys ymmärtää syvästi ihmistä, itseä ja
muita, on luontainen lähtökohta. Johtamisen
psykodynamiikka ja yhteisödynamiikka
ovat molemmat läsnä.
Usein EMBA-päättötöissä liikutaan sekä yksilöiden että organisaation
tasolla strategisissa kysymyksissä. Samalla on selvää, että organisaatioiden
ainutkertaiset strategiset asetelmat syntyvät ainutkertaisten ihmisten
ajattelun ja toiminnan tuloksena.
EMBA-lopputyön tekeminen on vahva tapa vahvistaa omaa kykyä
tuottaa strategisia havaintoja ja avauksia organisaatiolle ja myös kykyä -
Veikko Lavin sanoitusta lainaten - ”kurkistaa sielun syvyyteen”. Jos jokin on johtamisessa aina tärkeää ja
jonka opettelemisessa riittää jatkuvasti tekemistä on kyky ymmärtää yhä
syvemmin ihmistä. Olisiko tuo ihmisen ymmärtämisen vahvistuminen sittenkin
EMBA-tutkimuksenkin kestävin ja tärkein tulos, vaikka tutkimisen erityisenä
nimettynä kohteena olisikin strategia, johtaminen, myynti, talous tai
vaikka tekoälyn rooli organisaation menestyksessä?
Nyt kun olemme lähtemässä vuoteen 2022 niin on mielenkiintoista huomata mitkä asiat ovat pinnalla johtamisen maailmassa. Puhutaan paljon asiakasymmärryksestä, henkilöstökokemuksesta, muutoksen johtamisesta, osaajakilpailusta, osallisuuden merkityksestä strategian luomisessa ja toteuttamisessa, aidon yhteisen ajattelun voimasta, jne. Osallisuus, ihmisen ymmärtäminen ja toimiva vuorovaikutus ovat keskiössä.
Näyttää siltä, että Veikko Lavin sanoitus puhuttelee vahvasti myös 2022.
Aurinkoista vuotta 2022!
Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi
