Menestyksen Strategiat -ohjelma tarjosi hienon oppimiskokemuksen ja laadukkaan strategisen johtamisen työkalupakin

Osallistuin Menestyksen Strategiat -ohjelmaan lukukautena 2017–2018 syventääkseni johtamisajatteluani ja saadakseni tukea sekä omaan työhöni että organisaationi kehittämiseen. 

Työskentelen Uusimaa2019 -hankkeessa, jonka tehtävänä on toimeenpanna valtakunnallista maakunta- ja soteuudistusta Uudellamaalla ja rakentaa tulevaa maakuntaa. Omiin vastuisiini kuuluu muun muassa hankkeen rahoitus, budjetointi ja resursointi, rekrytoinnit, palvelussuhde- ja työyhteisöasiat sekä hankehallinta ja hankejohtamisen kehittäminen.

Olen aikaisemmin suorittanut kaksi pidempikestoista johtamiskoulutusohjelmaa. Menestyksen Strategiat -ohjelma oli minulle kuitenkin ehdottomasti monipuolisin, ajankohtaisin ja systemaattisin johtamiskoulutusohjelma tähän saakka. Eri johtamisen osa-alueet käytiin läpi loogisessa järjestyksessä ja strateginen johtaminen toimi läpi ohjelman kulkevana väkevänä punaisena lankana.

Suurin osa lähijaksojen luennoitsijoista olivat omien alojensa ehdottomia huippuja sekä asiaosaamisensa puolesta että esiintymistaidoiltaan ja lähijaksoilta lähdin aina mieli avartuneena ja voimaantuneena. Voimaantumisen tunteeseen toki vaikutti myös yhdessäolo ja kokemustenvaihto opintojen aikana varsin tiiviiksi muodostuneen opiskeluryhmän kanssa. Tiedän, että voin turvautua tähän verkostoon jatkossakin erilaisissa ammatillisissa kysymyksissä.

Lähijaksot rakentuivat toistensa päälle saumattomasti ja luontevasti ja Menestyksen Strategiat -ohjelman lopussa käteen jäi monipuolinen ja kattava strategisen johtamisen työkalupakki luentomuistiinpanojen ja -materiaalien, ohjelmaan sisältyneen johtamiskirjallisuuden, sovellustehtävien ja lopputyön ansiosta. Tästä työkalupakista voin ammentaa omalla urapolullani eteen tulevissa johtamishaasteissa vuosienkin kuluttua.

Lähijaksojen välissä tehtyjen sovellustehtävien teemojen ajoitus oli oman organisaationi kehittämistarpeiden näkökulmasta melkein poikkeuksetta täydellinen. Ne pakottivat arjen pyörityksessä raivaamaan aikaa oman ja organisaationi johtamisen jäsentämiseksi ja pohtimiseksi. Niiden avulla sain myös onnistuneesti vietyä käytäntöön monia hyödyllisiä pienempiä mutta myös suurempia kehittämistoimenpiteitä.

Sovellustehtäviä kirjoittaessa myös huomasin ajan myötä harjaantuvani vapaamman tekstin kirjoittamistaidossa. Kun ensimmäisten esseiden kypsyttely ja kirjoittaminen yleensä vei muutaman päivän, syntyivät viimeiset sovellustehtäväliuskat kuin itsestään ja jopa nautiskellen, muutamassa tunnissa. Parhaimmassa tapauksessa tähän kenties myös myötävaikutti oman johtamisajattelun jalostuminen ohjelman edetessä. Tätä on kuitenkin toki hankala arvioida itse.

Vinkkinä tulevalle Menestyksen Strategiat -opiskelijalle kerron, että muistiinpanoja kannattaa luennoilla tehdä ahkerasti sekä kuulemastasi että lähipäivien aikana saamistasi henkilökohtaisista oivalluksista. Ja lupaan, että niitä oivalluksia syntyy runsaasti!

Sovellustehtäviä kannattaa myös ryhtyä hahmottamaan ja naputtelemaan koneelle muistiinpanojen pohjalta jo heti kotimatkalla lähipäivien jälkeen, koska kun sovellustehtävän raakaversio syntyy heti tuoreeltaan, on helppo jatkaa työn hiomista paremmalla ajalla.

Lyhyitä tai pidempiä kirjoittamisistuntoja kannattaa myös varata kalenteriin riittävästi etukäteen. Aina niistä ei pysty pitämään kiinni, mutta varausten avulla onnistuin ainakin itse saamaan kaikki tehtävät valmiiksi hyvissä ajoin ennen määräaikoja. Hyvin mietittyinä ja suunniteltuina, muodostavat sovellustehtävät myös pohjamateriaalin Menestyksen Strategiat -lopputyölle, jolloin sekin syntyy kuin itsestään, ohjelman lomassa.

Menestyksen Strategiat on niin hyvin orkestroitu opintokokonaisuus, että se kulkee kuin juna, kun sen kyytiin hyppää. Ja matkasta, eli oppimiskokemuksista, kannattaa nauttia, ne ovat vähintään yhtä arvokkaita ja tärkeitä kuin määränpää, eli tässä tapauksessa ohjelman päätteeksi kirjoitettava lopputyö.

kuva: Uudenmaan liitto,
Laura Saukkonen

Inka Tikkanen-Pietikäinen
Hallintopäällikkö, Uusimaa 2019 -hanketoimisto
Menestyksen Strategiat -ohjelman 2017-2018 osallistuja
Executive MBA -opiskelija

Oma maa on mansikka, mutta muu maa on myös – kansainväliset opintojaksot EMBA-opinnoissa

Executive MBA -ohjelmamme ytimessä ovat sekä henkilökohtainen että organisaation oppiminen ja kehittyminen. Oppiminen on kokemuksellinen prosessi, jota tukevia kokemuksia voi hankkia monella tavalla. 

Yksi tapa on tutustua johtamiseen ja organisaatioiden toimintaan eri maiden kulttuureissa. Globalisaation ja organisaatioiden toiminnan kansainvälistyessä erilaisten kulttuurien huomioiminen korostuu johtamisessa. Kansainväliset opintojaksot ovatkin tärkeä osa Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaa.

” Aina oppii jotain uutta, kun lähtee kotoa pois"

Menestyksen Strategioita Pariisista

EMBA-ohjelmaamme kuuluvassa Menestyksen Strategiat –koulutuksessa kansainvälinen opintojakso on vakiintunut osa kurssin ohjelmaa. Opintojakso on avoin kaikille EMBA-opiskelijoillemme ja alumneille.

Menestyksen Strategiat -ohjelman kansainväliset opintomatkat ovat suuntautuneet mm. Yhdysvaltoihin, Islantiin, Puolaan, Venäjälle ja Irlantiin. Matkakohteet ovat usein olleet Jyväskylän yliopiston yhteistyöyliopistoja ja –kauppakorkeakouluja, joilla on akkreditoituja EMBA-ohjelmia ja erityisosaamista jollain johtamisen kannalta merkityksellisellä, hyödyllisellä ja kiinnostavalla osa-alueella.

Keväällä 2018 Menestyksen Strategiat -ohjelman kansainvälinen opintojakso toteutettiin Pariisissa, jonne matkaamme myös tämän vuoden huhtikuussa.

Pariisissa yhteistyökumppaninamme toimii École des Ponts Business School, joka on osa Ranskan vanhimpiin ja arvostetuimpiin kuuluvaa École des Ponts’n teknistä yliopistoa. 10.4.2019 alkavan Menestyksen Strategioiden kv-jakson pääteemoina ovat Innovation Management ja Design Thinking sekä menestyksen strategiat uusien digitaalisten teknologioiden hyödyntämisessä. 

Ohjelmassa on lisäksi useita yritysvierailuja sekä tutustumista ja verkostoitumista Ecole des Ponts’n EMBA-opiskelijoiden kanssa.

Mitä hyötyä kv-opintojaksosta on?

Millaiset kokemukset kv-jaksolla voisivat sitten parhaiten tukea johtajan oppimista? Toki tiedollinen anti luentojen ja workshopien muodossa on tärkeää. Aivan yhtä tärkeää on kuitenkin saada kokemuksia organisaatioiden toiminnasta hieman erilaisessa kulttuurissa yritysvierailuiden myötä. Vaikka haasteet olisivat samankaltaisia kuin omassa organisaatiossa, ratkaisut voivat olla hyvinkin erilaisia.

Myös itsestä voi oppia uusia asioita, kun toimitaan erilaisessa ympäristössä eikä kielikylpykään ole koskaan pahasta. Kotiin palatessa pystyy hetken aikaa tarkastelemaan omaa organisaatiota hieman ulkopuolisin silmin.  Silloin voi löytää omasta itsestä ja organisaation toiminnasta uusia kehittämisen kohteita. Toisaalta, voi olla myös helpompi arvostaa kaikkia niitä asioita, jotka ovat hyvin ja paremminkin kuin muualla.

”Joskus pitää mennä vähän kauemmaksi, että näkee lähelle.”

markku.laajala(at)jyu.fi
koulutuspäällikkö, Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
emba.jyu.fi

Pitääkö johtamisesta olla huolissaan?

Johtajuus on kriisissä? Johtajuuteen on liitetty negatiivisia asioita, kuten narsismi, korruptio ja erilaiset väärinkäytökset. Metoo-kampanjakin liittyy vallan väärinkäyttämiseen.

Huono johtaminen lisää työntekijöiden poissaoloja, vaihtuvuutta ja vähentää tehokkuutta. Näiden kustannusvaikutusten on arvioitu olevan amerikkalaisissa organisaatioissa vuositasolla n. 24 miljardia. Maailman poliittinen johtaminen on tempoilevaa ja linjatonta mikä aiheuttaa huolta ja pelkoa. Ja Suomeenkin on rantautunut uusi termi vatulointi…

Kyllä johtamisesta pitää siis olla huolissaan.

Tarvitaan uudenlaista ja parempaa johtamista. Mutta miksi johtamistehtävät eivät kiinnosta oikeanlaisia henkilöitä? Miksi johtaminen ei motivoi? Mikä johtamisessa pelottaa?

Tutkimusten mukaan nuoremmat sukupolvet eivät enää ole kiinnostuneita aiempien sukupolvien tapaan johtamisesta. He eivät halua antaa kaikkea aikaansa työlle, vaan pitävät yhtä tärkeinä myös muita elämänalueita. He ovat vähemmän sitoutuneita ja heille tärkeää on tehdä työtä samanmielisten kanssa yhdessä. Nyt tarvittaisiin uusia nuoria johtajia, joilla on digiosaamista, mutta heitä eivät johtotehtävät kiinnosta.

Myös sukupuolten välillä on eroja, naiset ovat vähemmän kiinnostuneita johtamistehtävistä kuin miehet. Heille annetaan siihen ehkä vähemmän mahdollisuuksiakin (lasikattoilmiö), mutta he myös miehiä tarkemmin punnitsevat johtotehtävän tuomia negatiivisia vaikutuksia. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että naisjohtajien määrällä on suora yhteys tuottavuuden paranemiseen.

Jyväskylän yliopistossa vieraillut prof. Zeynep Aycan on pyrkinyt tutkimuksessaan selvittämään mitkä ovat niitä johtamiseen liittyviä huolenaiheita, jotka estävät johtotehtäviin hakeutumista.

Prof. Aycanin mukaan henkilö itse pystyttää itselleen ikään kuin ylitsepääsemättömän seinän, koska hän on liikaa huolissaan mahdollisista johtamiseen liittyvistä negatiivisista seuraamuksista. Tällaisia huolia ovat mm. huoli mahdollisista epäonnistumisista tehtävässä, huoli työn ja perheen yhteensovittamisesta ja huoli harmista, jonka mahdollisesti joutuu aiheuttamaan muille.

Usein väärä henkilö valikoituu johtajaksi, koska johtajaksi sopivampi henkilö jättäytyy taka-alalle, eikä edes välttämättä halua johtajaksi. Juuri näitä oikeita henkilöitä tulisi rohkaista ja kannustaa johtajiksi. Oikeiden ehdokkaiden puuttumisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla organisaatioille hyvin korkeat  (ks. Schyns&Schilling 2013).

Syinä haluttomuuteen siirtyä johtotehtäviin on mm. tyytyväisyys nykyiseen tehtävään, ei haluta tehdä pidempää päivää, vaadittava tutkinto puuttuu tai epäillään omaa kyvykkyyttä. ”Ollakseen hyvä johtaja, täytyy johtamistehtävän jonkin verran huolettaakin. Se ei kuitenkaan saa huolettaa liian paljon eikä toisaalta liian vähänkään”, prof. Aycan painottaa.

Johtamiskoulutus on yksi vaihtoehto vähentää johtotehtäviin liittyviä huolenaiheita. Tämä käy ilmi myös EMBA-ohjelmastamme valmistuneille tehdystä vaikuttavuuskyselystä, jossa vastaajat kertoivat erityisesti itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja uskon omiin kykyihin kasvaneen opintojen aikana. Tällöin myös uskallus ottaa vastaan ja hakeutua johtotehtäviin selkeästi kasvaa.

sirpa.koponen(at)jyu.fi
Koulutuspäällikkö ja johtamisen tutkija
Executive MBA-koulutus

Lähteenä prof. Zeynep Aycanin esitysmateriaali ja haastattelu 15.2.2018, EMBA asiakas-ja alumnitilaisuus, Helsinki
Schyns & Schilling 2013. How bad are the effects of bad leaders? Ameta-analysis of destructive leadership and its outcomes


Kuva 1: Javi_indy / Freepik>freepik.com

  

Henkilöstökokemus ei saisi olla vain muotisana, vaan konkreettista arjessa mukana elämistä

Henkilöstökokemus nousee muotisanana esiin monien yritysten strategiassa – niin myös meidän. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei henkilöstökokemus ole vain sana, vaan se on ennen kaikkea sitä, että johto ymmärtää, millaista työntekijän arki on ja elää siinä mukana.

Voimaannuttava, keskusteleva ja yllättävä. Näillä kolmella sanalla voisin kuvailla aiemmin syksyllä tekemääni Itä-Suomen kierrosta, jonka aikana vierailin toimialajohtajan roolissani kuudessa L&T:n Ympäristöpalveluiden yksikössä.

Yhteistä Lahden, Mikkelin, Kuopion, Iisalmen, Joensuun ja Jyväskylän yksikköjen vierailuille oli se, että me-henki ja yhteisen tekemisen fiilis oli vahvasti esillä juttutuokioissamme. Sillä niinhän se menee, että mitä parempi fiilis työntekijöillämme on, sen parempaa asiakaskokemusta voimme tarjota.

Selvää on myös se, että hyvä henkilöstökokemus saa nykyiset työntekijät pysymään meillä ja voimme entistä helpommin palkata uusia tekijöitä taloon.

Kirjoitin kierrokseni jälkeen muistiin 5 + 1 tärkeää oppia näistä vierailuista jatkoa ajatellen. Päätin jakaa ne vuoden aluksi koosteena teille lukijoille, jotka olette kiinnostuneita johtamisesta, yrityskulttuurista ja henkilöstökokemuksesta.

Ympäristöpalveluiden toimialajohtajan 5 + 1 oppia parempaan henkilöstökokemukseen:

• Ei kalvoja vaan kuuntelua.
  Yksikkövierailujen jälkeen minulta usein kysytään, mistä juttelin kuljettajien, yksikönpäälliköiden ja muiden työntekijöiden kanssa. Ja ehkä se avain on juuri se, että me nimenomaan juttelemme. Tälläkään vierailulla minulla ei ollut mukanani Powerpoint-esitystä, josta olisin esitellyt vain omia näkemyksiäni.

• Istu samaan kahvipöytään ja kuule parhaat jutut!
  On aina hienoa kuulla tarinoita kentältä. Itä-Suomen kierroksellani kuulin mm. sankaritarinan Mikkelistä. Siinä kuljettajamme Marko oli nähnyt lapsen ja pyörän tien poskessa pulassa. Hän ei ollut voinut heti pysäyttää autoa kohdalle, mutta oli kääntynyt vähän matkan päässä ympäri ja ajanut lapsen luo kysyäkseen mikä oli hätänä. Pieneltä pyöräkuskilta oli lähtenyt ketjut irti. Marko tuumi, että eihän se auta kuin laittaa lapselle ketjut paikalleen ja pian pyörä kulki taas.
  
  Muutaman päivän päästä paikallislehdessä kiiteltiin yleisöpalstalla Markoa tästä hyvästä työstä. Ja yksikkövierailulla tarinan kertoivat minulle ylpeät työkaverit. Aika hieno osoitus yhteishengestä ja siitä, että ollaan ylpeitä työkaverista!

• Osallistu arkeen.
  Juttutuokioiden lisäksi yksikkövierailut ovat arkeen osallistumista. Joskus jopa niin konkreettisesti, että tällä reissulla etsimme Mikkelissä jäteauton letkuja ja johtoja rikkonutta salamatkustajaa yhdessä kuljettajien kanssa.
  
  Tärkeä yhdistävä tekijä vierailuille oli myös se, että teimme jokaisessa yksikössä Safety Walkit. Pääosin asiat olivat työturvallisuuden osalta todella hyvällä mallilla, mutta pientä parannettavaa löytyi. Kiitos vain jokaiselle yksikölle näistä kävelytuokioista, siisteistä tiloista ja työturvallisuuden vaalimisesta!
  
  

• Kysy mielipidettä.
  Syksyn reissulla juttelin esimerkiksi jätekuljettajien kanssa siitä, mitä mieltä he ovat työvaatteista ja varusteista, joita he työssään käyttävät. Olen huomannut, että motivaatio eri suojavarusteiden käyttämiseen kasvaa, kun niiden valintaan saa itse vaikuttaa.
  
  
• Sparratkaa ja ratkaiskaa ongelmia yhdessä!
  Puhuimme yksikkövierailuilla paljon asiakkaista ja mietimme yhdessä, miten saisimme uusia asiakkaita ja miten asiakkaitamme palveltaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Oli tosi kiva jälleen huomata, miten tiivistä yhteistyötä myynti ja yksiköt tekevät maakunnissa.
  

• + Pyydä itsellesi suoraa palautetta!
  Mieleenpainuvin palaute, jonka matkan varrella sain, tuli Joensuussa työskentelevältä kuljettajaltamme. Olimme hetken aikaa jutustelleet Joensuussa työntekijöiden keskuudessa mukanani olleen liiketoimintapäällikkö Ari Kukkuraisen kanssa, kun kuljettaja tuumi: "No kyllähän te olettekin ihan mukavia miehiä eikä teitä tartte pelätä ollenkaan". Niin se istuu meidän suomalaisten selkärangoissa tiukassa tuo vanhan ajan yrityskulttuuri, jossa johtajia kuuluu vähän jännittää. Haluan kuitenkin itse esimerkilläni näyttää, että toteutamme strategiaamme kuljettajiemme ja muiden työntekijöidemme kanssa yhdessä.

       Vaikka strategia suunnitellaan toimistolla, se kuitenkin toteutetaan
       kentällä!

Petri Salermo,

Toimialajohtaja, Ympäristöpalvelut

Lassila&Tikanoja Oyj

Executive MBA -opiskelija

Jotain vanhaa ja jotain uutta

Vuosi vaihtui taas kerran ja samalla se tarjoaa hyvin tekosyyn pysähtyä ja katsella ympäriinsä: mitä näkyy takana ja mitä voisi olla tulossa seuraavan mutkan takana? 

Edellistä vuotta siivitti hyvin vahva globaali talouspoliittinen keskustelu, jota hallitsivat USAn ja Kiinan keskinäinen uhkailu sekä EU:n ja Britannian välinen kipuilu. Jos tilannetta katsoo historian perspektiivistä, löytyy sieltä paljon vaikutteita nykyiseen tilanteeseen.  

Kiinalainen dynastia on yksi merkityksellisimmistä tekijöistä nykyihmisen aikakaudella. Sen merkitys on ollut vähäinen pari viime vuosisataa, mutta nyt se on kokenut uuden ajan koittaneen. USA:lle tämä tarkoittaa sen oman vaikutusvallan vähentymistä, josta ei selkeästi olla mielissään. Toki Kiinan käyttämät menetelmät eivät kaikki ole länsimaisen talousjärjestelmän mukaan, mutta se on osoittanut pelaavansa omilla säännöillään. Britannia on puolestaan modernin historian yksi suurimmista, mutta tällä hetkellä se on vain yksi jäsen muiden joukossa ja tasaveroinen vaikkapa Suomen kanssa. Ei se näin voi olla, joten yritetään paluuta vanhaan. Tosiasia kuitenkin on, että nykyisessä maailmassa keskinäiset riippuvuussuhteet ovat paljon vahvempia kuin imperiumin kultakaudella.  

Entäpä sitten kulman takana? Tänä tai ensi vuonna, seuraavalla vuosikymmenellä? Jos tästä lähdettäisiin tulevaisuuskarttaa piirtämään, millaisia ilmiöitä siihen pitäisi laittaa opasmerkeiksi? 

Kiinan vauhti tuskin tulee kovinkaan paljoa rauhoittumaan. Se haluaa olla jälleen suuri ja arvostettu. Maailman nopeimpien supertietokoneiden listalla komeilee kiinalaisia laitteita, ja viimeisimpänä saavutuksena oli pehmeä laskeutuminen kuun toiselle puolelle. Jos samalla mietitään historian kautta, on nykyisen kehityksemme merkittäviä askeleita ennenkin otettu juuri Kiinassa. 

Eurooppalaisilla oli myöhemmin parempia ja suurempia visioita siitä, mitä näillä keksinnöillä voitiin tehdä, mutta ehkä tässä olisi yksi mahdollisuus hyötyä tilanteen kehittymisestä isommalla mittakaavalla: ei se voi olla pelkästään huono asia, että yli miljardin asukkaan maa on kiinnostunut kehittämään teknologiaa. Ehkäpä saamme sieltä taas uuden “kirjapainokoneen” vauhdittamaan omaa teollisuuttammekin. 

No, entä Britannia? Kaikki meret on jo seilattu, eikä siirtomaavalta muutenkaan ole enää oikein muodikasta. Avaruus nyt olisi jäljellä, mutta sinne suuntaan ei ainakaan vielä toistaiseksi ole osoitettu merkittäviä liikkeitä. Kotirintamalla skotit rakoilevat riveistä, eikä hallituksen tuki muutenkaan ole aukotonta. 

Ainakin osa finanssitoimijoista on tähyämässä Euroopan suuntaan ja keskinäinen kauppakin tulee kokemaan jotain sellaista, mihin emme ole tottuneet. Britannia saa taas päättää omasta suunnastaan, mutta täältä on kyllä kovain vaikea arvata, millainen tuo suunta olisi. Ehkä tästä voisi rakentaa muutaman erilaisen skenaarion? 

Globaali talous on vain yksi teema, jota voi tarkastella tulevaisuutta silmällä pitäen. Kohteena voi olla jotain paljon pienempääkin, esimerkiksi oman yrityksen tai toimialueen tulevaisuus. Tärkeää olisi kuitenkin pysähtyä miettimään, mitä nykyisin eteen nousevat asiat voisivat tarkoittaa laajentuessaan tai käynnistäessään jonkin merkittävän dominoefektin. Mikä asia on merkittävä ja toisaalta mihin ei kannata kiinnittää liikaa resursseja? Tällaiset ovat mielenkiintoisia strategisia harjoituksia, jotka voivat tuoda silmien eteen uusia mahdollisuuksia tai odottamattomia uhkakuvia.  

Toivotan hyvää matkaa kohti suunniteltua tulevaisuutta!

jani.kurhinen(a)jyu.fi
koulutuspäällikkö, JYU EMBA
Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman johtaja

Huikealla oppimisen matkalla

Opiskelu oman työn ohella on ollut minulle oikeastaan aina se paras tapa opiskella. Ehkä se johtuu suurelta osin siitä, että olen kasvanut yrittäjäperheessä ja siten jo nuorena omaksunut yrittäjyyden arvot ja elämäntavan.

Meille yrittäjille on hyvin tavanomaista se, että hinku tehdä asioita on usein suurempi kuin teorioiden opiskelu. Itseasiassa opiskelu ja siitä saatava hyöty myös käytännön tekemiseen hahmottuu usein vasta myöhemmin. Maltoin onneksi myös nuorempana opiskella.

Kun on ollut yhtäjaksoisesti työelämässä jo kolmekymmentävuotta, niin osaamisalueet ja vastaavasti kehittämisalueet vaihtelevat. Sukuyrityksemme, johon olen maailmalta takaisin tullut, on nyt hyvin erilainen kuin se oli kotiin tullessani.

Aloittaessani työni oli vahvuuteni tietenkin nuoruuden uskallus, mutta myös koulutuksen ja ulkomailla työskentelyn jälkeen markkinointi ja kielet. Kun oli lisäksi ”peruna suussa” syntynyt, tunsin perunan ominaisuudet hyvin eikä viljelyn salatkaan vieraita olleet muutaman vuoden kesätyöjaksojen ansiosta. Sain hyödyntää omaa osaamistani varsin vapaasti isäni myötävaikutuksella.

Pärjäsin siis mielestäni hyvin ja olimme omalla alallamme markkinajohtaja vajaan neljän vuoden kuluttua siitä, kun olin työni aloittanut. Opiskelin siinä samalla vielä lisää ja perheen perustaminenkin tuli ajankohtaiseksi. Olin kolmatta päivää äitiyslomalla, kun turvallinen maailmani lähti muuttumaan isäni odottamattoman poismenon johdosta.

Jo isäni eläessä, olimme ostaneet metallialan yrityksen ja tälle tielle me olimme tulevaisuutta hahmottaneet. Elintarvikealan rakennejärjestelyjen ja EU:n mukanaan tuomien haasteiden myötä meillä kypsyi ajatus toimialan vaihdosta.

Nykyisin työni on uusien mahdollisten ostettavien yritysten etsintää ja sitten niiden hallituksessa työskentelyä, mikäli on kauppoihin päästy. Olemme tällä hetkellä pääomistajana kahdessa metallialan yrityksessä ja yhdessä vähemmistöosakkaana. Kun ennen olin paljon operatiivisen toiminnan ja käytännön tekijän paikalla, nyt olen enemmän sivustatarkkailija ja laajempien kokonaisuuksien hahmottaja.

Tulevaisuuden trendejä tulisi osata herkästi havainnoida ja kyetä sitten havainnot oikein tulkita. Toteuttaminen jää sitten muiden tehtäväksi ja se joskus hieman harmittaakin, mutta olen hiljalleen oppinut roolistani nauttimaankin. Olenhan kuitenkin aika vapaa liikkumaan yrityksestä ja tehtävästä toiseen.

