maanantai 23. maaliskuuta 2015

Tunnetyö on päätöksentekijän raskaimpia urakoita – vai avaava matka flow’hun?



 

Luin Maija-Riitta Ollilan Johtajan parempi elämä -kirjaa, jossa tämän tästä esiin putkahti sana tunteet. Kirjan mukaan tunnetyö on päätöksentekijän raskaimpia urakoita, mutta liittyy olennaisena osana johtamiseen. Tunnetyön on osoitettu vievän tavattomasti energiaa.

Alati muutoksessa oleva toimintaympäristö edellyttää mielen jouston lisäksi tunnejoustavuutta. Johtajan on osattava mukautua toisten tunteisiin, sekä kyettävä tunnejohtajuuteen ja ohjaamaan muita omalla esimerkillään.

Ollila peräänkuuluttaa tunteiden maailmaan tutustumista, jotta omaa minää voisi muokata työelämän vaatimuksista paremmin selviäväksi. Kun tunteet käytös- ja reagointimalleja laukaisevina nappuloina tulevat tutummiksi ja niitä oppii käsittelemään, on helpompi vapautua häiritsevistä ajattelu- ja käytöskehistä.

Miten työskennellä muokatakseen itselleen tunnejoustavamman minän? Yksi omiin tunteisiinsa tutustumisen tapa on seuraava:

Toivotetaan kaikki tunteet tervetulleiksi ja koetaan ne täysin

Mitä?! Jos minua suututtaa kollegani käytös, menenkö mottaamaan häntä päin näköä? Ei. Tunteen tunteminen on eri asia kuin toiminta. 

No, mutta vihaksi pistää, kun kollegani käyttäytyy töykeästi ja nakkelee niskojaan. Hän viestii  selvästi, että tulen liian myöhään töihin. Sietäisi katsoa peiliin, hänhän se… Ei. Tunteen tunteminen on eri asia kuin sen selittäminen.
 

Mitä tunteen tunteminen sitten on? Negatiiviset tunteethan ovat vaarallisia! Tänä päivänä määrätään tolkuttomasti lääkkeitä masennukseen ja ahdistukseen. Tilastojen mukaan suomalaisista aikuisista noin 400 000 käyttää mielialalääkkeitä, joka kymmenes. Pelottavaa. Ei, tunnetta ei tarvitse työntää pois. Kielteiseksi mielletyn tunteen tunteminen ei normaalitapauksissa lisää ei-toivottua tunnetta, vaan se vapauttaa sekä fyysisesti että henkisesti.

Kuinka tunnetta tunnetaan ilman toimintaa, selittämistä tai poistyöntämistä?

Lähestytään tunteita kehon kautta, sillä ne ovat myös kemiallinen reaktio kehossa. Esimerkiksi stressivatsa-sana tuo heti mieleen tunteen, joka siihen liittyy: pelko, riittämättömyys, huonommuus, jne. Kansan suussa kulkevat sanonnat antavat myös viitteitä kehoon tallentuneista tunteista: maksa halkeaa raivosta, sydän pakahtuu tuskasta, hartioilla on vastuun painava viitta.

Käytännössä: Ota hyvä istuma-asento tuolissasi. Tarkkaile kehoasi, huomaa pienimmätkin puristuksen tai kiristyksen tunteet missä tahansa päin kehoasi. – Tunnen alaselässäni kivistyksen tunnetta, voisiko se olla tunne? Kyllä vain. Kiinnitä huomiosi tuohon kohtaan kehossasi. Samalla voit kysyä itseltäsi, jos se kivistys olisi tunne, mikä tunne se olisi? Vastaus saattaa nousta selvästi, tai sitten ei. Niin tai näin, anna tuolle kohdalle ja koko kehollesi lupa avautua ja pehmentyä. Anna tunteelle tai tuntemukselle lupa, toivota tervetulleeksi kokonaan. Voit antaa tunteen rauhassa voimistua huippuunsa ja sitten häipyä itsekseen. Pidä huomiosi kiinni kehossasi. Missä kohdin nyt tunnet puristuksen, kivistyksen tai muunlaisen tuntemuksen? Toista sama kuin edellä, salli tunne, toivota tervetulleeksi. Havainnoi jälleen, mitä huomaat kehossasi. Voit jatkaa näin, kunnes olotilasi on hyvä ja/tai vastaan on tullut sopiva myönteinen tunne.


Mitä hyötyjä tunteiden sallimisesta on?

Tunnetyöskentely tuo usein tullessaan vapauttavia oivalluksia ja uusia ulottuvuuksia, kun tunteet eivät pelota, laukaise hallitsemattomia reaktioita, eikä niihin jää jumiin. Tunnejoustavuus kasvaa.

Kun kehoon ja omaan minään tutustuu tunteiden sallimisen kautta, saa sivutuotteena terveydellisiä bonuksia, kuten kirjoittaja, jonka verenpaine aleni. Aiemmin vaivanneet alati kipeät hartiat ovat olleet jo vuosia rennot.

Sen sijaan, että tunnetyöskentely olisi voimia vievää, se lisää mielenrauhaa, tilaa ja energiaa sekä avaa inspiroivan polun laajaan potentiaaliimme ihmisinä. Se tuo myös kasvavaa sovinnollisuutta, jota Ollila ehdottaa ihmisenä kehittymisen mittariksi.















 

marja(at)marjakoivisto.fi
www.marjakoivisto.fi
Marja on Menestyksen Strategiat-ohjelman 2014-2015 osallistuja
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti