"Miten korona on vaikuttanut, onkos teillä EMBA-opiskelijoita riittänyt?"

Otsikon kysymyspari on esitetty minulle kuluvana vuotena monta kertaa. Tuntuu että korona-tiedusteluista on tullut osa työelämän small talkkia. Ja aikamoinen vuosihan tämä on ollut. Arvelin keväällä että korona tekee digiloikasta kolmiloikan. Niin siinä pitkälti kävi. Hybriditoteutusten edellyttämän kaluston lisäksi myös niiden käyttöön tarvittavan osaamisen määrä on karttunut huimasti.

Verkkopedagogiikan ja toteutustekniikan lisäksi korona on vaikuttanut EMBA-koulutuksen sisältöihin. Kuluvana vuotena on syvennytty johtamisen erityishaasteisiin koronan aikaan, digimarkkinointiin, kriisiviestintään jne. Koronaan kytkeytyvät johtamisen ja liiketoiminnan haasteet ovat näkyneet myös EMBA-lopputöiden ja kurssihankkeiden aiheissa. 

Korona haastoi ja työllisti meitä koulutuksen järjestäjiä rajusti. Toisaalta aikaa vapautui esimerkiksi työmatkustamisen vähentyessä. Päätimme myös satsata tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Käynnistimme Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksen kanssa johtajan oppimiseen pureutuvan laajan tutkimushankkeen. Tästä tulette kuulemaan tulevien blogien muodossa varmasti lisää. 

No mitä seuraavaksi? Osa katsoo että mikään ei palaa ennalleen ja koronan jälkeinen aika tulee olemaan uusi normaali. Toiset puolestaan odottavat tunnelman vapautuvan ihmisen päästessä taas kohtamaan toisiaan, ennakoiden uuden iloisen 20-luvun koittavan. EMBA-koulutuksen osalta näen piirteitä molemmista kehityskuluista. Blended learning digi-näkökulmineen on tullut jäädäkseen. Toisaalta ihmisten live-kohtaamiset ovat yhteisöllisen oppimisen ja verkostoitumisen näkökulmasta lähes korvaamattomia. Niillekin on taatusti tilausta kunhan korona saadaan hallintaan.

Ai niin, se kysymys että onkos opiskelijoita riittänyt? On riittänyt. Koronavuotena 2020 EMBA-ohjelmassa aloitti ennätysmäärä opiskelijoita, peräti 58! Moinen määrä EMBA-kehittymisinvestointeja viestii siitä, että jatkuva oppiminen ja uusiutuminen on kenties olennaisempaa kuin koskaan.

kotitoimistolta,

Pasi Aaltola

EMBA-ohjelman johtaja
pasi.aaltola(at)jyu.fi

https://www.linkedin.com/in/pasiaaltola/ 

emba.jyu.fi

Löydätkö sen oikean?

Kokeneen liikkeenjohdon MBA-ohjelmia on maailmanlaajuisesti tuhansia. Myös Suomessa tarjontaa on runsaasti, joten jokainen itsensä ja johtamisensa kehittämisestä kiinnostunut, löytää varmasti omiin tarpeisiinsa sopivan koulutusmuodon. Tämä on tärkeää, sillä Executive MBA:n suorittaminen erityisesti työn ohella ei ole mikään pikku juttu. Eri koulutustarjoajien vertailu saattaa kuitenkin tuntua hieman hankalalta, sillä jokaisella ohjelmalla on omat tunnuspiirteensä ja painotuksensa. 

Millainen sitten on Jyväskylän yliopiston Executive MBA-ohjelma, lyhyemmin sanottuna JYU EMBA käytännön tasolla?

 
Modulaarinen rakenne kasvattaa verkostojasi

JYU EMBA-opintojen rakenne on modulaarinen, mikä mahdollistaa opintokokonaisuuden rakentamisen omista ja organisaation lähtökohdista. Kaikille yhteisiä johtamisohjelmia on vain kaksi, muut ohjelmat jokainen valitsee opintosuunnitelmaansa oman kiinnostuksen tai kehittämiskohteiden mukaisesti.

Tämä tarkoittaa samalla sitä, että opintojen aikana muodostuu melkoisia asiantuntijaverkostoja - jokaisessa johtamisohjelmassa kun on oma opiskelijaporukkansa kaikkiaan n. 150 opiskelijastamme. Uusien johtaja-/asiantuntijakollegojen kanssa tullaan opintojen aikana tutuiksi: toisista saattaa tulla asiakkaita, toisista jopa ystäviä - joka tapauksessa ympärillesi kehittyy laaja verkosto eri alojen asiantuntijoita, joita voit hyödyntää ammatillisena sparrausresurssina opintojen jälkeenkin.

kuva vuodelta 2018

 

Opinnot joustavat työ- ja elämäntilanteesi mukaan

JYU EMBA on aidosti hyvin joustava. Opinnot etenevät yksilöllisen opintosuunnitelman mukaan, kuitenkin niin että opintosuunnitelma on joustavasti muutettavissa niin sisältöjen kuin aikataulujen osalta koko opintojen ajan. Voihan olla, vastuualueesi laajenevat opintojen aikana ja tarvitsetkin enemmän vaikkapa talousosaamista kuin olit alun perin suunnitellut. 

Mikäli työkiireet välillä painavat, voit hyvin keskittyä itsenäiseen opiskeluun tai siirtää opintoja muuhun, kiireettömämpään ajankohtaan. Jos taas tuntuu, että tahti voisi välillä olla rivakampikin, on myös se mahdollista. Suoritusvauhti on siis helposti säädettävissä ja sekin on aidosti yksilöllinen. Keskimääräinen opintoaika on n. 2,5-3 vuotta, mutta tarvittaessa opintoaika joustaa viiteen vuoteen.

Osallistujat eri puolelta Suomea, eri toimialat laajasti edustettuna

JYU EMBA on valtakunnallinen, koko Suomen johtamisohjelma. EMBA-opiskelijat saapuvat laajasti eri puolelta Suomea, joskin noin puolet opiskelijoistamme on pääkaupunkiseudulta. Teemoitetut lähikoulutuspäivät ovat yleensä 2-päiväisiä arkipäiviä ja ne järjestetään kokoushotelleissa pääosin eteläisen Suomen alueella (Helsinki, Vantaa, Tampere), hyvien kulkuyhteyksien varrella. Opinnot sisältävät myös etä- ja verkko-opintoja. 

Korkeatasoiset kouluttajat liike-elämästä ja korkeakouluista

JYU EMBA-ohjelma toteutetaan laajan asiantuntijaverkoston kanssa. Asiantuntijoina johtamisohjelmissa ovat korkeakoulujen ja liike-elämän pätevimmät ajattelijat. Merkittävimmät asiantuntijat ohjelmissamme ovat kuitenkin itse osallistujat - koulutus rakentuu aitoon vuorovaikutukseen ja yhdessä pohtimiseen. 

Opintojen pääkielenä on suomi, mutta halutessa opintoihin saa mukaan kansainvälistä näkökulmaa valinnaisilla ohjelmilla tai lukemistoilla.

Kansainväliset akkreditoinnit laadun takeena

JYU EMBA-ohjelmalla on kolme kansainvälistä akkreditointia, AMBA (Association of MBAs), AACSB ja uusimpana BGA-akkreditointi. Kansainväliset laatuleimat takaavat sen, että EMBA-opiskelijamme saavat maailmalla huipputasoiseksi tunnustettua johtamiskoulutusta. On tärkeää, että laadunvarmistus ei ole pelkästään omissa käsissämme, vaan saamme siihen myös ulkopuolista, säännöllistä ja kriittistäkin näkemystä.

Akkreditoinnit edellyttävät myös jatkuvaa sisältöjen ja toimintatapojen kehittämistä. Teemmekin päivittäin töitä laadun ylläpitämiseksi, asiakkaittemme tyytyväisyyden takaamiseksi sekä uusien, innovatiivisten toimintamallien löytämiseksi.
 

Jos kiinnostuit, tervetuloa tutustumaan tarkemmin JYU EMBA-verkkoinfoon  tiistaina 8.12.2020 klo 08.30-09.30.

sirpa.koponen(at)jyu.fi

koulutuspäällikkö

JYU EMBA

Millainen on hyvä johtaja?

Katselin jokin aika sitten johtamisen asiantuntijan, BCG:n Roselinde Torresin, TED-esitystä aiheesta ”What it takes to be a great leader”

Ja kysymys siis kuuluu: ”Millainen on tämän ajan hyvä johtaja?” Ok, myönnetään, kysymys tuntuu jotenkin ikuiselta ja kuluneeltakin. Siitä huolimatta kysymys on äärimmäisen merkittävä, kun ajatellaan ihmisten hyvinvointia ja pärjäämistä erilaisissa yhteisöissä, yrityksissä, organisaatioissa ja yhteiskunnassa… koko maailmassa! Esimiehellä ja johtajalla on merkittävä rooli vaikuttaessaan yhteisöjen dynamiikkaan, ilmapiiriin, kulttuuriin ja sitä kautta yrityksen tai organisaation menestykseen.

Torres ei äänestä kaikkitietävien ja käskyjä jakavien supersankarijohtajien puolesta tämän päivän johtajina. Hyvä. Sen sijaan Torres peräänkuuluttaa tulevaisuuteen orientoitumista sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä muutoksia. Myös laajat ja monipuoliset verkostot ovat äärimmäisen tärkeitä.

Torres sanoo myös, että hyvällä johtajalla on rohkeutta tehdä asioita eri tavalla. Hyvä johtaja uskoo omaan visioonsa ja ideoihinsa, vaikka kaikki muut eivät niitä allekirjoittaisikaan. Ok.

Melkein itsestään selvästi Torresin näkemyksistä on helppo olla yhtä mieltä. Mutta mitä noiden hyvän johtajan ominaisuuksien taustalla itse asiassa on? Milloin tuollaiset johtajan ominaisuudet ovat mahdollisia? Voisiko perustavaa laatua oleva kysymys ollakin, miksi ihmisestä ylipäätään tulee esimies tai johtaja?

Johtaminen ja esimiestyö ovat omia osaamisalueitaan ja ne vaativat erityisosaamista. Se, että ihminen on erinomainen kirurgi, tutkija tai putkimies, ei tee hänestä automaattisesti erinomaista johtajaa. Se, että ihminen haluaa olla johtaja ja käyttää valtaa, ei tee hänestä välttämättä hyvää esimiestä. Ja vielä, jos ihmisestä tulee johtaja vastoin omaa tahtoaan, lopputulos on harvoin erityisen hyvä.

Entäpä, jos johtajuuden taustamotiivina olisikin yksinkertaisesti aito halu tuottaa toisille ihmisille ja ympäristölle hyvää ja hyvinvointia? Hyvää ja hyvinvointia voitaisiin synnyttää esimerkiksi menestyvällä bisneksellä tai muuten tärkeällä, merkityksellisellä ja inspiroivalla toiminnalla organisaatiosta riippuen.

Voisiko olla, että aito halua tuottaa hyvinvointia tekisi johtamisesta luonnostaan rehellistä ja avointa? Samalla yhteistyö, toisen huomioonottaminen, luottamus ja tehtävien jakaminen olisivat lähes itsestään selviä. Ehkäpä missio ja visio muodostuisivat helpommin yhteisiksi ja strategiatyöstä voisi tulla aidosti yhteisön yhteinen prosessi.

Millainen on hyvä johtaja? Pitäisikö meidän mieluummin kysyä, miksi haluat olla hyvä johtaja? On ihmisiä, joiden ei toivoisi päätyvän johtajiksi. Ja sitten on ihmisiä, jotka melko varmasti menestyisivät erinomaisesti johtajina luoden ympäristöönsä hyvää ja hyvinvointia. Onnekkaita ovat yhteisöt, joissa johtajuus kohtaa hyvän johtajan.

"Yksinkertaiset itsekkäät ihmiset ajattelevat vain itseään, ja seuraukset ovat kielteiset. Viisaat itsekkäät ihmiset ajattelevat ja auttavat muita mahdollisimman paljon ja sen seurauksena hyötyvät myös itse."  -Dalai-lama

 









markku.laajala(at)jyu.fi
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja

Johtajuus ja yhteisödynamiikka -ohjelman kouluttaja





Kohtaamisten kautta

Matkaani tarttui kirjastosta kirja, jossa teemana on ihmisten kohtaamisten kautta syntyneiden ideavirtojen ymmärtäminen. Johtuuko tästä vai onko sattumaa, mutta erilaisiin kohtaamisiin liittyneitä ilmiöitä on tullut vastaan monissa yhteyksissä. Viimeisin ja tämän kirjoituksen innoittaja on uusien Executive MBA-opiskelijoiden starttikurssin kirjoitukset, joissa he asemoivat itseään ja tavoitteitaan tulevalle EMBA-opintomatkalle.

Laaja toimialojen kirjo rikastuttavana tekijänä

Ensimmäinen esiin noussut aihe oli aloittaneiden opiskelijoiden taustan moninaisuus, mikä nousi näkökulmana esiin odotuksia nostavana tekijänä. Kuten tavallisesti, on myös tällä kertaa aloittavien taustan kirjo hyvin lavea niin toimialojen kuin tehtäväkenttienkin osalta. Toisaalta osalla myös oma tähänastinen matka on sisältänyt mielenkiintoisia käänteitä. 

Kokeneen liikkeenjohdon koulutukset tuovat parhaimmillaan juuri tällaisen osaavan ja heterogeenisen ryhmän yhteen, mikä puolestaan mahdollistaa hyvin rikkaan ideavirran synnyn. Hyvänä esimerkkinä eräs viime vuoden kurssiryhmän opiskelija laittoi minulle viestin, että jos joskus referenssiä kaipaan, niin seitsemän kurssikaverin kanssa tullut tehtyä uutta liiketoimintaa. 

EMBA-opintojen räätälöintiin uusia ulottuvuuksia 

Toinen nostoni on oman opintopolun tavoitteellisuuden räätälöiminen juuri omaan tarpeeseen. Tämä voisi ensi silmäyksellä näyttää hyvin itsenäiseltä ja jopa yksinäiseltä pohdinnalta. Jos kuitenkin ottaa tähän kohtaan linkin edelliseen, voi kurssiryhmän arvo nousta odottamattomiin korkeuksiin. 

Vaikka tavoitteet asetetaan palvelemaan omaa tarkoitusta, voi niihin löytyi uusia ja yllättäviä tapoja uusien kontaktien kautta: olisiko tuolla toimialalla jotain erityisen kiinnostavaa tarkkailtavaa tai tuo kurssikaveri on tehnyt aiemmin sellaisen hankkeen, johon itse olen ryhtymässä. Taas osaavan ja heterogeenisen ryhmän kesken on mahdollista luoda jotain uutta.  

Henkilökohtaisen uusiutumisen maksimointi

Koska kaikessa pitää olla se kolme pointtia, niin tietenkin myös tässä on. Kolmanneksi valikoitui edellisestä tulleen aasinsillan kautta henkilökohtainen uusiutuminen. Vanha sanonta toteaa, ettei pyörää aina kannata keksiä uudelleen ja se on erinomainen ohjenuora tässäkin. Tiede ja taide, sosiaaliset järjestelmät sekä kaikki muukin yhteiskunnallinen kehitys on pitkälti rakentunut aina olemassa olevan päälle. Isoimmat hypyt ovat kuitenkin saavutettavissa silloin kuin voidaan löytää eri lähtökohdista käynnistyvä prosessi, jonkinlainen paradigman muutos. 

Kuten kahdessa edellisessäkin kohdassa, jälleen tässäkin kokenut ja monipuolisella historialla marinoitu ryhmä pystyy tarjoamaan näitä paradigman muutoksen mahdollistavia hyppyjä, jos niille osaa vain antautua. Mikäänhän ei tapahdu itsestään ja ilman syytä, vaan kaikkeen tarvitsee aina tehdä ponnisteluja. 

Jos palaan lopuksi vielä siihen kirjaan, niin kohtaamisten määrällä oli merkitystä, mutta erityisesti niiden laadulla. Ollaan avoimia uusille ajatuksille ja käytetään kohtaamiset hyväksi! 

jani.kurhinen(at)jyu.fi
koulutuspäällikkö, JYU Executive MBA

Uuden strategisen ajattelun aika - 2020

Strateginen johtaminen voi olla suoraviivaista, joskus jopa melkein helppoa, valituissa puitteissa etenemistä. Perusasetelmassa strateginen johtaminen on ankaraa tekemistä, jopa toistamista. Tietysti vastaan tulee jatkuvasti myös uusia ratkottavia asioita, mutta silti toimitaan joissakin varsin selkeissä puitteissa. Tämä kuuluukin asiaan, menestyvän organisaation toiminnan ohjaaminen täytyy olla johdonmukaista. Haasteellinen on sellainen johtaja ja/tai johtoryhmä, jonka kyky luoda uusia linjauksia ylittää reilusti organisaation aidot mahdollisuudet muuttua ja vastata esille nostettuihin uusiin avauksiin. 

Mistä ajattelun ja johtamisen puitteet tulevat? Toiminta on aina jatkoa johonkin - eilen ajateltiin ja toimittiin tietyllä tavalla, ehkä jopa vuosia sitten luotiin maailman hahmotuksen ja toiminnan raamit, joiden sisällä on edetty ja pärjätty, jopa menestytty. Mutta kyllä puitteita tulee myös muista lähteistä kuin tallatusta kokemuspolusta. Joskus toimialalla on tietyt varsin vakiintuneet tavat ratkoa asioita, tai ehkäpä alan johtava organisaatio luo muille mallin mitä strateginen ajattelu ja toiminta tässä ympäristössä oikein on.

Luonnollisesti strategisen johtamisen perusvaatimustaso on raju. Sanon, että strateginen johtaminen on helppoa, tietäen, että vertauskuvallisesti voisin myös sanoa, että yli 70 metrin keihäskaaren heittäminen on suoraviivaista, melkein helppoa. Eli tietysti strategisen johtamisen vaatimustaso on aina kova, täytyy tietää syvästi oma organisaatio, toimiala, markkinat lähellä ja kaukana ja monet muut asiat. Ja ennen kaikkea täytyy olla kyky luoda luottamusta, energiaa ja sitä kautta omata kyky johtaa omaa organisaatiota. Samalla pitää pystyä olemaan taitavasti mukana moninaisissa toiminnan kannalta keskeisissä verkostoissa.

Mutta väistämättä näyttää siltä, että olemme nyt ihan erityisessä maailmantilanteessa, jossa monet asiat voidaan ja täytyy ajatella uusiksi. BBC:n uutiskanavalla pyörii lyhyt nauhoitus, jossa eri puolilta maailmaa asioita seuraavat ja analysoivat toimittajat kommentoivat nykyistä tilannetta. Nauhoituksen päätteeksi kokenut toimittaja sanoo, että käsillä saattaa olla aikamme kaikkein aikojen suurin tapahtuma. Kaikki näemme, että käsillä on huikea koko maailmaa koskeva myllerrys, jonka mittaluokkaa, kestoa ja vaikutuksia on varmasti arvioitava vielä vuosia.

Tämä asetelma väistämättä laittaa myös strategisen johtamisen vaativaan tilanteeseen. Huolella ajatellut puitteet ja raamit eivät välttämättä enää riitä vastaamaan tämän ajan kysymyksiin. Myllerrys tuo monille uusia mahdollisuuksia ja haasteita. Organisaatioiden strategisella johdolla täytyy olla kyky ajatella koko ajan uusiksi. 

Tämän uuden myllerryksen vaikutukset oman organisaation toimintaan on pystyttävä hahmottamaan mahdollisimman nopeasti ja oivaltavasti. Samalla täytyy koko ajan hahmottaa organisaation aidot mahdollisuudet muuttua ja kuinka organisaation muutosvalmiuksia koko ajan vahvistetaan.

Yliopistollisena johtamiskouluttajana haluamme olla vahvasti mukana vastaamassa ajan vaatimiin ajattelun virittämisen haasteisiin. Oli ilo huomata kuinka vahvasti JYU EMBA-alumnit, EMBA-opiskelijat ja myös EMBA-opintoja suunnittelevat olivat mukana kevään ajattelua rikastavissa avoimissa Zoom-seminaareissa, kuten esimerkiksi toukokuun seminaareissa, joiden teemana olivat:

1. Business in the Age of Covid: How to Adapt Your Sales and Marketing, asiantuntijana Neal Schaffer. Neal on maailmalla tunnettu sosiaalisen median vaikuttavuuden ja digitaalisen markkinoinnin asiantuntija, kirjailija ja puhuja.

2. Johtajuutta koronan aikaan, asiantuntijoina Hanne-Leona Luomajoki Pro Synthesis Oy ja Sirpa Koponen JYU EMBA. 

Näitä avoimia Zoom-tapahtumia jatketaan syksyllä 2020. Syyskuun webinaarin asiantuntijana on CEO, johtajuusviestinnän valmentaja Jukka Saksi, Johtaja on Media! Webinaarin teema liittyy arvoihin johtamisessa, kuinka arvoja hyödynnetään johtamis- ja asiantuntijatyössä. Tulevista tapahtumista saat tietoa nettisivuiltamme emba.jyu.fi ja myös Twitteristä, joten laita seurantaan #jyuEMBA.

Johdon MBA koulutuksen tarjoajana keskeinen panoksemme uuden ajattelun virittämiseen tapahtuu vahvasti EMBA-johtamisohjelmissa, jotka toteutetaan eri puolilla Suomea. 

Ajattelun virittämisessä pidän keskeisenä sitä, että jo vuosien ajan meillä on ollut mahdollisuus saada maan parhaat osaajat mukaan eri johtamisteemojen alustajiksi. He tulevat eri taustoista, yliopistoista ja myös monista muista eturivin organisaatioista.  Heillä on kyky löytää maailman myllerryksestä oleellinen ja nostaa esille ajattelumalleja ja viitekehyksiä, jotka ovat erityisen käyttökelpoisia eri organisaatioiden strategisessa johtamisessa. Vahva ohjelma strategisen ajattelun maailmassa on lokakuussa käynnistyvä Menestyksen Strategiat.

Samalla täytyy korostaa, että EMBA-ohjelmissa tärkeitä ajattelun virittäjiä ovat myös osallistujat. Pätevät ihmiset eri puolelta Suomea ja eri organisaatioista ovat paras mahdollinen ajatushautomo. Olen erityisen iloinen, että tämän myllerryksen keskellä moni on ottanut kehittymisen ja kehittämisen vahvasti ohjelmaansa. Tästä osoituksena saimme kevään päätteeksi ennätysmäärän EMBA-hakijoita http://jyuemba.blog.jyu.fi/2020/06/ennatysmaara-hakijoita-jyvaskylan.html

Toivotan kaikille aurinkoista elokuuta 2020 ja erinomaista uuden kauden alkua. Tervetuloa mukaan syksyn tapahtumiin ja EMBA-ohjelmiin!

Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education

ari.manninen(at)jyu.fi
emba.jyu.fi

Löydä Menestyksen Strategiat!

Merkittävänä osana Jyväskylän yliopiston Executive MBA –ohjelmaa Menestyksen Strategiat -ohjelma on aikamoinen kokonaisuus. Ohjelmassa haetaan nimensä mukaisesti menestyksen avaimia omaan johtamiseen ja organisaation toimintaan. 

Lokakuusta toukokuuhun asti kestävän rupeaman aikana syvennytään johtamisen tärkeimpiin osa-alueisiin: strategiaan, talouteen, markkinointiin, itsensä johtamiseen, hr-juridiikkaan, johtamisviestintään- ja vuorovaikutukseen, digitalisaatioon, tiedolla johtamiseen jne. Lähijaksojen ja kirjallisuuden anti viedään oman organisaation käytäntöön soveltavien tehtävien ja lopputyön avulla.

Mikä sitten on merkityksellisintä Menestyksen Strategioissa asiasisältöjen lisäksi? Vastaus on selkeä: osallistujat ja koko lukuvuoden ajan yhdessä työskentelevä huikea ryhmä! Vaikka ryhmä on suuri (yli 40 osallistujaa), kevääseen mennessä vuoden aikana koetut ja eletyt yhteiset kokemukset muodostavat Menestyksen Strategiat -ryhmästä aivan erityisen yhteisön. 

