Tulevaisuuslasit silmillä

Nykyinen maailman myllerrys on herättänyt erityistä mielenkiintoa tulevaisuuteen varautumista kohtaan. EMBA-ohjelmassamme on ollut jo pitkään valinnaisena opintomoduulina tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä tarkasteleva johtamisohjelma. Minulta kysyttiin tässä hiljattain, että mikä tuossa ohjelmassa on sellainen juttu, miksi se kannattaa ottaa juuri nyt. 

Helppo ja nopea vastaus voisi liittyä koulutusohjelmassa käsiteltäviin strategiatyöhön sovellettuihin tulevaisuusmenetelmiin ja omassa organisaatiossa ohjelman aikana tehtävään tulevaisuustyöpajaan. Tämä ei kuitenkaan ole se tärkein juttu, vaan sitä varten pitää ottaa vielä askel taaksepäin.  

Juttelin pari vuotta sitten, siis ennen Ukrainan sodan eskaloitumista, mutta kuitenkin korona-aikana, erään Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö -ohjelman aiemmin suorittaneen kanssa ja keskustelimme tulevaisuustyöpajan merkityksestä. Hän kertoi, että tuossa työskentelyssä oli nostettu esiin uhkatilanteita, joita ei silloin kuitenkaan pidetty ajankohtaisina. Korona ja sen seurannaisvaikutukset olivat kuitenkin laukaisseet joitakin sellaisia riskejä, joita tuossa oltiin listattu. Osaan oltiin valmistauduttu, mutta silti osa yllätti. 

Koronan lisäksi eurooppalaista talouden ekosysteemiä koettelee Ukrainan sodan seuraukset ja erityisesti energiatoimituksiin liittyvät ongelmat. Meillä on siis lyhyen aikajänteen sisällä kaksi todella merkittävää epäjatkuvuuskohtaa yhteiskunnan tasaisessa kehityksessä. Jälkiviisasteluna on helppoa todeta, että kumpaankin olisi pitänyt voida varautua, mutta aika harva organisaatio oli näin tehnyt.   

Vaikka strategista tulevaisuustyötä tehdäänkin nykyisin jo jonkin verran, ovat nämä aika usein myös ennemmin yksittäisiä harjoituksia kuin systemaattista seurantaa. Aika harvassa on organisaatiot, joissa työtehtäviin kuuluu isolla joukolla (parhaimmillaan kaikilla) muutosilmiöiden havainnointi ja ilmoittaminen. Nuo edellä mainitut kaksi järisyttävää tapahtumaa ovat toki omassa luokassaan, mutta strategista etua voi saada pienempienkin ilmiöiden tarkastelulla. Tähän liittyy erään toisen opiskelijan pohdinta siitä, että mitä tapahtuu siinä välissä, kun joku on havainnut jonkin jännän ilmiön ja sitten muutama vuosi siitä eteenpäin tuo ilmiö on arkipäiväistynyt.  

Pitkän selityksen jälkeen pääsen viimeinkin vastauksen pariin. Eli sisällöt ja menetelmät ovat toki hyviä ja tarpeellisia, mutta säännöllinen tulevaisuusnäkymän uudistaminen ja tuon näkemyksen muodostamiseksi tarvittavan raaka-ainehankinnan joukkoistaminen organisaatioiden eri tasoille on mielestäni juuri se juttu. Maailma on liian kompleksinen, että sitä voitaisiin havainnoida yksin!  

Jani Kurhinen
Koulutusohjelman johtaja, JYU EMBA Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö
jani.kurhinen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi

JYU EMBA Tulevaisuuden liiketoimintaympäristö käynnistyy 8.12.2022, ohjelmassa on vielä muutama paikka vapaana. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu. Tervetuloa!

Kolmen kärki – timantteja twiittejä #nbforum2022 tapahtumasta

Kiitos huikeasta Nordic Business Forumista. Iso kiitos kuuluu niin tapahtuman järjestäjille, esiintyjille kuin kaikille aktiivisille osallistujille.