Olen mukana myös poliittisessa toiminnassa ja sitä myötä olen julkisomisteisten osakeyhtiöiden / kuntayhtymien hallituksissa joko jäsenenä tai puheenjohtajana. Olen vahvasti mukana myös Suomen Yrittäjien toiminnassa ja olen tällä hetkellä myös alueemme yrittäjäjärjestön Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja.

Miksi sitten vielä opiskelemaan? Kun on monessa mukana ja tehtävät vaihtelevat organisaatiosta toiseen, voi punainen lanka joskus olla hyvin hailakan punainen. Yksityinen- ja julkinen sektori poikkeavat toisistaan paljonkin varsinkin päätöksenteon nopeuden suhteen puhumattakaan poliittisesta päätöksenteosta.

Tämän EMBA:n aloituksen yhteydessä tuli pohtia sitä, mitä on ja mitä osaa sekä mitä haluaa olla. Tämä pohdinta pakotti laittamaan ”paperille” sen, mitä oli ehkä aiemmin miettinyt muttei kuitenkaan ollut tehnyt asialle mitään. 

Määrittelin tuolloin alussa kehityskohteiksi talouden osaamisen vahvistamisen ja strategisen suunnittelun ja halun oppia hallittua ajankäyttöä. Suunnitelmallisuus ei oikein ole vahva puoleni vaan tuppaan olemaan liian impulsiivinen ja siten lyhytjänteinenkin.

Opiskelujen aloittaminen tässä kaiken liki kaaosmaisenkin ajankäytön keskellä ei ehkä ollut kovin viisaskaan päätös, mutta kun sen tein ja opiskelut ovat jo hyvässä mallissa, voin todeta tehneeni todella hyvän päätöksen. Usein ympäristön vaihdos ja uudet ihmiset sekä opit auttavat näkemään asioita, jotka ovat pysyneet kauan piilossa. Omien todellisten vahvuuksien löytäminen voi olla yllättävänkin vaikeaa.

On paljon helpompi löytää heikkouksia ja antaa niiden horjuttaa itsetuntoa kuin vahvistaa rohkeasti vahvuuksiaan. Yhtäkaikki opiskelujen myötä halusin saada aivoilleni uutta syötettä ja tämä on kyllä toteutunut. Ja se tunne, kun on jakso kerrallaan saanut asiat tehtyä ja lopputyökin valmistui ajallaan, on kyllä huikaisevan palkitseva.

Menestyksen Strategiat -ohjelma oli sopivan tiiviiksi rakennettu ja aina jaksojen välillä tehdyt välitehtävät pakottivat tekemään aivotyötä jaksojen välillä. Jo varsin alussa annetut ohjeet siitä, että jo välitehtävätkin on hyvä ajatella niin, että niistä on hyötyä lopputyötä tehtäessä, osoittautuvat kyllä kullanarvoiseksi lopputyötä tehtäessä.

Säännöllisesti toistuvat jaksot saivat aikaan sen, että oma ajatustyö meni koko ajan eteenpäin ja hahmottui sitten sopivasti kokonaisuudeksi tehtävään lopputyöhön. Tämä auttaa pitemmän suunnittelun hahmottamisessa ja strategioiden laadinnassa.

Menestyksen Strategioiden selkeintä antia minulle itselle oli se, että selkeiden opintokokonaisuuksien myötä myös oma toiminta jäsentyi paremmin.

Jaksojen välissä luettavat kirjat ja artikkelit, sekä monipuoliset opintomateriaalit toivat kyllä kunnon tietopläjäyksen niin omaan kuin yritystemme toimintaan.

Menestyksen Strategiat -ohjelman myötä oppimisen nälkä vain kasvoi ja tästä on hyvä lähteä eteenpäin rakentamaan laajempaa kokonaisuutta. Jos hiukankin tuntuu siltä, että opiskelu ja itsesi kehittäminen kiinnostaa, niin toivotan sinut tervetulleeksi seuraavaan Menestyksen Strategiat -ohjelmaan! Ota rohkeasti askel kohti huikeaa oppimisen matkaa!

Anne Niemi
Yrittäjä, Järviseudun Peruna Oy
Menestyksen Strategiat -ohjelman 2017-2018 osallistuja
Executive MBA -opiskelija

Obama, Niinistö - ei kahta ilman kolmatta

Onhan tämä ollut aivan ainutlaatuinen syksy. Johtamisen ja yritystoiminnan kehittäminen ovat todella nousseet huomion keskipisteeseen. USA:n edellinen presidentti Barack Obama vieraili Nordic Business Forumissa. Presidentti Sauli Niinistö puolestaan myönsi vienninedistämispalkinnon KasvuOpenille.

Sekä Nordic Business Forum että KasvuOpen ovat Jyväskylästä lähteneitä innovaatioita, joista on nopeasti tullut koko Suomea rikastavia ja vahvistavia menestystarinoita. Tähän aikaan sopii, että molemmissa menestystarinoissa on jo nyt myös kansainvälistä toimintaa, ja tämä on vasta alkua. Parasta menestystä molemmille organisaatioille ja samalla meille kaikille, jotka noiden organisaatioiden toiminnan kautta haemme uusia ajatuksia, verkostoja ja näkemyksiä oman johtamisen ja yritystoiminnan kasvun vahvistamiseksi.

Entä se kolmas tämän syksyn ainutlaatuinen tapahtuma. Mielenkiintoisesti myös tämä kolmas menestystarina liittyy Jyväskylään ja myös siitä on tullut koko Suomen yhteinen asia. Jyväskylän yliopiston kauppatieteen opetus alkoi 1967 ja nykyään kauppakorkeakoulu on yksi yliopiston kuudesta tiedekunnasta.

Johdon MBA eli EMBA-koulutus alkoi 1989 ja myös se on kasvanut koko Suomen kattavaksi toiminnaksi. Nykyisin erityisesti pääkaupunkiseutu on vahvasti mukana, sieltä tullaan vahvasti mukaan EMBA ohjelmaan ja paljon seminaareja sekä muuta toimintaa järjestetään Helsingin seudulla.

Mitä ainutlaatuista sitten liittyy yliopiston syksyyn. Tämän päivän yliopistomaailmassa kansainväliset akkreditoinnit on tärkeitä.
Akkreditointien kautta kehitetään ja tarkastetaan eri ohjelmien laatua ja kansainvälistä vertailtavuutta. Akkreditoinnit ovat selkeä merkki maailmaluokan laadusta. Jyväskylän yliopistossa EMBA-ohjelma sai kansainvälisen AMBA-akkreditoinnin jo vuonna 2011 ja uudelleen 2016. Akkreditointiin kuuluu jatkuva laadun kehittäminen ja sitä myötä myös jatkuva arviointi.


Nyt yliopiston laatutyö on edennyt seuraavaan tärkeään vaiheeseen. Siinä missä AMBA akkreditointi keskittyi ja keskittyy jatkossakin EMBA-ohjelmaan, on tämän syksyn ainutlaatuinen saavutus AACSB akkreditointi. Tämä akkreditointi arvioi erityisesti kauppakorkeakoulun kokonaisuutta.

Makupaloja AACSB:n filosofiasta ja tavoitteista on koottu seuraavaan kahteen videoon. Ensimmäinen video nostaa esille akkreditoitujen koulujen tavoitteen kouluttaa tekijöitä, jotka muuttavat maailmaa. Toinen video korostaa yliopistojen ja eri organisaatioiden välisen yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä. Nämä ovat asioita, joita pitkään pidetty keskeisenä myös EMBA ohjelmissa.
https://www.youtube.com/watch?v=v9Xy-fPWUyo#action=share
https://youtu.be/lGMYyYBDUzg


Hyöty asiakkaille ja yhteistyökumppaneille

Akkreditoinnit ovat saavutuksia sinänsä ja akkreditoiduista kouluissa tehdyt opinnot tunnistetaan laajalti, samalla akkreditoinnit ovat ennen kaikkea työkaluaja kehittää toimintaa edelleen.

Parhaiten asiakashyödyn on tiivistänyt työkaverini Jyrki Kauppinen. Jyrki sanoi, että erityisesti EMBA ohjelmien näkökulmasta AMBA akkreditointi varmistaa, että ohjelman sisällöt, laajuus ja vaatimustaso kaikkinensa vastaavat maailman parhaiden business koulujen tasoa. AACSB akkreditointi puolestaan keskittyy erityisesti siihen onko koko EMBA-ohjelmalla selkeät oppimistavoitteet ja kuinka noita asetettuja oppimistavoitteita kohti edetään ja kuinka oppiminen varmistetaan. Yhdessä nämä kaksi akkreditointia ovat todella vahva kokonaisuus.

Kiitos

Tämä on kiitoksen paikka kaikille opiskelijoille ja yhteistyökumppaneille. Akkreditoinnit eivät tarkasta suunnitelmia vaan olemassa olevaa toimintaa. Yhdessä olemme valmiit rakentamaan maailmanluokan EMBA-ohjelman. Kiitos.

Ari Manninen, johtaja
ari.manninen(at)jyu.fi
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu
Executive MBA