Kokemus samaan Menestyksen Strategiat -ryhmään kulumisesta kantaa koko EMBA-opintojen ajan ja myös niiden jälkeen. Menestyksen Strategioiden aikana syntyy liiketoiminnan kannalta merkittäviä verkostoja ja lujia ystävyyssuhteita.

”Ryhmän monimuotoisuus on rikkautta. Ryhmäläisten kesken syntyy yhteistyötä ja verkostoitumista.”

Menestyksen Strategiat nro 43 käynnistyy 21. – 23.10.2020 Jyväskylässä.
Ilmoittaudu ja lähde mukaan matkaan löytämään menestyksen avaimia!

Markku Laajala
Menestyksen Strategiat -ohjelman johtaja
markku.laajala(at)jyu.fi
emba.jyu.fi 

Simulaatiosta oppia elämään - Johtajan oman vireystilan tunnistamisen merkitys

Muistan pelanneeni joskus nuoruudessani videopeliä nimeltä Sims. Varmasti moni muukin muistaa kyseisen pelin. Pelin idea on hyvin yksinkertainen: siinä pyritään simuloimaan ihmiselämää. Luo hahmo, rakenna talo, hanki työpaikka, etene uralla ja mikä tärkeintä, seuraa jatkuvasti, että hahmosi voi hyvin. Pelissä hahmon energiatasoja seurataan ruudussa näkyvien ”energia- ja vireyspalkkien” avulla ja mikäli et onnistu huolehtimaan hahmosi hyvinvoinnista, peli alkaa mennä pikkuhiljaa pieleen. Kun energiatasot laskevat liikaa, hahmosi ei enää jaksa puhua muiden hahmojen kanssa, siitä tulee aggressiivinen ja riittävän pitkään jatkunut hahmoosi kohdistuva kuormitus saattaa johtaa esimerkiksi työpaikan menetykseen.

No, tuohan on kaikki vain peliä. Ajanvietettä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että edellä kuvatun simulaatiopelin luojat ovat ymmärtäneet yhden tärkeän asian, nimittäin hahmon hyvinvointi on pelin tärkein asia. Talon rakentaminen ja suunnittelu sekä työuraan keskittyminen saattaa olla hauskaa, mutta suurin osa ajasta menee kuitenkin hahmon energiatasojen seurantaan. Sama toistuu myös muissa vastaavissa simulaatio- ja roolipeleissä ja itse asiassa lähes kaikissa videopeleissä. Oman hahmon vahvistaminen on kaikki kaikessa. Jos energiatasot laskee liikaa, pelissä ei pärjää.

Palataan hetkeksi reaalimaailmaan. Kun luen uutisia siitä, kuinka työikäisten stressi lisääntyy jatkuvasti ja mielenterveysongelmat ovat yleisin syy sairauspoissaoloihin, kysyn itseltäni: miksi ymmärrämme keksityn hahmon hyvinvoinnin tärkeyden ja olemme valmiita panostamaan siihen useita tunteja päivässä, mutta laiminlyömme niin helposti oman henkisen ja fyysisen hyvinvointimme kehittämisen? Varsinkin johtotehtävissä työskentelevät kohtaavat työssään jatkuvasti useita kuormittavia tehtäviä, joiden kohtaaminen vaatii ”ison palkin” energiaa, jotta tehtävistä selviää ja henkinen hyvinvointi pysyisi tasapainossa. Jos palkki on punaisella, tehtäviä ei tulisi vastaanottaa ainakaan yksin, koska vaarana on, että energia loppuu kesken. Samoin käy, jos palkin koko on liian pieni tehtävien vaativuuteen nähden.

Energiapalkkien täyttäminen videopelissä, kuten Simsissä, on luonnollisesti helppoa. Tiedät, että nukkuminen, liikunta ja puhuminen muille hahmoille nostaa energiatasoja, näet sen ruudulta, kun energiamäärä konkreettisesti nousee. Eihän samaa voi soveltaa oikeassa elämässä, koska vaikutukset ovat näkymättömiä, eikö niin? Pysähdyn miettimään. Elämme datayhteiskunnassa, jossa tietoa on saatavilla ihan kaikesta ja oman kehon ja mielen hyvinvoinnin mittaamiseen on tullut valtavasti uusia teknologioita ja mahdollisuuksia ja vielä kohtuuhintaan. 

Minulle on tehty viimeisen kahden vuoden aikana yhteensä kolme Firstbeat -mittausta ja kaksi muuta hyvinvointikartoitusta. Lisäksi kädessäni on kello, joka mittaa sykettäni ja seuraa vireystilaani koko päivän sekä mittaa unen laatua yöllä. Jos kello ei sovi tyyliin, voisin tilata esimerkiksi sormuksen vastaavaan tarkoitukseen. Oman energiapalkkini näen siis tietokoneen tai puhelimen ruudulta aina niin halutessani.

Mittaukset antavat hyvää tietoa oman käyttäytymisen vaikutuksesta energiatasoon sekä vireystilaan. Minä esimerkiksi tiedän mittausten perusteella, että palaudun kun tiskaan astioita. En olisi koskaan osannut ajatella innostuvani tiskaamisesta, mutta nykyään hoidan perheen tiskivuorot mielelläni. Tiedän myös, että vireystilani on korkeimmillaan aamuherätyksestä kello 12 saakka ja alimmillaan iltapäivästä. Illalla seitsemästä eteenpäin vireystilani on jälleen hyvä. 

On paljon helpompi kohdata haastavat, ajattelua vaativat tehtävät vireystilan ollessa korkealla ja suunnitella vähemmän aivokapasiteettiä vaativat tehtävät niihin hetkiin, kun tietää ettei ole välttämättä vahvimmillaan. Uskokaa tai älkää, palaverien ajankohtiinkin voi vaikuttaa ja sillä voi olla suuri merkitys! Lisäksi pyrin itse lopettamaan tehtävät hyvissä ajoin iltapäivällä ja jos jotain akuuttia jää kesken, saatan asiat loppuun illalla vireystilani ollessa taas korkealla. Vähemmän akuutit asiat jätän suosiolla seuraavaan aamuun.

Tietenkään mittaukset eivät kerro kaikkea ja ovat parhaassa tapauksessakin vain suuntaa antavia. Lisäksi aina ei luonnollisesti voi vaikuttaa kaikkien työtehtävien ajankohtaan, mutta silti datan perusteella voi tehdä pieniä päätöksiä, jotka auttavat jaksamaan stressaavassa ympäristössä. Teknologia ei poista stressin tuomia haasteita, mutta sen hyödyntäminen on yksi työkalu muiden joukossa töistä selviytymiseen ja palautumisen tehostamiseen.

Liian usein yliarvioimme omien energiavarojen suuruuden, koska haluamme näyttää olevamme pystyviä ja vahvoja. Emme halua tuottaa pettymystä. Vertaamme lisäksi suoritustamme muihin: jos Pasikin jaksaa tai Jaana, niin miksi minä en muka jaksaisi? On kuitenkin muistettava, että energiavarat ovat aina yksilöllisiä. Jos tunnistat oman energiavarastosi riittävyyden, osaat asettaa rajat omalle jaksamiselle ja tiedät, milloin sinun on pyydettävä apua. Ja se jos jokin on todella tärkeä taito myös johtajan omata, johtaminen nimittäin on kaikkea muuta kuin yksilölaji. Johtaja tarvitsee aina menestyäkseen myös oman työyhteisön tuen.

Lopuksi haluan jakaa vielä yhden opin, minkä olen oppinut videopeleistä: mitä tyhjemmäksi energiapalkin päästää, sitä hitaammin se täyttyy uudelleen. Tämän vuoksi hyvinvointiin panostaminen on tärkeää jo ennen kuin palkki on punaisen puolella. Mutta hyvä uutinen on se, että punaisestakin on mahdollista päästä takaisin vihreälle. Silloin kuitenkin on ymmärrettävä, että se ei tapahdu sormia napsauttamalla vaan vaatii aidosti aikaa ja myös muiden tukea.

Kari Kalmukoski
Talousjohtaja, Admicom Oyj
Menestyksen Strategiat 2019-2020 –ohjelman osallistuja

Ennätysmäärä hakijoita Jyväskylän yliopiston Executive MBA-ohjelmaan

Kevään hakijamäärä Jyväskylän yliopiston Executive MBA-ohjelmaan kasvoi edellisvuodesta huikeat 70 %! Ohjelmaan valitut, uudet EMBA-opiskelijat muodostavat edustavan ja monipuolisen kokeneiden johtamisosaajien ryhmän, jossa osallistujia on sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta, monelta eri toimialalta ja eri puolilta Suomea. 

Vankkaa kokemusta

Jyväskylän yliopiston Executive MBA -ohjelmaan haki kesäkuun haussa ennätysmäärä osaamisensa kehittämisestä kiinnostuneita johtajia. Ohjelmaan haku on neljä kertaa vuodessa (seuraava haku syyskuussa). JYU EMBA on kansainvälisesti akkreditoitu (AMBA, AACSB, BGA) kokeneen liikkeenjohdon ohjelma. Ohjelmaan valituilta löytyykin johtamiskokemusta keskimäärin 12 vuotta monipuolisesti eri aloilta. Heidän keski-ikänsä on 43 vuotta.

Valtakunnallinen kokoonpano

JYU Executive MBA on koko Suomen johtamiskoulutusohjelma. Tämä näkyy hienosti ryhmän kokoonpanossa. Selkeä enemmistö (44 %) ohjelmaan valituista tulee Uudeltamaalta, seuraavaksi eniten osallistujia on Keski-Suomesta (14 %) ja Pirkanmaalta (14 %). Lisäksi osallistujia on Etelä-Savosta, Etelä-Pohjanmaalta, Satakunnasta, Varsinais-Suomesta, Kanta-Hämeestä ja Lapista.

Useat toimialat monipuolisesti edustettuina

Ohjelmaan valitut uudet EMBA-opiskelijat edustavat monia eri aloja, mm. tukku- ja vähittäiskauppa, ICT-palvelut ja konsultointi, rahoitus- ja vakuutus, sote-palvelut, teollisuus, energia- ja vesi sekä koulutus.

Miksi JYU EMBA-ohjelma?

Hakemuksista ja hakijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousi esiin, että EMBA-ohjelmamme joustavuus ja modulaarisuus sekä mahdollisuus suunnitella itselle sopiva EMBA-opintokokonaisuus sisältöineen ja aikatauluineen, olivat kriteerejä, joiden takia haku kohdistui JYU EMBA-ohjelmaan. Lisäksi mahdollisuus suorittaa opinnot pääosin suomenkielellä ja että toteutamme lähijaksoja myös muualla kuin Jyväskylässä, kuten pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, vaikuttivat hakupäätökseen.

Osa hakijoista  oli jo suorittanut yksittäisiä, kaikille avoimia EMBA-johtamisohjelmiamme ja kokemansa perusteella halusivat ehdottomasti myös jatkaa EMBA-ohjelmakokonaisuuteen. Lisäksi suurimmalta osalta löytyi taustalta EMBA-opintojamme suositellut esimies, kollega tai tuttava. Suurkiitos suositteluista kaikille EMBA-alumneillemme!

Lämpimästi tervetuloa uudet EMBA-opiskelijamme – matka paremmaksi johtajaksi voi alkaa!

sirpa.koponen(at)jyu.fi

koulutuspäällikkö, JYU EMBA

emba.jyu.fi

Korona tekee digiloikasta kolmiloikan

Jyväskylän yliopisto siirtyi etätyö- ja verkko-opetusmoodiin näin jälkikäteen arvioituna hämmästyttävän nopeasti, käytännössä yhden viikonvaihteen aikana. Myös meneillään olevat kevään EMBA-kurssit jatketaan loppuun verkko-opetuksen menetelmin. Henkilökohtainen opintojen ohjaus ja muut kohtaamiset hoidetaan puhelin- ja verkkoyhteyksin. Avance-johtamiskoulutuksen EMBA-tiimi työskentelee kotitoimistoiltaan, josta tätäkin blogia kirjoitan.

Uskon että asiat eivät palaa täysin ennalleen tämän poikkeuksellisen tilanteen jälkeen. Montaa asiaa tullaan arvioimaan uudelleen niin maailmantalouden ja yhteiskuntien, kuin organisaatioiden toiminnan ja henkilökohtaisenkin elämän tasoilla. 

Jo nyt on selvää, että työskentely digitaalisin välinein ottaa monta harppausta eteenpäin. Se asia ei sinänsä ole uusi. Esimerkiksi EMBA-koulutuksen teemoissa ja sisällöissä digitaalisuus on ollut jo pitkään vahvasti esillä. Myös toiminnan muotoina se on ollut arkea. Verkkokursseja toteutaan ja jokaiseen EMBA-kurssimoduulin osaksi on jo aiemmin integroitu jokin digitaalisen oppimisen muoto. Myös EMBA-ohjelman modulaarinen rakenne ja lukuisat valinnaiset itsenäiset oppimistehtävät helpottavat reagointiamme tähän tilanteeseen.

Pari vuotta sitten silloinen päätös siirtyä EMBA-koulutuksessa vähitellen blended learning -malliin tuntui haasteelta. Ei tunnu enää. Koronasta muodostui musta joutsen, yllättävä muutosilmiö joka pakottaa toimimaan. Työskentelystä digivälinein tuli arkea parissa päivässä. 

Toteutimme ensimmäisen EMBA live-seminaarin ZOOM-kokousalustalla kahden päivän valmistelulla. Kyseessä ei ollut vain luentojen striimaaminen verkkoon, vaan pyrkimys rikastavaan vuorovaikutukseen ja yhteiseen ajatuksen liikkeeseen yli 40 osallistujan EMBA-ryhmän kanssa. Opimme päivässä kaikki paljon, niin teemana olleesta muutosjohtamisesta ja varsinkin siitä digitaalisesta työskentelystä.

Koronavirus vaatii voimakkaita ennakoivia toimia. Kyseessä ovat isot asiat, niin ihmisten terveyden kuin toimeentulonkin osalta. Voimia ja viisautta kaikille tässä haastavassa tilanteessa.  Teemme kaikkemme, että järjestelyt EMBA-koulutuksen osalta olisivat mahdollisimman sujuvia näinä erikoisina aikoina. 

Pasi Aaltola

johtaja, EMBA-koulutus

pasi.aaltola(at)jyu.fi

emba.jyu.fi

Uusi vuosi, uudet kujeet (vaiko perinteinen itsepetos?)

Uutta vuotta on kulunut pari kuukautta, joten nyt on hyvä hetki pysähtyä tarkastelemaan omia toimiaan. Teitkö uudenvuodenlupauksia? Mikä on niiden tilanne, joko lipsuu? Minulla on tässä kirjoituksessa totutusta kolmesta pointista poiketen vain kaksi, mutta niissäkin on aika monelle ihan riittävästi pohdittavaa. 

Ensimmäinen on se, että toimimme totutulla tavalla aina siihen asti, kunnes teemme päätöksen toimia eri tavalla. Tämä ei ole ihmisten tai organisaatioiden heikkoutta, vaan hyvin pitkälle sidottuna elämän perusrakenteeseen. 

Aivot kuluttavat todella paljon energiaa ja erityisesti sitä kuluu silloin, kun joudumme tekemään jotain totutusta poikkeavaa. Aivan samoin kuin fysiikassa tai kemiassa kappaleet ja aineet pyrkivät kohti minimienergiaperiaatetta, se sama pätee myös biologiassa. Pyrimme säästämään energiaa aina kuin se vain on mahdollista. Juuri tämä seikka vaatii sen, että muutokseen pitää olla aina päätös ja päätökselle perustelut sekä tavoitteet.  

Edellä kiteytettiin muutoksen lähtökohdiksi perusteet sekä tavoitteet. Ilman näitä kahta tavoitteellinen muutos ei ole mahdollinen. 

Muutokseen liittyy myös mielikuva tulevaisuudesta, mikä on itse asiassa jo hyvin kauan sitten ihmiselle kehittynyt taito. Tässä taidossa on kuitenkin ansa: oman tulevaisuuden kuvittelu on ihmiselle paljon helpompaa kuin toisten. Tämän vuoksi olisikin siis ensiarvoisen tärkeätä, että muutoshankkeeseen ryhdyttäessä jokainen osallinen kokisi muutoksen omaksi tarinakseen. Kotterin tutun pingviinikirjan lukeneet varmasti tunnistavatkin tämän tavoitteen muutosjohtamisen perusteista, ja se pohjaa täsmälleen tähän samaan taustaan. 

Tavoite ei yksinään kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan myös ulkoiset edellytykset. Tästä päästäänkin hyvin siihen toiseen pointtiin: miten aito muutos on mahdollinen? 

Pääsin seuraamaan alkuvuodesta erinomaisen mielenkiintoista esitystä toimeenpanon taidosta, jossa esitettiin kaksi kysymystä:

1)     Mitä tarvitset tekemisen tueksi ja

2)     Miten varmistat sen, että varmasti aloitat?

Nämä kaksi kysymystä kiteyttävät myös muutosmatkan lähtölaukauksen. Nuo kyseiset kaksi kysymystä kuulostavat esitettyinä helpoilta, mutta ovat oikeasti varsin pahoja. Ne vaativat sen, että aidosti haluat muutosta ja myös sen, että sinulla on kokonaisvaltainen näkemys siitä tilanteesta, josta käsin lähdet muutosta tekemään. 

Palataan vielä lopuksi uudenvuoden lupauksiin: Kuinka moni teistä, jotka olette pystyneet pari kuukautta pitämään yllä uutta tapaa, ovat tehneet sen ilman aitoa halua ja realistista käsitystä sekä muutoksen vaatimasta työstä että tavoitteiden palkitsevuudesta? Ja jos jollain on päässyt lipsumaan, ei sitä vuodenvaihdetta oikeastaan tarvita mihinkään; se on vain tekosyy. Muutoksen voi aloittaa vaikka tänään. Tarvitaan vain uskottava tulevaisuudenkuva, tukea tekemiselle ja lähtölaukaus.

jani.kurhinen(at)jyu.fi
koulutuspäällikkö
JYU Executive MBA
emba.jyu.fi

Executive MBA opintojen idea

JYU Executive MBA ohjelmamme idea on tiivistetty missioomme: ”Koulutamme johtajia, jotka muuttavat maailmaa”. Voimakas missio, vahvasti sanottu. Vuoden alussa onkin paikallaan katsoa, onko missio toteutunut 2019 ja mitä erityistä on luvassa mission suunnassa 2020.

On oma kysymyksensä, kuinka tapahtumarikkaan viime vuoden voisi tiivistää mission tarkastelun näkökulmasta. Valitsen näkökulmaksi vuonna 2019 tehdyt EMBA-tutkimukset. Executive MBA-opintojen yksi kulmakivi on 20 opintopisteen laajuinen EMBA-lopputyö.

Ennen lopputöiden tarkempaa analysointia on paikallaan korostaa, että EMBA- opiskelijat tulevat kattavasti eri tyyppisistä organisaatioista. Luonnollisesti eri toimialojen yritykset ovat laajasti edustettuina, mutta paljon osallistujia tulee myös julkista organisaatioista kuten kaupungeista ja myös kolmannen sektorin organisaatioista. 

EMBA-opiskelijoiden monet taustaorganisaatiot lisäävät merkittävästi niin EMBA-tutkimusten aihepiirien moninaisuutta kuin myös keskustelun rikkautta koko EMBA-ohjelman aikana.

Kävin läpi vuonna 2019 tehtyjen EMBA-tutkimusten tiivistelmiä ja töistä laadittuja lausuntoja. Yleisvaikutelmaksi muodostuu, että ”maailman muuttamisen” –teema on todella vahvasti esillä. Töissä korostuu muutoksen aikaansaaminen. Muutosta tarkastellaan ja tehdään hyvin monesta eri näkökulmasta:

• monessa työssä analysoidaan ja tarkastellaan tehtyä ja teikeillä olevaa muutosprosessia ja hahmotellaan seuraavia askeleita muutoksen tiellä
• joissakin töissä mielenkiinnon kohteena on uuden yksikön rakentaminen ja/tai kehittäminen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin
• töissä korostuu monesti toiminnan laadun edelleen kehittäminen
• järjestelmien kehittäminen on myös esillä ja 
• luonnollisesti muutokset johtamisessa, palkitsemisessa, jne. ovat vahvasti esillä

Viime vuoden Executive MBA-töistä voisi nostaa monta näkökulmaa tarkempaan tarkasteluun. Yksi mielenkiintoinen näkökulma liittyy syvemmän asiakasymmärryksen ja asiakasarvon tarkasteluun monissa lopputöissä. EMBA- töissä osoitetaan mm.

• kuinka syvempi asiakasymmärrys auttaa organisaatiota omien resurssien kohdentamisessa ja yhä vaikuttavammassa asiakastyössä
• kuinka syvemmän asiakasymmärryksen kautta avainasiakassuhteita vahvistetaan kestävämmiksi
• kuinka uudella tavalla rakennetusta asiakaskokemuksesta tehdään omalle organisaatiolle kilpailuetu

Tavoitteena on, että vuonna 2020 työ yhä toimivampien organisaatioiden rakentamisen eteen jatkuu entistä vaikuttavampana. Toimivat, tehokkaat ja kannattavat organisaatiot luovat vahvan perustan kaikelle muulle kehitystyölle niin organisaatioissa kuin yhteiskunnassa laajemminkin.

Executive MBA vuosi 2020 käynnistyy suositulla Muutosjohtaminen -ohjelmalla, ja Executive MBA-ohjelmia johtamisen eri teemoista käynnistyy ympäri vuoden. Tyypillisesti jokainen EMBA-kurssi omalta osaltaan haastaa ja innostaa ”maailman muuttamisen” suuntaan. Ohjelmissa paneudutaan viimeisimpiin johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen viitekehyksiin ja osallistujia haastetaan soveltamaan ajatuksia omissa organisaatioissaan.

Työskentely eri EMBA-ohjelmissa ja opitun soveltaminen omissa organisaatioissa on EMBA-opintojen ydintä. Haluan tässä tekstissä ottaa esille kaksi erityistä näkökulmaa vuoteen 2020 liittyen. Nämä molemmat näkökulmat koskettavat niin EMBA-opiskelijoita kuin myös EMBA-alumneja sekä varmaan myös EMBA-opintoja pohtivia.

Ekologisuus.

Saamme monesta suunnasta viestiä, että kestävä kehitys on yhä laajemmin ja monipuolisemmin otettava osaksi kaikkea päätöksentekoa. On paikallaan, että SITRA vuoden 2020 megatrendejä listatessaan nostaa keskiöön ekologisen jälleenrakentamisen: Omalta osaltamme haluamme osallistua tähän rakennustyöhön mm. alumni- ja asiakastilaisuutemme kautta. Toivotankin kaikki tervetulleeksi Helsinki Congress Paasitorniin 11.2.2020, tilaisuuden teemana on: Ilmastovastuu liikkeenjohtajan näkökulmasta.

Suomalaisten organisaatioiden on pärjättävä globaalissa kilpailussa ja samalla taitava kansainvälistyminen avaa uusia toiminnan, verkottumisen ja oppimisen mahdollisuuksia. EMBA Menestyksen Strategiat ohjelmaan liittyy vuosittain kansainvälinen opintojakso ja tuolle jaksolle myös EMBA-alumnit ovat tervetulleita.

Maailman kärki.
Tänä vuonna huhtikuussa kansainvälisen opintojakson teemana on ”Muutos, innovatiivisuus, ketteryys ja kasvu”. Olemme valinneet vierailukohteeksi Singaporen, joka monin tavoin edustaa valituissa teemoissa maailman kärkeä. Samalla Singapore on mielenkiintoinen kohde organisaatioille, joita Kaakkois-Aasian laajat ja nopeasti kehittyvät markkinat muutenkin kiinnostavat, kts. Understanding Asia: Opportunities in the future of business, NBF 2019 Parag Khanna.

Tervetuloa mukaan vuoden 2020 tapahtumiin ja toimintaan. Parhaimmillaan Executive MBA-opinnoissa toteutuu tieteen ja käytännön vuorovaikutus uutta tuottavalla tavalla – maailmaa muuttavalla tavalla.

Toivotan menestyksellistä ja aurinkoista vuotta 2020.

Ari Manninen, johtaja
JYU Executive Education
ari.manninen(at)jyu.fi

emba.jyu.fi