Osaaminen kehittämisen näkökulmasta reflektointi on aina olennainen osa oppimista. Eri koulutusohjelmissakin olen vuosien mittaan suosinut ”aamun oivalluksia” eli pysähtymistä käsiteltyjen asioiden äärelle, omien tulkintojen tekemistä ja sanoittamista sekä ajatusten peilailua muiden kanssa.

Tällä kertaa tekisin reflektiota twiittien kautta. Muistan kun Twitter rantautui oppimisen maailmaan, niin kovasti haluttiin luoda asetelmia, joissa koulutustapahtumissa koko ajan näkisi mitä muiden osallistujien tietoisuudessa tapahtuu reaaliajassa. Parhaimmillaan tapahtumiin viriteltiin Twitter seiniä, joissa kaikkien piti koko ajan nähdä mitä muutkin ajattelevat. Alkuinnostuksen jälkeen tuo ajatusmalli on jäänyt hieman taustalle.

Silti Twitter ja tuo mahdollisuus ajatella yhdessä on koko ajan olemassa ja elossa. Täytyy myöntää, että #nbforum2022´ssa oli ensimmäisen päivän jälkeen hetkiä, jossa jo ajattelin, että Twitter on jostain syystä jätetty vähälle käytölle. Mutta toinen päivä muutti paljon ja myös twiitti-maailma oli todella rikasta seurattavaa.

On tietysti rajua valita joitakin twiittejä erinomaisten twiittien joukosta. Olisi hyvä, jos minulla olisi selvät kriteerit valinnalla. Tällä kertaa en oikeastaan työstänyt kriteerejä edes itselle, vaan kävin twiitit muutamaan kertaan läpi ja päätin nostaa esille kolme twiittiä, jota tässä kohtaa puhuttelivat vahvasti. Noissa twiiteissä on paljon asiaa, ja ne ottavat esille eri näkökohtia johtamisesta sekä organisaatioiden toiminnasta. Twiittien taustamateriaalissa on myös eroa, kaksi twiittiä liittyy selvästi yksittäiseen konferenssin esiintyjään ja yhdessä twiitissä on oikeastaan tapahtuman yhteenveto. Eli valintani mukaan kolme timanttia, joiden kesken en tee paremmuusarviointia eli ne seuraavaksi satunnaisessa järjestyksessä:

1 Vappu Aura (@VappuAura)

Koska ihmisen tiedostaman puoli on aina vahvempi, on #helppous oltava vaikuttamisen kärjessä, korostaa @zoebchance. Tee ensimmäisen askeleen ottaminen aina mahdollisimman helpoksi! #nbforum2022 #NBForum #markkinointi

Raadin perustelut twiitin valinnalle: (siis meikäläisen perustelut):

Twiitissä paljon tärkeää asiaa. Aina kun markkinointi asiakkaat ovat ajatuksissa mukana niin olla tärkeällä asialla. Tämä twiitti mietityttänee mukavasti myös johtamisesta ja muutoksen johtamisesta kiinnostuneita.

2 Tapio Määttä (@tapiomaatta)

Yksi nbforum2022’sta mieleen jääneistä opeista, jotka ajattelin ottaa käyttöön: kertomalla johtajana epäonnistumisistani avaan tilaa avoimelle sisäiselle keskustelulle ja kritiikille. Edellyttää myös herkkyyttä tunnustaa itselleen epäonnistumisensa, tätäkin pitää kehittää.

Raadin perustelut twiitin valinnalle: (siis meikäläisen perustelut):

Yksi forumin läpileikkaava ajatus oli, että kuinka kaikki saada mahdollisimman moni aidosti mukaan kehittämään organisaatiota ja tämä valittu twiitti on painokas puheenvuoro tuosta teemasta. Kun sanoin asiasta osallistujakollegalle Jyrki Kauppiselle (@KauppinenJyrki) ja viittasin (siis puhumalla ei nyt Twitterillä) mm Amy Edmondsonin (@AmyCEdmondson) puheisiin pelottomasta organisaatiosta, niin Jyrki muistutti, että tuohon olennaiseen aidon osallisuuden luomisen teemaan käydään käsiksi monelle tavalla. Yksi mainio reitti on tieto ja viitekehykset. Toinen reitti vahvistua osallisuuden johtajana on vahva kokemuksellisuus ryhmien toiminnasta. Tämä malli on käytössä Jyrki Kauppisen  #EMBA ohjelmassa Johtajuus ja yhteisödynamiikka.

3 Katri Viippola (@viippola)

As much as we invest in technology, we should invest in developing our own mind and body: compassion, artistic sensitivity & spiritual depth. Ability to have discussions and relate to each other. Democracy is an ability to hold a conversation. #nbforum2022

Raadin perustelut twiitin valinnalle: (siis meikäläisen perustelut):

Twiitti tiivistää erään tämän ajan keskeisen haasteen – vuorovaikutuksen jalon taidon. Tuon taidon merkitys on huutomerkeillä kirjattu niin globaalilla, kansallisella kuin myös organisaatioiden tasolla. 

Täytyy myös tunnustaa, että yksi raadin jäsen piti tärkeänä, että Yuval Harari (@harari_yuval) nousee esille. Raadin jäsen muistaa kuinka hän vuosia sitten teki pitkän välilaskun Saksaan ja osti kirjakaupasta Hararin teoksen. Kirjoittaja oli tuntematon ja kun raadin jäsen oli muutaman sivun kirjaa lukenut, niin hänen oli pakko katsoa, kuka oli kirjoittaja. Kirja kertoi, että kirjoittaja on opettaja yliopistosta. Raadin jäsen arveli, että onpa kova kaveri, tiedä vaikka olisi professori jonain päivänä. Tunnetusti Hararin matka on ollut melkoista voittokulkua viimeiset vuodet. Olisiko maailman mielenkiintoisin ajattelija?

Ja hei, tämä kolmas twiitti korostaa myös investoimista ajatteluun ja ihmisen laaja-alaiseen kehittymiseen. Täytyy kertoa, että vuosien mittaan EMBA toiminnassa meille on muodostunut iskulause: Investoi menestykseen.

 

Kiitos #nbforumista, kiitos vuorovaikutuksesta ja kiitos twiiteistä. 

Aurinkoista syksyä!

ari.manninen(at)jyu.fi
Johtaja, JYU Executive Education
@arimanninen

JYU Executive MBA. 

Mitä odotan Nordic Business Forumilta 2022?

Jaetaan käytännön vinkki heti aluksi. Kokosin NBF 2022 puhujat avoimeen twitter-listaan, jonka kuka tahansa voi tilata täältä. Olen tehnyt näin useina vuosina ennen tilaisuutta. Puhujien seuraaminen twitterissä virittää mukavasti tunnelmaan ja heidän viimeaikaiseen ajatteluunsa. Myös NBF:n puhujaesittelysivuilla on jaossa mukavasti puhujien tuottamaa tuoretta sisältöä, blogeja, podcasteja, artikkeleita jne. Itse koen saavani live-puheenvuoroista enemmän irti kun olen tutustunut puhujien ajatteluun ja elämäntyöhön jo ennakkoon.

Mitä odotan Nordic Business Forumilta 2022? Tietoa, tunnelmaa ja tapaamisia. Asian puolesta tilaisuuden ohjelma näyttää jopa poikkeuksellisen osuvalta tähän aikaan. Puheenvuorot maalaavat kuvaa tulevaisuuden työstä, yhteiskunnasta ja ihmisyydestä. Otsikointi lupaa myös sukelluksia vaikuttamisviestintään sekä muutosjohtamiseen, ja pääsääntöisesti perin positiivisellä twistillä. Sille on tilausta.

Tunnelmapuoli tilaisuudessa on aina ollut kohdallaan. Näin on myös kohtaamisten suhteen. Paikan päällä tapahtumaan osallistuessa tauot ja tapaamiset ovat niin sanotusti puoli ruokaa. Niin on taatusti tälläkin kertaa.

Jyväskylän yliopisto on tapahtuman pitkäaikainen yhteistyökumppani. Kuinkas muuten, juontaahan koko tapahtuman tarina Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululle perustajakaksikon tapaamiseen. Tällä kertaa Jyväskylän yliopiston EMBA -opiskelijoita osallistuu tapahtumaan ennätysmäärä, toistasataa ja alumnit päälle. Mukavia kohtaamisia sopii siis odottaa niin vanhojen kuin uusien tuttavuuksien kanssa. 

Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia osastollemme. Kohdataan siellä, tapaamissovellus brellan kautta, tai vähintään twitterissä.

Odotukset korkealla,

-Pasi Aaltola, EMBA-koulutuksen johtaja

pasi.aaltola(at)jyu.fi
linkedin.com/in/pasiaaltola
twitter.com/PasiAaltola
emba.jyu.fi 
 

JYU Executive MBA on Nordic Business Forumin yhteistyökumppani. Tavataan Helsingin Messukeskuksessa 20.-21.9.2022! 

Kaiken takana on hyvä henkilöstöjohtaminen

Toimin hiljattain toisena tarkastajana kahteen hyvin eri tyyppiseen EMBA-lopputyöhön. Toinen niistä tarkasteli asiakaskokemuksen kehittämistä ja toisessa etsittiin keinoja kulujen vähentämiseen. 

Toki, kun riittävän kaukaa katsotaan, niin onhan näillä tiettyjä yhtäläisyyksiäkin: niin paremmalla asiakkaiden huomioimisella kuin organisaation tuottavuuden nostolla on perimmäisenä tarkoituksena parantaa liiketoiminnan kannattavuutta siten, että asiakkaat käyttävät mielellään rahansa juuri tähän toimintaan, ja toisaalta, että omassa toiminnassa tehdään mahdollisimman vähän tuottamatonta työtä. 

Joka tapauksessa näiden töiden lähtökohta oli keskenään hyvin erilainen ja kehittämishankkeet lähtivät erilaisilla tarkoitusperillä liikkeelle. Kuitenkin molemmat ajautuivat toisistaan tietämättä hyvin samankaltaisiin toimenpiteisiin ja erityisesti hyvin samankaltaiseen tulevaisuuden tiekarttaan.  

Kummankin työn yhteenvedon keskiöön nousi hyvin toteutettu henkilöstöjohtaminen, jota ilman ei asiakkaita kohdata täydestä sydämestä eikä erityisesti tehosteta vuosien (tai vuosikymmenten) takaisia sisäisiä toimintamalleja. Työntekijät, eli siis ihmiset, ovat niitä, jotka kohtaavat asiakkaita, eli toisia ihmisiä ja oppivat tekemään asioita uusilla tavoilla. Juuri näiden ihmisten on uskottava omaan tekemiseensä ja haluttava tehdä työtään organisaation eduksi.  

Henkilöstön johtamisesta on puhuttu julkisuudessa paljon, mutta ehkä tämä ei kuitenkaan ole vain “ismi” siellä muiden joukossa: henkilöstön arvostaminen, osaamisen kehittäminen ja oikeiden kyvykkyyksien tunnistaminen toimivat hedelmällisenä alustana tavoittelemaan strategisen johdon visiota, johon kaiken toiminnan pitäisi tähdätä. 

Hyvin toteutettu henkilöstöjohtaminen ei siis ole vain mukavaa puuhastelua, vaan näidenkin kahden esimerkin mukaisesti kovan liiketoiminnan ydintä, jolla tähdätään kokonaisvaltaisesti parempaan tulokseen. 

Jani Kurhinen, koulutuspäällikkö
jani.kurhinen(at)jyu.fi
JYU Executive MBA. Menesty johtajana.
emba.jyu.fi

EMBA -ohjelman huippu – Sinun mallisi

Maailma on viisautta pullollaan, ja taitaa olla tyhmyyttäkin, mutta kuljetaan nyt hetki viisauden rantaa. On valtava määrä hyviä kirjoja, artikkeleita, ajattelijoita, puhujia, yrityscaseja, menestyneiden johtajien tarinoita, jne. Parhaita paloja tästä kaikesta viisaudesta tarjoillaan EMBA-ohjelman aikana erilaisina herkullisina ja huolella valmisteltuina annospaloina - on luentoa, casea, välitehtävää, pienryhmäporinaa, sovellustehtävää, jne. Tämä kaikki on pätevän EMBA-ohjelman ydintä ja luo pohjan vaikuttavalle oppimiselle.

Tätä kaikkea vasten saattaa tulla yllätyksenä, että eräässä EMBA-ohjelman keskeisessä opintomuodossa eli EMBA-päättötyössä, tekijää usein haastetaan jossain vaiheessa kehittämään oma malli, Sinun mallisi. Siis oma malli, vaikka opintojen aikana on perehdytty maailman parhaisiin viitekehyksiin ja malleihin, jotka ovat armottoman kilpailun (malleja on tarjolla) ja tarkan siivilöinnin kautta päätyneet osaksi EMBA-ohjelmaa. Silti oma malli. Mistä on kysymys?

Katsotaanpa asiaa neljästä tulokulmasta: 

1. Mitä on kontribuutio
2. Millainen on yritys/organisaatio
3. Mikä on ajattelun ja tekemisen suhde ja 
4. Mitä tekijälle itselleen kuuluu

1.Kontribuutio

Kunnon tutkimuksessa on aina kyse kontribuutiosta, tuotetaan uutta tietoa. Tunnetaan ja hallitaan relevantti olemassa oleva tieto, mutta tuotetaan lisää. On myös tärkeä kysyä kenelle/keille tietoa tuotetaan?

EMBA-lopputyössä usein tärkeä yleisö ovat oman organisaation keskeiset toimijat. On tärkeä hahmottaa, millainen tieto on erityisen keskeistä oman organisaation menestymisen vahvistamisessa ja kuinka tuota tietoa parhaalla mahdollisella tavalla omassa organisaatiossa tuodaan esille ja otetaan käyttöön. 

Tieto ei vielä riitä, se on saatava aktiiviseen käyttöön. Tässä EMBA-lopputyön tekijä tuottaa erityistä kontribuutiota omalla mallillaan, joka ei ole pelkästään tiedon tuottamista vaan myös tiedon käyttöön ottamisen katalysointia.

2.Yritys/organisaatio

Maailmalla oleva julkinen viisaus on usein väistämättä yleisluontoista, se ei perustu EMBA-opiskelijan taustaorganisaation tai juuri vastaavan kaltaisen yksikön tutkimiseen, eli tuloksia ole tuotettu juuri tiettyä organisaatiota ja tilannetta varten. Tänä aikana korostuu vielä tuo tilanteen erityisyys, sillä moni asia, joka oli totta ja toimivaa hetki sitten, aika monessa paikassa vaatii tässä hurjasti muuttuvassa maailmassa tarkkaa uudelleen arviointia. 

Omalla mallillaan EMBA-päättötyön tekijä rakentaa sillan yleisistä viitekehyksistä oman organisaationsa erityispiirteisiin ja erityiseen tilanteeseen. 

3. Ajattelun ja tekemisen suhde

EMBA-töillä on tyypillisesti tiivis yhteys toimintaan. Parhaimmillaan EMBA-lopputyö ottaa jo tekemisen aikana organisaation avaintoimijoita mukaan ideoimaan ja kehittämään tarkasteltavana olevaa aihepiiriä ja suunnittelemaan askeleita ideoinnista tekemiseksi. 

EMBA-päättötyön tekijän malli hahmottaa oman organisaation muutosmatkaa. Minkä ilmiön jäsentäminen ja ymmärtäminen on juuri meille erityisen tärkeää, kuinka jäsennystyötä tehdään ja kuinka etenemme toiminnan suuntaan? Mikä on meidän etenemisen tiekartta?

4. Tekijä itse

Useinkaan tekijä itse ei nouse omassa mallissaan kovin paljon esille. Kuitenkin jokaisella on oma erityinen toimintakenttä ja halu sekä kyky toimia tuolla toimintakentällä. Monella on myös liikkumatilaa miettiä mihin asioihin ja millä tavalla on syytä ja mahdollista puuttua.

Tekijän oma malli onkin usein erittäin huolellisen oman harkinnan ja pohdinnan tulos, ei vain malli ja sen kattamat asiat sinänsä vaan oikeastaan enemmänkin kyse on siitä, mitä malliin on otettu mukaan ja mitä siitä on jätetty pois. 

Lopuksi

Voi hyvin väittää, että EMBA-päättötyö on aidosti tehtynä oikeastaan aina tekijän oma malli. Joskus oma malli on selvästi ja erikseen nimetty, joskus oma malli on oikeastaan päättötyön kokonaisuus. 

Kaksi lisäystä haluan vielä selväsanaisesti tehdä. 

1. Vaikka edellä on puhuttu Sinun mallistasi, omasta mallista, niin luonnollisesti usein on kyse vahvasti Meidän mallistamme. EMBA-töillä tavoitellaan oman organisaation kehittämistä ja se jos mikä on joukkuelaji, jossa EMBA-työllä voi olla merkittävä uutta tuova rooli. 
   
   
2. EMBA-lopputyö on askel tiedon kuluttajasta tiedon tuottajaksi ja ajatus omasta mallista korostaa tuota askelta. Niinpä EMBA-lopputyö, kuten yliopiston opinnäytetyöt yleisemminkin, luovat valmiuksia kehittyä jatkuvasti yhä pätevämmäksi relevantin tiedon tuottajaksi siinä ympäristössä, jossa itsekukin toimii.

Uusi lukukausi on alkamassa. Ehkäpä EMBA-maailmassa joudumme kehittämään myös sanastoa – nimittäin sana ”lukukausi” tuntuu edellä olevan pohdinnan valossa vähän yksipuoliselta sanalta. Eli alkamassa on mielenkiintoinen oppimisen, ajattelun, uuden tuottamisen ja tekemisen kausi. Mielenkiintoista miettiä millä yhdellä ilmaisulla tätä moninaisuutta voisi kuvata. Olisikohan hyvä ilmaisu omien valintojen kausi?

Parasta menestystä uuteen monipuoliseen omien valintojen kauteen.

Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi 
emba.jyu.fi

"Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..." EMBA-valmistujaistunnelmia

Kevät on valmistujaisten aikaa. Upea joukko JYU Executive MBA -ohjelmasta valmistuneita oli kesäkuun alussa paikan päällä Helsingin Musiikkitalolla juhlistamassa päättynyttä EMBA-matkaa. 

Juhlassa meillä oli ilo ja kunnia jakaa EMBA-todistukset ja -diplomit onnittelupuheiden ja ruusujen kera.

Valmistujaisjuhlaa vietettiin iloisissa jälleennäkemisen tunnelmissa

        Illan musiikkiesityksestä vastasi huipputaitava
        Pekka Niemi/OneViolin

 

 

JYU Executive MBA ohjelmasta valmistutaan neljä kertaa vuodessa, opinnot voi aloittaa ympäri vuoden. Tässä porukassa on huikea määrä osaamista!

EMBA-matka on paljon muutakin kuin johtamisosaamisen syventämistä. Se on mm. arvokas verkosto, joka on tukena ja sparraajana ammatillisissa kysymyksissä vielä opintojen jälkeenkin. 

JYU kesäkassissa oli hyvä viedä EMBA-diplomi kotimatkalle!         

JYU EMBA-tiimi onnittelee Executive MBA-valmistuneita ja toivottaa parasta menestystä!
Lämmin kiitos kuluneesta lukuvuodesta kaikille opiskelijoillemme, alumneillemme sekä yhteistyökumppaneillemme ja aurinkoista kesää! Tavataan jälleen syksyllä EMBA-koulutuksissa sekä alumni- ja asiakastilaisuuksissa.

JYU EMBA. Menesty johtajana. 

Kaikki oli ennen paremmin – vai oliko sittenkään?

Maailmanlaajuinen pandemia, Ukrainan sota, ilmaston ääri-ilmiöt, nälänhätä – uutistarjonta täyttyy toinen toistaan masentavammista otsikoista ja uhkakuvista. 

Tässä uutisvirrassa helposti päätyy ajattelemaan, että maailma on menossa aina vain huonompaan suuntaan. Epätoivo alkaa vallata mieltä, ”eihän tästä mitään tule, me ollaan hävitty tää peli”. Mutta, juuri silloin täytyy ravistella itsensä hereille takaisin todellisuuteen pois uhkapelkokauhun kierteestä. Tähän hyvänä herätyksenä voi toimia esim. viime viikonlopun Hesarin Steven Pinker -haastattelu. Mitä tarjottavaa esimerkiksi sellaisilla henkilöillä kuin psykologit Steven Pinker ja Jacques Lecomte tai lääkäri Hans Rosling voisi olla nykypäivän uhkauutisvirtojen vastapainoksi? 

Heidän kaikkien sanomaa yhdistää pääajatus: ”Maailma on tällä hetkellä paremmalla tolalla kuin yleisesti uskotaan.” Tämän ajatuksen tueksi edellä mainitut asiantuntijat esittävät mm. seuraavia tilastotietoja nykymaailman tilasta:

1. Äärimmäisessä köyhyydessä elävien ja aliravitsemuksesta kärsivien määrä on puolittunut maapallolla viimeisen 20 - 30 vuoden aikana. 
   
2. Ihmiset ovat tänä päivänä terveempiä kuin koskaan. Ihmisen globaali eliniän odotus on pidentynyt 1950-luvulta tähän päivään 20 vuodella, reiluun 70 ikävuoteen. Alle viisivuotiaiden kuolleisuus on laskenut reilusti alle kolmannekseen.
   
3. Ihmisillä on parantuneen elintason ja teknologian kehityksen seurauksena paremmat mahdollisuudet suojautua luonnonkatastrofeilta ja niiden seurauksilta myös kehittyvissä maissa. Luonnonkatastrofeissa menehtyy nykyään vain neljännes verrattuna tilanteeseen sata vuotta sitten, vaikka maapallon väestömäärä on kasvanut.
   
4. Väkivaltaisen kuoleman mahdollisuus on laskenut tämän päivän maailmassa murto-osaan verrattuna esim. keskiaikaiseen Eurooppaan.
   
5. Demokraattisten valtioiden määrä on kasvanut 50-luvulta lähtien muutamasta nykypäivän yli sataan.
   
6. Naisten osuus kansallisissa parlamenteissa on kasvanut. n. 60 %:lla viimeisen 20 vuoden aikana.
   
7. Tämän päivän maailmassa n. 90 % lapsista pääsee kouluun, myös tytöistä.
   
8. Vuonna 1987 tehdyn Montrealin pöytäkirjan myötä maapallon otsonikerros on palautumassa hitaasti ennalleen, mahdollisesti vuoteen 2060 mennessä.
   

Kuten Pinker toteaa, maailma on menossa isossa kuvassa koko ajan parempaan suuntaan, vaikka sitä voi olla vaikea uskoa. Tämä positiivinen kehitys ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että äärimmäisessä köyhyydessä elää yhä noin 1,2 miljardia ihmistä, ilmastonmuutos etenee vääjäämättömästi tai että maailmassa on edelleen sotia ja nälänhätää. 

Maailman positiivinen kehitys ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii jatkuvaa ponnistelua, konkreettisia tekoja ja vaikuttavia yhteisiä poliittisia päätöksiä.

Joka tapauksessa, myönteiset maailmanuutiset tarjoavat positiivisen psykologian nimissä elintärkeää voimaannuttavaa sanomaa ihmiselle. Asiat ovat nykyään monessa suhteessa paremmin kuin ennen. Ja tulevaisuudessa vieläkin paremmin, jos niin vain haluamme.

Markku Laajala, koulutuspäällikkö
JYU Executive MBA -koulutus
markku.laajala(at)jyu.fi 
emba.jyu.fi

Lisää aiheesta:

Lecomte, J. 2017. Maailma voi paremmin kuin uskoisittekaan. Luettavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/08/24/maailma-voi-paremmin-kuin-uskoisittekaan
Pinker, S. 2019. Enlightenment Now.
Rosling, H., Rosling, O. & Rosling Rönnlund, A. 2020. Faktojen maailma.